torstai 2. lokakuuta 2014

Siis mitä?

On tavattoman hianovaraista valtiovallan teineiltä lisätä puolustusmäärärahoja. Sikäli on erikoista, että kusi pitää lämpöösenä kinttuja ennekuin tuloo kylymiä väristyksiä. Lintukodot Suami ja Ruatti on poistanu melkein kaikki näkyvään turvallisuuteen liittyvät organisaatiot.

Toivottavasti Ruotsin armeijan sotureilla on vieläkin hiusverkko, ettei karvat mene sohlon lukkoon. Karvatukku voisi olla este ampuaattaa Putiinin harioituslennoilla ollutta atoomipommikonetta. Uskon, notta Suamen rannikollakin urheat soturit viisas Putiinin leijoihin laurasta sahatuulla pyssyn näköösillä leluulla ja huuti taivahallen notta laukaus, laukaus, laukaus.....

Mikä on kansalaisen turvallisuuden ennuste? Ulkovaltoja vastaan luullaan puolustusvoimillamme olevan jotain jakoa, kun Putiini tulee päätöksentekopaikkallemme niin päättäessään muutamassa minuutissa. Koko itärajan toinen puoli on niin valmistautut Putiinin nyt komentoon, että Suomea ei enää katkaistakkaan Oulun kohdalta, kuten muuan Stalin aprikoi. Koko Suomi on helppo nakki.

Tieteellisesti on todettu suomalaisten olevan tavattoman lainkuuliaista sakkia. Tavattoman suurta turvaa kansalaisille lisää nilkkaan ammutun poliisin hysteerisiä tieiskuja. Älyttömän matelevaksi määrätyt kulkinenopeudet ovat kuin suora rahastus valtiolle. Kukin voi ajella pitkin Parkanon tietä eikä yhtäkään autoa tule vastaan saatikka kulkisi samaan suuntaan. Liikenteen vaarantaminen sanoo kyttä, joka oli huippuvarusteineen mutkan takana.

Lähtisin heti, jos saisin jostakin matkarahat. Johonkin pois.



tiistai 16. syyskuuta 2014

hyvin männöö

Oikiasti pitää olla täyrellinen optimisti, joka luuloo tämän maan asiooren eres pysyvän johonaki järiestykses. Ev väitä, mutta  tiärän, notta pian eläkelääset ja tyättömät saa olla noillansa. Omillansa.

Yhtiöötä ja yhteesöjä tyhyjennetähän turhasta väestä. Ohojenuara on oikoonen. Ku rahat on pelattu ja juatu ei tartteta väkiä näkemähän esimerkiksi sääliä tapahtuvahan. Jollon oikiasti tai  rosvoolluulla hommattua hynää, käyttää tilantehen varmahan oikeen.

Mitäkö tähän maahan jää, Suamehen. Tukikohtia saksalaasille reppuselekääsille kummisaapastelijoolle ja vitun suuri köyhien porukka alakuperääsväestös. K.ehitys täs maas menöö kovaa vauhtia kivikautehen.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Näkemyksiä

Mun maailimani on tosi pikkuunen, ku vertaan sitä ny mihinkä hyvänsä. Jonsoon johanaki pelekias ja siäläpäi trampannu. Son ku olis ollu naapurikyläs.

Molin kurssiilla ja tutustuun yhtehen hemmohon, jokoli vihaa täynnä lähteny maamma eteläpualisesta valtiosta Suamehen vaikka mihinkä hommihin. Jollekin maatilalle oli pirättäny, töihin.

Ei turhan päitten lähtenykkää, ku jätkällä on motivaatiota teherä. Saatihin toristukset tekemisistämmä ja kouluttaja sanoo, notta niinku paremmuusjäriestykses ystäväni sai paperin ekana.

Ystäväni oli joutunu USSR:n armeijahan ja sitte pari vuatta johonaki Jaappanin meren rannikkokaupungis piti sotia hariootusmiäles. Alakeeskouluutuksen perästä oli ollu käskynjakoja, johona pomot oli lukenu nimilistoja ja viittiilööny kourillansa mihinkä ryhymähän kukin kuuluu.

Jokku joutuu sotahan ja toiset vartioottemahan.

Porukoolle oli ollu hirviää lähtiä kouluttamattomana Afganistanihin tapettavattavaksi. Saattoo DDR olla pikkuusen turvallisempi paikka.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

historian hepajamista

Moon helevetin peliästyksis Ukrainan asioosta. Mummiälestä pian rupiaa tännekki ilimestymähän villamuumioos esintääntyviä täysin tuntemattomia pelastajia. Vaikka kaikki Suamen vastuunkantajat (?) häipyyki pyäkkimettihin ja kattelemahan ihanaa sinistä metsää, tänne jäi kakat.

