keskiviikko 24. elokuuta 2011

seb coe

Yksi kaikkien aikojen parhaita mailereita Sebastian Coe oli äsköön kanavalla. Miäs on Lontoon olympialaasten pääsihteeri.

Oli aikanansa hinua kattua ku se vallootti maailimaa Steve Grantin kans.

Lontoolaasten kanavien etu on se, nottei mitään Mattia jätetä laulemahan orsille. Lontoon urheelukanavat on jees. kannattaas vilikulla


Vettä joo

Eileen ajelin jollaki pirssillä tiätä pitki kauhees lainehis. Ny täälä koriatahan jäläkiä. Lintunaapuri tuli äsjöön krökky olopäällä ja oli tosi tuahruksis. Soli kronannu pualen kylän kellarit roinasta ja kurasta.

Onni on, notton tämä koto, ja suamalaanenkin koto ja syynnyykotoni ylennöksellä. Kaikki on hariujen päällä ja vesi ei klotraa kellariis eli seslongiis.

Uutiskuvista on voinu kattua ku, ihimisten korot on ollu kattua myären vettä täynnä. Eläkelääsen nökööset ihimiset rääkyy, notta kattojankin syräntä särköö. Monella on menny menneesyys ja tulevaasuus yhyren satehen aikana.

Joku ministeri koitti heiluttaa lohorutuksen huuliansa. Ku on menty hetkuusen etehep päin uhurit nualoo näppiänsä ja ministeri heittää uutta skeidaa toisen äksidentin tähären. Samallaastahan homma on Suameski. Kaikes vastuunkantajina on tavanomaaset imehiset, jokka joutuu asumahan siälä miston koron saanu ostetuksi.

tiistai 23. elokuuta 2011

Vesi truiskuu

Ajelin äsköön sellaases vesiojas, jotta oksat pois ja pala larvaa. Kaharen tonnin keijukaanenki rupes antamahan periksi pohojakontaktis. Oon yhyren kerran nähäny yhtä kovaa vesisaresta Austerrike nimises paikas.

Olis pikkuusen hommia uluko-oven pihanpualohooses suunnas. Mä en pistä suurin surminikaa mitää sarettakkia ylöni. Ja sellaanen sontikka eli piskotikku mullen on kauhistus. Meen joskus, jos alakaa ilimat sointumahan.

Mullen on ihan se ja sama, minkälaasta säätä kulloonkin piisaa. Moon sev verran iällä, notton ilimoosta kiinni viittinkö pihalla hiippaalla. Rästäsvuaros varmahan kasvaas sisu ainaki. Mä en oo justihin ny varma tarttooko tuallaasta ominaasutta petrata.

maanantai 22. elokuuta 2011

Kvarttaalit tai ei

Suames on imehisiä pikkuusen harvemmas ja varmahan pirssiä samas suhtehes. Suames ajellahan ku synnin sumus. Moon äsköönki joutunu täälä hyppäämähän verkkoaitahan, jotta kaks kilipaaleva baijerilaasen koslan kuskia olis saanu ottaa mittaa toisistansa.

Liikenneskäyttääntyminen on täälä ylehensä ystävällistä ja muut huamiohon ottavaa. Kiharapäiset valakoihooset on täysiä kusipäitä täälä. Jos on varaastetuulla kolikoolla saatu ostetuksi pemari, kyllä pitää näyttää notta potkii ja pruikkii ny justihin täältä.

Moon joutunu muutaman kerran tekemähän pelastaantumissyäksymisen johonki aitahan tai puskikkohon. Viiren vuaren päästä mä en varmahan enää kerkiä reakoora marokkolaasten, tunisialaasten tai alkerialaasten vapautehen liikentehes.

Pareeki puhuja oon. Jos mun viiatti kuussatanen olis kulukenu eres kahareksaakymmppiä ja huippunopeutehen kiihtyminen ei olis ottanu kahta tuntia, olisin pystyny tekemähän kaikkia sitä mitoon täälä nähäny. Ku sain sen silloosen koslan vauhtihin, niin säästöpankin kurviki verettihin täysillä notta sepelit piraji.

