Luin justihin, notta entinen huippuhiitäjä ja nykyynenkin melekoonen suksittelija Mika Myllylä on syyttäjän jäläkehen linnan tarpehes. Eherotoonta eherottaa syyttäjä.
Mä em millää lailla voi tiätää miston ollu väitetyys pahoonpitelyys kysymys. Mulla vain tuloo miälehen, notta ihimissuhtehesehensa surua ryypännyttä kingiä on on kiusattu nakkioskilla oikee kunnolla.
Pölyys ollu kiusattu äijä on varmahan provosoontunu ja ruvennu läpsimähän kiusaajiansa. Mä en tosiaankaan tiärä, kuinkon menny asia. Tuallaanen ny vaan tuloo miälehen.
Jokku ov voinu lukia Mikan pränttiä suuren doppaamis -skandaalin jäläkehen. Mika paliastuu tekstisnänsä torella inhimilliseksi ihimiseksi, hianoksi. Mä en puallusta doppaamista sen enempää ku kännäämistäkää.
En tunne Mikaa oikee hyvin, isänsä pikkuusen paremmin. Tiärän ny kumminki sen, notta julukisuus on turmioottanu pahoon hianua miästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Minen oo oikeen seurannu, mua siappaa kaikki lööpitkin ... en suinkaa mä luje vain kualinilimootuksia?
Ei hätää sulla Vilukissi. Mä vain satun olemahan kamu nuaren hiihtohissien kans. Nykyynen kansanerustaja on entinen lenkkikaverini. Kirvesniämekkää ei oo outoja.
En seuraa pahoon lööppiä, mutta mones tiarootusvälinehes toistuvaa uutista kyllä.
Moon.
Lähetä kommentti