Ukrainasta on sanottu, notta vallanhaltijat on nostanu käret pystyhyn. Mitä sitte täälä pikkuusen päisväntasaajasta pohojoosemmas maas on tapahtatunu. Nämä vaalilla ja muilla konstiilla valitut kualiahaksihölöpöttäjät  häipyy laivasta ennenku on liikaa vettä laiturin ja paatin välillä.

Meillä on vastuunkatajapualuehia, tyäläästen etua junnaavia pualuaheia..

Molin tuumannu lähtiä Saarenmaalle eläkkehelle. Pian siälä sätii. Olisko Ruattis tai Norias nikkelipistosten  varios?

maanantai 31. maaliskuuta 2014

tikka

Väärin kiriootettu. Pihakoivusnani nokkii kaks erillistä suamalaaasta käpytikkaa. Minen tiärä onko tuntemani linnut pikkuusen sokioota, ku mun tiätääkseni koivuus on harvoon kä.pyjä.  Muttei oo pellikattonikaa käpy, mutta sitä kans hakattihin kaharen tikan voimin joku aika taapperin.

Piti oikee tällätä kummisaappahat jalakahan ku tälläsin itteni tiarustamahan klopotuksen aihesta. Ei tällääsellä mörköperällä mikää oo ihimeellistä. Johonaki kohoras kävääsin puaris. Sillä välin palokärki oli niitannu reijän muun unnutuskäppähän. Tälläsin läpehen isoon kiven ja soon sillä asetuksella viäläki.

Johonaki toises maas kortteerasnani imehtelin ku televisiooni huuti täysillä. Ei se mitää, ku ikävystyny rakki oli järsiny kaukosäärintä ja saanu toosan pelittämähän. Hollanninkiälinen kakaraan ohojelma oli vissihin mialuunen, ku ei eväkää värähtäny ku tulin torppaha.

Toin eileen tai toisnapäivänä muuttokuarman. Pitää vissihin lähtiä takaasi ainaki johonki matkahan asti. Oon vanaha äijä ja en millää siätääsi Putiinin kirutuksia. Isäni oli viis vuatta irän suunnas turistimatkalla. Mullaki oli 1968 sama reissi likellä, ku sovjet miähitti tsekkoslovakian. Viäläkää niistä asioosta ei oo puhuen. Mua peliätti helevetisti Lappenrannas ku sirpillä ja moukarilla merkatut lennokit ajoo Vaasaa kohoren. Moon rauhanomaanen ja lähären tästä pian livohkahan. Pelekuri.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Äänestetähän

Yhyren kerran mäki oon äänestäny. Äiteeni pyyti, jotta viäsiin kirioottamahan numerua fiiat kuussatasella. Äitee könys vanahan koulun trappuja, ku mä viälä istuun pompannapisnani. Mitä sä siälä viälä istut, mulle kiliuu.

Mä tälläsin ruman kuvan paperihin. Isäni oli vaalilautakunnas ja se leimas mun taireteoksen. Loota oli faneerista, nottei kukaa voinu ihaalla mun  taiteellista suuntautumistani.

Sanoosin notton hakkapeliittojen taistelutanteherilla kaikkia osapualia helopottava olotila. Kukaa ei jää Ladahan tai Jaltahan tai Shikulihinkaa, pyssymiähet muistuttaa miton sun ny teherä. Kansallislaulut kovaäänisin on tiätysti kansalle piäntä vinkkiä pairattoman miähen maahan.

Tästä innostuhena mä yritän jonku luatettavan kansaerustajan, Hakkaraasen esimerkiksi, auttamana teherä paris viikos kansanäänestyksen, notta Suami liitetähän Ahavenanmaahan. Luannollisesti en anna muita vaihtoehtoja sanua. Vaikka engelmannit särki pikkuusen ryssien tekemiä Bomarsundin linnootuksia, jag måste säga, att hela svenska talande folk in norden kommer utan imperialism att hjälpa finne igen.  (ruotsista 5 i år -65)

Ja sitte sanoosin notta eniten törkeät puhaltanu affenaanen pannahan vartioottemahan pyssyn kans laillista iänestystä. Äänetyspaikoolla tiätysti pitääs olla merkittömiis kutehis olovia pyssymiähiä. Niinku poloven korkeurella vois lukia vain Fjälreven tai Savotta. Soon niin erikoosta, notta jänisten tai kuuppelooren mettästys ei hae aikoja. Ja numerokopista saa latinkia fasaanien teilaamisehen.