Mulla oli onni, nottei mummat takertunu hamehen helemoosta peilin varsihin tai oven kripoohin. Kyllä mun ajoos hamehen helemat heilahteli sivullisilla ihan varmahan. Ainaki pari otteesehen mun värkkini ohojaantuu tuntemattomasta syystä piikkilangan läpitte pässihakahan ja kerraasti helevetin syvähän laskuojahan Klokkeros. Velipoika oli hyväsyrämminen ja tuli aamulla neliältä pönkäämähän viiattia tiällen.

Silloon ei ajeltu kaasuus, muutev vaan piti näyttää kurmuulle ja paapoolle notta täs mennähän ny eikä meinata
-

perjantai 19. elokuuta 2011

vaikka

Saarakkala myy Kurikas vääränmerkkisiä pirssiä mutta, on miäs oikias. Pitää tällätä persujen ja maalasliittolaasten yhteenen pressaerokas. Timon sukunimi kaikuu isooskyröös tutulta ja varmahan jyväjemmarit tykkää kansan jätkästä. Soinista.

Paavoki voi olla eherolla. Pualuapoliittesesti sisvuraitehilla olovana mullen kelepaas Anneliki. Mitä parempaa Lapualta on tullu ku Kustaa Tiitu tai muiluttaja. Kysyv vaan,. Anneli,
vai oliko sitte Muilu paree, tai Tiitu.

Ihaalen oikiasti, notta joku pikkuunen jyväkylä on saanu maailimalle tosi merkittäviä imehisiä. Ei pirä unohtaa vartahanviskaajaakaan vaikkoli vävy vain .

Kauhajoella oli soran aikana eruskunta. Tiätäjät ja taitajat. Läntinen Suami on luatettavaa aluesta. Joskus hurrien invaasio pirätettihin rannalle. Tykkään kumminki niiren kiälestä.
p


torstai 18. elokuuta 2011

lisää verua

Käsitän Nallen slouganin vapaa-aijjan verosta vitsinä. Ymmärrän kyllä, notta vitsis on toinen puali totta. Nalle ryävää kansaa, nottei paskalle taitu. Tosi heleppua on ymmärtää henkilökohtaasen brobleeman. Ku pitää koheltaa koko aijjan, pitääs kiltisti tuvannurkis könnääviltä viärä viimmeesekki kolikot.

Mulle ei tuas Wahlroosis nimi oo peikko. Kotonapäin puhutahan palioki Wahlruusia. Tuallaanen toisten kukkaroola öykkäröönti on ihan perseestä. Hyi saatana, mitä paskapoffa saa suustansa pihalle.

verua kansalle

Rookasin joku vuasi sitte Jutta Urpilaasen miakun käresnäni. Oli aika lepsu, niinku valtakunnan viihryttäjälle taitaa kuuluakkin rooli. Toisahalta ei Jutastakaa silloon kuukaa tiänny mitää.

Oli kuulema kokoomuksen miäs ja vinkuu multa paikkoja mihinä itte ja toiset kannattajat vois heiluttaa läppäänsä. Sanoon luattamustehtävähäni veroten, notta pirän turpani kiinni, tytyy vastookseheni.

Oon ihan varma, notta Jutta lisäverojensa kans pääsöö oikiahan lopputulemahan. Ei varmahan koske köyhää, ku pirättää henki pihajamasta. Varmahan sosiaalimaksut ohenoo, ku tällätähän helevetisti kansalaasia puulootihin. Sanoon.

Suamia on sorasta pelastunehena ja asiansa reirannehena maana piretty kelepona. Nykyysillä vallan kahavas husaajilla on pankkitili sellaases reilas, nottei tartte ympärillensä vaharata. Juttaa Jutalle, perkeles. Pitääs saatana olla muitaki konstia ku laittaa eliöören kaulahan hirttonarua.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

taiteelija toisen kans



Muistan jonku leffan, ku näytäntötateelija Jussi Parviaanen kiipeeli hulluna jonku mökin katolla. Oli klimpis tosi hyvän loikkaajan kans. Ihimettelen, kuinka satu loppuu ja alakas uus epätorelliisuus.. Jussille.