Oon tiätysti ajatellu kukka on tulevia kuvernööriä. Vesa Keskinen tiätysti täysvaltaaseksi olikargiksi ja hälle tiätysti koko läntinen finelandia. Kun on purottanu 40 kilua, niillä kiloolla hallitahan koko keskistä Suamia.

Karlebyn sankarin jäläkeläänen tiätysti sais haltuhun koko väärinpuhujien rannan ja mitä ny jäi viivan Oulun ja Suistamon ala. Siis Jörn Donner koko muun Suamen viralliseksi ajattelijaksi eli hapatuksehen verrattavaksi eduskunnaksi.

Yritän huamenna soittaa Vesalle ja Jörkalle.




torstai 13. maaliskuuta 2014

vallootus on menos

Heti Natohon! Mitä sekää enää auttaa, ku pian kipinööttöö täs likellä. Ystävälliset laukkuryssät on aseestantunu ja tykittäny koko Karjalan rajan. Mainilan laukaukset viälä puuttuu.

Talavi- ja jatkosoran historia on muisto. Nyt toverien perilliset on tosisnansa imperialisnisnansa. Mitä Suami teköö ritsoollansa nykypyssyyhihin nähären, ku pairatoon uhooja käyttää valtaa ja voimaa.

Raatten tiä on viäläki, Tali Ihantala muistetahan.  Suamen armeija laulaa kuarolauluja sotilaskoriis, ku KGB -agentti käyttää machoaan. Jätti akkansa, lempii olympiavoimistelijaa, onkohan taas niinku viimmesis maailimansoris, notta ku en sa,a kansa kualoo. Joku voi muistaa Napoleonin, Hitlerin, Mussolinin tai Stalinin.

Kullaki heistä normaali flaksi oli huanua. Piti teherä tekoja.

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Näyttää häjyltä

Jos papin tytär sanoo, nottoli puhelinkeskustelus kgb -ex akentti hoit tollanansa. Pualitoista tuntia ei varmahan jauhettu mitää kakkaa. Vaan kummankin ymmärtämyksellä ja yhteeskunnallisella arvovallalla. Agentti ja Angela puhuu sujuvasti samaa kiältä. Olihan Venäjän Tartsani pelastamas Saksan itävyäkykestä turmiolta.

Uskon Merkelin arviohon siitä, notton itäeuroopan kunkku pois asioosta. Olympialaaset toi toisahalta hyvää miältä, mutta Minskin hässäkät varmahan viootti tai rumpiootti ylväsvallanpitäjää. Kesti kisat pikkuusen liian kauan.

Moon niin pelekoonen, notta mua pelittää sätimisten ulettuvan  Pohojammaalle asti. Pian. Siälä ne Krimin suunnas nahisteloovat laukkuryssät pystyy ampuaattemahan koko maailiman paskaksi, jos viha tuloo sillen nurkallen.

Ei auta juaksuhaurat ny.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Tua muka pelekää mua

Mä kurnuttelen kuaros näköjänsä yhyren neliäntoista vuaren ikääsen kollin kansi. Kissi pitää mua lakeijanansa. Moon tiätysti valakannu roolini ja auoon karvaherralle ovia ku oikeen kunnon hovimestari teköö alamaasellensa.

Kyllä kissillä on tiätysti oma maailimansa. Mutten saa omahan kaalihin sitä vapautta mitä kissi valittoo. Mum pitää tällätä sillen kuppihin murkinaa, enkoo koskaa nähäny asian olovan toisippäin. Vois vaikka rääppöönä yrittää tukkia mun suuhuni jotaki ylypiänä pyyrystämäänsä hiirtä raatona eli eloosena.

Minen oikee äkkää näitten yhteeskunnallisten asiootten tasa-arvottomuutta. Mä voin pian mennä naimisihin sukupualineutraalina. Varmahan vesurilla joku tuamari hoitaa homman. Kissillä on sikäli asiat kondikses, jotta siltä on viäty miähisyyren merkit jalakoovälistä.

Sanoosin, notta rakit on palio ihimisläheesempiä ku tuallaaset turhanpäivääset keherääjät. En ny puhunu siitä arvovallattomasta pariintumisesta, mistä mainaasin äsköön. Koira on koira, mutta siili on siili. Ei pääse neutraloomastikkaan likelle eli lähelle. Soon niin. Ne pistimet.



Mitä hyvää siälton tullu

Joku tiätty vakoolu-upseeri valloottaa suvereenia, mutta sekasotkuusta maata. On tainnu herralla mennä puurot ja vellit sekooksihin, ku on niin suasittu iliman pairata oligarkkien seuras. Joku muutama sata vuatta löyretty intiaanimaa pyrkii olomahan toisahalla maailiman poliisi. Irän suunnas portahien lakaasijasta ei oo epäselevyyttä.

Napues itäturistit listii melekee koko  Kyrönmaan kansan. Soli se tappamisen meininki tehokkahampaa ku mitä Itikalla Nurmoos pystytähän eres haaveelemahan.  Isävainajani ei halunnu irän suuntahan turistiksi. Muisti kuinkoli siälä hiippalakit pyssyjen kans vastahanottamas. Mainilas oli kuulemma finskipoijjat ruvennu ensin tussaroomahan.

Molin korvantaustat märkänä ja pelekoosena alokkahana Rakuunapataljoonas. Ei oltu meille eres kopukoota esitelty, ku rupes aina rauhantahtooset mahorkanpolttelijat ajelemahan lentsikoollansa kaupungin yli vittumaisen lännen suuntahan. Ja voi mikä se rautaanen meteli oli Siperian suunnas. Telaketjuvehkehien kolina kuuluu oikee hyvin kaupungin metakan ylitte.

Sillooset toverit oli menny pelastamahan yhtä Keski-Euroopan maata läntiseltä hapatukselta. Siinä samas hässäkäs ylistettihin läntehen ystävyyren ja  yhteistyän toimivuutta. Finelandialaaset ajoo lentokentille puimurit ja kaivinkonehet niinku tervetuliaasiksi, nottei oo hässäkät täälä rekkulehien puuttehesta paitti.

Non nua asit vissihin viäläki salaasia asioota.  Niinku ystävyyren ja avunannon merkiis.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Jotta tuata

Moni muukin imehtelöö, notta kuinka joku Janukoovitsi voi nirhata kansaansa hengiltä omien kulissiensa tähären. Molin lapsenuskos jo kuuskymmentäluvulla, nottei sivistyny imehinen pistele eli ampuaatte toista hengeltä.

Kyllon karissu näkemykseni viimme vuasina. Meirän oman kansan tappajaasista on joitaki vuasia, mutta muutamat hengis säilynehet muistaa naapurien teurastamisen.

Ei uus teurastaminen oo kovin kaukana. Tämä maa ajetahan määrätiatoosesti juurihulikkahan. Suuret ikäluakat tuloo nualeskelemahan kynsiänsä elämänsä viimmeesinä vuasina. Ku moon kesy tekemähän duunia mullei oo tuloja eikä tulevaasuutta. Ottahan reikä, ku ny Ukrainas teherähän.

Jonsei oo varallisuutta, kualeman tuamio pitkän kirutuksen jäläkehen on varma. Tulevina vuasina.