Alahuulten näyttelijä on Jussillen riamastus. Olletikin, notton Satu häipyny aikoja sitte. Otan aina kohorat omahan vaihtoehtohon. Jotta jaksaasinko vaharata kruppuusta nahkaa, siinoliski kysymystä.

Tämä täs.


Topi

Sorsakoski oli mullen tuttu palio ennen ku taiteelijanimi lanseerattihin. Vaikka Pekalle lapsen synnyttänehen naisen kans palio saunoottihinki, Pekka oli mulle etäänen. Kaukaanen taiteelija. Joku Kalle Kiwes band oli Pekan henki ja elämä. En oo viäläkää varma, oliko Pekka Alwari Tuohitorvi -bändis rämpyttämäs.

Jotenkin mun historioallinen aivo liittääs Pekan tuahon rautakitaralankaporukkahan. Molin uuno siihen aikahan. Mum miälestä mettäs juakseminen oli palio tärkiämpää ku vaharata nousevia kykyjä. Mistolin tiännyykkää, notta siitä Pekasta tuloo Sorsakoski. Luin vissihin jostaki.

Ku kuulin eka kerran herra Sorsakoskia, ev voinu uskua, notton sama jee jee Pekka. Pekka oli henkehen ja verehen jytinämusiikin kannattaja ennen vanahahan. Mutta myähemmin rupesin ihaalemahan Pekan kiakumista. Jos oli joku paree, Olavi Virta tai Tauno Palo, mutta sauna jäi. Ei, Tammilehto on ykkönen.

tiistai 16. elokuuta 2011

Junan ala voi kualla?

Päällekiriootukses seisoo, notta miäs jäi junan ala ja kuali. Ku oli leheres, soon täyttä totta. No, ainaki sitte joku taas pääsi vaivoostansa: ei oo enää kutinaa, yällisiä kouristuksia eli vattanvääntehiä.

Jotenki on erikoosta, notta junan ala jäänyt kualeentuu. Oli vissihin juna ollu joinki tohoruksis, ku ei ollu havaannu, notta raitioomilla makas joku hemmo. Uskon, notton ollu leppoosaa orotella kisko tyynynä pehemoosta junasen pikku pyärää. Ei se ny vaitiskaa könyä mun yli ku moon täs ihan näköösällä. Mä täs ny vain huilin.

Mun on ihan pian pakko lähärättää hakemukseni juurnalistiksi johonku meriahan. On ihan älytööntä lukia juttuja ku niitolis tehty ku keitetystä lampahan päästä. Jos kiroottajalla on älliä kuinka palio hyvänsä. Pitääs eroottaa mikon auton pyärä tai rengas, petoonilaattia eli sementtilaattia. Kyllä mun ottaa oksahan ku ns. toimittajat kiriootteloo mitä sattuu. Juttu menöö heti vikahan ku tuloo asiavirhehiä ja anna mun kaikki kestää: Tökeröjä kiälivirhehiä.

Soon hyvä ku koululaaset saa leikkiä kesällä toimittajaa, mutta, mutta... Voi voi..

maanantai 15. elokuuta 2011

Ojasta alikkohon

Luantomatkaalu piristää aina. Tämän maan korkiimmilla paikoolla oli vissihin piskotellu, ku oli tanterehet niin kauhian liäntiänä. Mä siinä sitte, nottei oo vesimärkä puskikko huanoo ku tavallinenkaa. Pohojalaaselle.
Ja sitte mulahrin pariotteesehen johonku kuraprunnihin ja taivastelin sitte maailiman menua silimät pilivihin päin. Kerkesin haisevas ympäristös arvioottemahan, notton tullu ny korkiakulttuuri mun haalariihini.