lauantai 8. helmikuuta 2014

Taas vai

Ei pitääsi tällääsihin konehisihin sormillansa sattua. Pakkaa sorminäppäsyys poikia epäonnistumisia. Nooo, tästä mun klasinaluusesta pitääs tömähtää Kauhahiihron pyssy. Ov vain pikkuusen kanervaa ja muuta ronttua kuvitelluulla laruulla. Nottolis vaksien kans ny pikkuusen kekkaamista.
Onhan nuata hiihtoja ennenki huireltu iliman suksiita.
Tätä suksittelua ei oo kuulemma peruutettu koskaan. Näin tuas kauppa-autolla yhyren muistoosen mumman ja se sanoo notton pirätetty kisat elementin puuttehes yhyren kerran.
Mun viimmeenen pitkä hiihto pirätti justihin näillä laruulla. Satameeteriä lähäröstä kualema pyyti kovaa. Minen saanu henkiä etehen enkä takaasin. Kuulokorvalla yritin seurata toisten suksien klapinaa. Ja koitin klapinan peräs könytä.
Ei oo palio muistokuvia tuasta sessiosta. Sain jollaki ihimehen sattumalla pirätettyä rehkimiseni. Olin ihan umpijääs ja viälä pikkuusen tolokuusnani. Soli ikuusesti viimmeenen kunnon koitos. Viäläkää mones maas tehtyjen syynäämisien perustehella ei oo tullu selekua mitä mun elimistölle silloon tapahtuu. Olihan täs tiätysti taustoja. Ennenvanahaan kakaroja hiihrätettihin kilipaa vaikkoli kolomekyhymmentä astetta hallaa. Viistoista ikääsenä Jurvas oli hengen meno tosi likellä. Sain maakuntaviästin osuuteni jäläkehen hengen hapatukseni pirättämähän vasta parin tunnin perästä siitä ku sai pois sukset jaloostani.
Mutta ompa täälä jotaki erikoostaki nähty ja kuultu. Ku olin viälä raavas miäs luin sontasiionista, notta Kauhahiihto ei onnaa, ku Hyypäs kraappi fälttökset kahalujen pohojia. Notta hihiretähän paikallisesti johonaki Lauhanvuares. Leheres seisoo, notta kiivetähän sinne korkialle toistakymmentä kertaa. Molin silloon viälä aikuunen ja pikkuusen tärmäs. Molin niille viattomille järiestäjille notta mihinä helevetis se leheris kehuttu vuari oikee oli.
Ny tiärän ja hihirän tästä sinne tunnin ja tuun tak
aasi pariskymmenes minsas. Onhan tästä pihastani   saran meeterin korko.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Minen tiärä, notta minkä tähären tua laihnakissini mulioosteloo mua okulaarihini. Mä tiarustan nottonko asiaa ulukoilimahan. Hyvin tympiän näköösenä se huiteloo kaviiotansa niinku miälipiteheksi mun eherotuksellen.
Lykkään sillen soosia kuppihin silloon tällöön, mutta viittii mua mulukistella joka ulostumisen erellä. Kiittää kyllä jos muistan sen joskus päätää rästästäsvuarosta. Se naukaasoo selekensä yli notta miaau. Oon tulukinnu sen kiitokseksi.      
Tuloo vain miälehen ulukomaas portahan viärehen  joka päivä tullu kolli. Sanoosin vain, notta tuallaaset tuntemani kissit on muaki ylimiälisempiä. Nuahan on ku maailiman omistajia.
Ny tuli miälehen meirän kototaloon Turri. Soli umpimusta ja angoran karvaanen. Sen hommana oli, nottei muut kollit tuu sen reviirille. Kerran tuli joku vaarasta tiätämätöön pikkukolli reviirille. Turri ajoo sen pihapuuhun ja vahtii tunkeelijaa kolome päivää.
Turri vissihin turtuu vahtimishommahan ku pikkukolli pääsi tanterehellen. Isoo kolli juaksi täysillä pikkuusen osoottamahan suuntahan.. Vaikkolis paikallistuntemuksen jäläkehen  pitänäny tiätää, nottoli hiakkamonttu suraa kulukusuunnas, pikkukolli teki veden reunas ja Turri ajoo suaraa uimahan. sanomatiki on selevää, notta karvakolli häpes kolome voorokautta ulukortanon alla. Kllithan  ei ui kenenkään nähären.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Mitä höväätähän

Joku virallinen imehinen moittii justihin, notta suamia runnellahan oikee kunnolla nykyysin. Mulloli päästämistoristukses vitonen kotitaamaasen kiälen arvosanana. Oikee hyvin oon tullu
 juttuhun imehisten kans. Viranomaasten kiäli on kaukana mun korvakiälestä. Parahat nauruni oon saanu lukemalla vapun uus raum lehtiä.
Minen saa mitää selekua siitä nuav vain lukemalla. Ku luen sitä kissilleni ja kuulen oman ääneni, ymmärrän mitä niiis plariis seisoo.
Mun tyänä visitootti joku sähkömasentaja. Se kommunikkootti notton turha suames rähinöörä muulla kiälellä ku engelsillä. Tiätysti allekkiriootin muliahruksen ku itte osaan vain saksaa ja vööriä.
Ku oikiasti ajatteloo kommunikoonnin merkitystä, tuloo vihtoohin. Mum miälestä vihta on vihta eikä mikää vasta. Ja mikä sitte on muikia ja mikä miato. Anna mun kaikkki
kestää.
Se maailiman matkaaja piuhojen asentaja meinas notton suami kiälenä turhanpäiväänen, hualimati siitä,  notta taisi köykäästä oulua. Niinku notta pelekääkkö polliisia.
Ihan oikiasti mua rasittaa kiälen runteleminen. Joku mutterikauppias sanoo asia mun pualesta. Ketä se oli joka tekinoin... Minen ymmärtäny mitä siskoon poikaystävä yritti sanua...