Olisin voinu olla hianotunteenen ja luritella jotaki Sibeliuksen piisiä. Ny vain on nii, notten osaa luritella mitää. Kerran laulukokeeren erellä direktorus cantorus yllytti kaikkia hoilaamahan. Mäki sitte sanoon notta joulupukki, joulupukki... Joo, tuli vitonen. Soon paras mitoon laulusta koskaa saanu.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Attren linnanpuisto

Linnoos ov varmahan kalasiaa kortteerata. Jontensakki ajatuski olla kiven syrämmenä raisteloo mua. Karvaanen ihoni nousoo kananlihallen. Ev voi mitää.


Kuvan rati ei oo se linna mihinolin äsköön. Tämon joku linnan puutarhan pitkän ja sokkeloosen lualaston huipentuma. Pohojalaasjäriellä ei voi ymmärtää kolomesataa vuatta sitte tehtyjen rakennelmien tarkootusperiä. Aika on ollu pikkuusen erilaanen joskus enev vanahahan. Vissihin.

Linna on ollu saman suvun hallus jo yli viissataa vuatta. Ja linnas asutahan viäläki ja voirahan hyvin. Joskus enev vanahahan linnas oli monen maan kuninkahallisille varttu omat huanehet. Jos on sattunu olemahan kulukua nykyysehen pelekiahan päin, ei tarvinnu kopistella köyhällistön ovia.

Linna on ollu joskus Burgundia, joskus Espanjan Alankomaata, mitä milloonki. 1831 linnaa ympäröövästä maasta tuli Belekia ja linna oli ensimmääsen kunkun kruunajaasten aikahan tärkiä paikka omistajan ja kunkun kaveruuren tähären.

Uskomatoonta historian havinaa on liipparoora tuallaasis vanahoos paikoos. Suames on kiipeelty puis ketunnahoos ja ujellettu. Näillon ollu silloon kaakeliilla pinnootetut kylyppärin. En viälä pääsny siihen, nottonko näillä ollu hyysikkä pihanperällä vai onko ollu joku loukko hätähän tuvan sisällä.

maanantai 8. elokuuta 2011

Peräkärryä tarvittis

Luin, jotta joku kansanerustaja ajeloo häkäpönttööautolla Suames. Neliäkymmentä kilua pitää laittaa takkahan klapia, jos meinaa satasen hyrryyttä. Pitää olla isoo peräkärry, jos meinaa mun tyä tulla visiitiille. Niinku esimerkiksi vaan.

Täältei sakkaa koivunklapia. Luumupuuta ja pyäkkiä löytyy kyllä. Jos meinaas luumupuulla teherä kuvitellun paluumatkan täältä, ympäristöviraanomaaset tällääs kulukinen viimmestänsä Tanskas ihan seisap pisteesehen. Luumupuu haisoo niin kuvottavalta poltettaes, notten halua olla likelläkää polttopaikkaa.

Itte kumminki tein mokan, ku lahajootiin luumupuuklapit naapurilleni. Sain viinilooran palakkioksi viiniinensä ja om mennykki makoosihin suihin. Ne viinit. Sama tunkka täs kartanolla on viäläki ku kranni pitää takkavalakiaa.

Se suamalaanen kansanerustaja om mum miälestä epäisänmaallinen, varsinki, jos poltteloo koslasnansa oman mettänsä pökkylöötä. Ennen oisin ymmärtäny isänmaallissurenki vianoolla elohiirillä silimäkulumisnani. Ny on myyntivero mettän kapulooren myynnis ja tuskin kansanerustaja myy ittellensä pilikkehiä, jotta valtio sais myyntiverua.

Ennen maksettihin pinta-alan jäläkehen keisarille mettäverua ja silloon valtio sai aina osansa vaikkolis tilallinen lahajoottanu kapulansa kansallispukuusille henkilöölle.

Voi olla, notta menovoimasta joutuu maksamahan verua. Yleensähän käyttövoimaverua on pitäny maksaa, vaikka ajelis lehemänpaskan potkulla. En tiärä enkä tunne asiaa yhtään ny.

Ihimetyttääs oikee kovaa, jos verua ei pitääsi maksaa. Turpaanipäiren litkuus on hinnalla arviootuna poltettavaa ainesta vain murto-osa torellisesta ostoksesta. Tämä täs.

Vahinkoja tuloo

Haistoon karhunvatukan ja komia ruusupuskan viäres jonku elukanraaron. En sitä viälä nähäny ku rupes lujaa piskottelemahan ja mä juaksin rästähän ala turvahan. En oo sokurista, mutta ilikiää märkyys on paitti uires. Vesi ei ny kumminkaa siihen reippaaluhun piisannu. Voi olla luapumistilas se siili, jonka ihastuttava rakkini yhtenä yänä soffalle raahas. Mä palaannutin kyllä piikkielukan luantohon, mutta mistä sitä tiätää kuinkon käyny

Oov vissihin ollu jonkullaases yähorrokses, ku en oo havaanu myrskyn palaa. Mun viinitarhani oli kaatunu makoollensa pitkin kasvannaaskenttääni. Nostin sen pystyhyn, mutte ilienny vesipiskojen välis ruveta aprikoottemahan maharollisia vaurioota. Maistuus ne mullekki ne mariat, mutton viälä pikkuusen keskenkasvuusia.

Tuasta tuli milehen ku yks tuttuni moittii vanahempiansa päättämättömyyrestä hoirosnansa. Ensin oli viäty kasvatuslaitoksehen ja pian perähän katkaasuhoitohon. Kyllä mäki käsitän tuan ristiriiran. Moon ollu onneksi keskimittaanen ja oon välttyny tuallaasilta kokemuksilta.

Mutta mistä tiätää jos joutuus holhouksehen ja vastuunkantajat rupiaas aprikoottemahan tuallaasista vaihtoeheroosta. Mä valittisin kasvatuslaitoksen, jos saisin sanua. Tappelun tulles kohorallen ylettyys sitte lyähämähän ylempää. Ny pitää kattella lypsinjakkara jalakojensa ala, jos meinaa ulttua eres mihinkää. On muut kansalaaset kasvanu vissihin mun hilseen korkuuret ylitte.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Morgan

Kyllä oli hiano pirssi, kakspaikkaanen ja katotoon. Varmahan oli reissaajat joskaki Margaretin maasta, ku nei tärittäny mitään kiäliä. Mäki innostuksisnani osaan puhua englesmannia, ymmärrän kyllä aika hyvinki.

Vahinko oli suuri, ku mun kamerani oli jääny seslongin kohorallen lipaston luukkuhun. Miäspari esitteli kaaransa juurta jaksaan. Puhun niin erikoosta kiältä, notta hetkuusen kesti päästä asiahan ja kommunikaatiohon.

Autos oli uus voorttin mylly ja koko kaara hehkuu uutuuttansa. Viäritin kysymykseni siihen, nottonko kuinka vanahalla pirssillä tullu läheretyä raisuhun. Toinen sanoo notton peli ihan teherasuusi.

Mä sitte tuahon, nottei Morgania oo värkätty enää kymmenihin vuasihin. Sanoo sitte miähemmän oloonen, nottei kulukupeli oo aito. On kopio oikiasta autosta. Tyhymyyksisnäni kysääsin, notta mikä tällääsen värkin hinta on ekuus. Sanoo, 240 tuhatta riihikuivaa rahaa. Valittelin kauhiasti sitä, ku valehtelin lompsani jäänehen kotia. Ei mitää, poijat nauroo ja lähti omihin matkoohinsa. Olisko ollu kaara eres myynnis: Sitä en tullu kysääsneheni.

lauantai 6. elokuuta 2011

Saranapualelta

Äsköön hiippaalin viiren meeterin peräs entisestä akastani. Ukset aukes sotaaselle kumppanilleni, mutta mä jouruun menemähän saranapualelta tupahan. Tiarustin sitte kuviteltua kelluani viisooren, notta mistä on kysymys. Suippotukkaanen fryäkynä ihimetteli kovaa, ku luukut olis pitäny olla seliällänsä viälä vaikka kuinka kauan.

Häsyyhin tullu toinen naispualinen kaattoo mua sillä silimällä, notta tua on oikia murhamiäs ja myymälärosvo. Oli tosi vaikiaa selevittää asiaa asennootunehille tsuppariille. Häivyyn sitte johonku maitohyllyn sivulle ku huamasin, nottei mun tarinani ollu rela.

Ku tuloo jonkullaanen arki, meen siihen puarihin johtajan puheelle. Son mun nuarimpien kakarooren ikäänen, mutta oikee mukava äijä. Sen kans oo aina päässy juttuhun aiasta ku asiasta.

Mun eksäni sanoo, notta siitä ovenreijästä tuli viälä monta tupahan. Saattoo sattua, jotta joki tumpula kopelootti jotaki sulukilaitesta ja ei tunnustanu kömmährystänsä.

perjantai 5. elokuuta 2011

Ennen uutisis

oli pikkuusen asiasisältöäki. Kesälläki. Nyt lomaalevien meriajohtajien apulaaset vetää ihan alta hatun kaikellaasta stooria uutisena lehtihin. Ennen oli toimittajalla johtosääntönä notta tarkista uutises, tarkista viälä kerran. Ei vissihin enää tuallaasesta huuhaasta oo mihinkää.

Joku saksalaanen Bild näyttää karvoottomia naisen intiimipaikkoja ja joku engelsmannien kohulehti Sun puhuu pelekkää paskaa. Ihimettelen ku kumara ryhti on tullu suamalaasehenki leheristöhön.

Ny ei voi uskua mihinkään kiriootettuhun. Ennen oltihin perämettillä kaiken tiaron ulukopualella. Ny keksitty tiato kyllästää silimät ja korvat tukkuhun. Jos olis pikkuusen hynää, perustaasin oikian hevoosmiästen tiatotoimiston. Sellaasen, jonka tiarot olis johonaki relas tapahtumihin nähären.

Nykyysin tsupparikki puhuu ku keitetystä lampahan päästä. Jos joku kohkaalu on täysin selevä, miksei voi tutkinnallisista syistä puhua oikeesta asioosta. Norias toispualinen kaali myrkytti lyijyllä kymmeniä imehisiä ja raateli sirpalehilla tosi monia. Heti tuli hyvän maailiman tekijän nimi tiatohon.

Suames häkkipotilahat voi lähtiä tussaroomahan mihinkä hyvänsä ja ryyppäämähän ittensä melekee hengiltä raippaluatolaasen laron nurkalla. Jos joskus itte jourun sellihin, yritän ymmärtää, notta yhteeskunta on lain jälähen mun sinne tällänny. Jos ihiminen on yhteeskuntakelevotoon, en näje mitään syytä paapoomisehen.

Oikiasti mua riapoo suamalaanen oikeuskäytäntö ja siitä tiaroottaminen. Jos joku tahallisesti ottaa toiselta nirrin pois, yhteeskunnan ei tuu tuallaasta suajella vaan antaa toisten potkia päähän.

Toisen hengeltä ottaminen tuskin koskaan on vahinko. Hommahan liittyy aina vihaa ja suunnitelmallisuutta. Sanoin näin

Ei harvinaasta

Mullon täälä kaks sessua. Toinen on toinen ja sitte taas toinen on toinen. Molempia kusetimia ne erustaa. Em pääse mihinkään, nottei kolli kulukisi mun peräs mun askelehieni jäläkiä. Natu katteloo kauempaa mun hommiani. Elämää tämä on.

Jokku sanoo, notta rakit on elukoota . Voi ollakki, mutta saan hymyä näiltä joka päivä. Kirsut on jäykkiä, mutta kyllä se hymy siältä kuantalosta lähtöö. Pitää osata vaharata.

Jos mullei olisi kulukuviätti koko aijjan, mullolis täälä poroja, lampahia, ankkoja, ponia, kanoja, siiliä, kärmehiä, sisiliskoja ja elukoota. Nykki yks elukka hynää mun kylykiäni. Ei tosiaankaan vaikuta vihamiäliseltä.

Elämän varres asentehet liikahteloo. Ei oo kauaa ku olin kauhuia tohelo menemähän sinne ja tänne. Hyvästä lapsuuresta ei oo ainakaa tullu vikaa, vikaa. Oikiasti.

Jätkä

usan ykkösmiäs barak täytti pualet sarasta. Barak on täältä kaukaa luuraten oikia miäs hommihinsa. Minen tiärä, kuinka äijä pystyy syventämähän maansa talouslamaa ja siirtämähän sen meillekki.

Aina on selevitty kaikkellaasista äksidentiistä. Niin varmahan selevitähän nykki. On meilläki Suames Taru. Mum miälestä paras risitäntti sitte Köstin.

Iranis on täyrellinen kusipää vallas. Norian herraeherokas joutuu linnahan ku ammuskeli holtittomasti. Norialaanen toimittaja joutuu kusehen ku se epääli, notta naissuhtehet olis pelastanu kualemat Oslos ja piänellä saarella.

Naissuhtehien epäonni on ollu kautta aikojen ihimiskunnan epäonni. Herodes, Hitleri, Mussoliini, Leenini, Staalini ja Gustav Adolf. Ku ei oo lirissy sellaasta mitä olis itte halunnu, on pitäny ruveta murhatöihin. Egon tähären ihan ittensä rtakia.

Perluskoonista en tiärä. Kumminki erustajansa Pietro Mennea yrittää Euroopas. Entinen pikajuaksija osaa varmahan mainehellahan jotaki. En tiärä mitä.

torstai 4. elokuuta 2011

Muistoja

Mulle rakkahan urheeliseuran historia on satavuatias. Tuskin kukaan pystyy nykyisin huitaasemahan satasen 10,8. Tuskin monikaan loikkii kolomella jalaalla kuutehentoista. Kuka ponkaasoo koko suomes nykyysin seittemähän metrihin. Mun seuras on ollu sellaasia ihimisiä, jokkon pystyny suurihin suarituksishin.

Kotikuntani ureheiluseura on satavuatias. Onnia seuralle ja sen jäsenille. Palio on sellaasia jäseniä, jokkon vaatimattomuuttansa jääny omihin hommihinsa. Niinku tervajokinen matti ja lehemäjokinen eero. Kumpiki oli helevetin taitavia pesäpalloolioota. Aikaansa erellä kumpikin.
Nykyynen hylkiölaji suunnistus on saanu ympäri suamia kyröläästä potkua.

Ja mitä sitte mun kotokylän Kyröön leijona. Oli kuulemma ihimetelly piruuttansa Los Agelesis notton korkioota tupiua täälä. Korkiampia ku Lauroolas.

Kyröön Voima on kasvattajaseura vailla vertaa. Oon tavattoman ilahtunu, notta johonaki kaurankäpyjen juures jaksetahan teherä nuarison etehe kunnon tyätä. Ny onnittelen seuraa täysillä.

joo

Mikä voi olla kiinnostavanpaa kuin karla brunin pönköttävä vatta. Voiko karanneesta kaksoismurhaajasta sanoa muuta kuin, että hän on nainen? Varmaan on sekin isänmaallista, kun kesätoimittaja pystyy uutisoimaan neljän promillen hönkäisyissä ojaan ajaneen vvinakauppa asikkaan matkasta.

En pysty puolustamaan lain mukaan rikollisia. Ihmettelen vaan tavattomasti löyhää ja helppoa uutisointia. Miksi koteihinsa unohdettuja vanhuksia ei uutisoida. Miksi ätiäsä mukiloivista peräkakaripojista uutisoidaan vain harvoin.

Nuari oli

Justihin äsköön ovellani oli nuari miäs kauppaamas jotaki jeesuksen uskua mullen. Vinttasin käsilläni, notta viittikkö häipyä hevon vittuhun mun elämästäni. Ja katso, heraasmiäs oli fiksu ja otti jalaat allensa.

Voin olla peliättävän oloonenki, mutta en oo uhka kellekkää. Mua raisteloo kiorvia myären kaikellaasten ultimaattumien kantajat. Makasin kerran keskellä päivää Suames soffallani, ku fyrrykyröläänen hihhuli puhuu mun korvahani, notta maailimaloppu on tulos ku ei oo puis enää kerkkiä. Suutun vitusti ja kampesin kuttumattoman viarahan oveni ulukopuallen.

Olin silloon mettäalalla ja tiäsin ihan varmahan kerkiistä ja niiren olemas olemisista.

Varmahan oon ny kärttyynen faari, enkä kestä enää haastehia.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Luin ja näin

Kattoon äsköön kaukaasen ystäväni sivuja. Ystäväni on itte asias flikkani, tyttäreni. Ihannes urheelijana näytti olovan Mika Myllylä, jota ny marot syää kolosnansa.

Mikan kohtalo hianona ihimisenä oli se, nottei kestäny ylistämistä ja tavanomaasta elämää ylistysten perähän. Tunnen monta ihimisen kohtalua, johona kantti ei oo enää ollu reilas laskusuhurantehes.

Yks torellinen huippu-urheelija putos parvekkehelta ja taittoo niskansa. Se urheelija oli ilimiö jo eläesnäsnsä. Voitti koululaasten liikenne ajoosta hiihtohon ja mäkihyppyhyn ja yhyristettyhyn ja talavilajiis ja kesälajiis kaikki ja aina.

On raskasta tuumaalla, ku on nähäny kuviot likeltä. En ikinä tuntenu Mikaa, mutta isänsä kyllä. Ja palio urheelun huippuja.

Mulla on ny tyhyjä kohta huippu-urheelun kohoralla. Huippu-urheelua oon kannattanu, mutta ny on tullu reikä ja sitä on vaikia tukkia.

Luin

Luin justihin jutun viranoomasten aiheuttamasta pitkäaikaastyättömyyrestä Suames. Viranommaaset kusettaa enemmän maharollisia tyällisiä ku jollaki lailla helepottaas tilantehia.

Itte oo niin saatanan vanaha, notten kelepaa enää eres ketun syätiksi. Suames. Täs maas viälä arvostetahan elämän tuamaa kokemusta ja muutaki ku it -taitoja. En jää tännekkään petettynä, vaan hiippaalen pian aurinkua kohoren.

Auringon suunnas mullon maharolliossuksia ostaa leipää. Leivän päälle oon aina tällänny vain ylähuulta, enkä sen enempää tarttekkaa.

Mullon ostoarvoltansa ainaki parin kympän tyäkolehet ja monellaasta tiatua ja taitua. Pystyn tyällistämähän itteni tiatokonehellaki ja otan sellaasia kymmeniä kiloja joukkohoni. Elämä riapoo, mutta mitä sitte. Kakarani on häipyny teillensä. Ei tartte lähtiä niitäkää vahtaamahan. Oliskohan ny itten vooro koittaa elellellä?

tiistai 2. elokuuta 2011

jotta joo

olisin tavattoman yllättynyt ja iloonen saaresnani yhteystietoa Jag på ekholmen, kolhoosi ja sanna blokaajilta. Ekholm on varsin liikuttava lukijani syystä. Olen tehnyt kaikki verokirjahommat suomessa ruotsiksi ja hänen bode och on jo unohtuneen kielitaidon (5) piristystä.

Mulle Sanna on kuin oikianpualoohonen isoovarpahani. Kolhoosi on uusi miellyttävä tuttavuuteni.

Luulen, että profiilissani ovat yhteystietoni. Jos ei ole, lärätän. Tai tästä; penttihs@gmail.com

maanantai 1. elokuuta 2011

Talles viälä

Teknillisesti isävainajan kotomaas käynti oli nappi. Tavallisehen laihin ei tarvinnu kuuhaalla välimatkojen kortteeria huuhaasta ja kallihin hintaaset löpöasemakki tuli justihin silloon kohoralle ku piti luruttaa liäntä voimakonehellen. Se on tyiätysti selevää, nottei nopian tiän varresta tullu tankatuksi, ku viäreeses kyläs litku on palio halavempaa.

Ny aprikootten syntyjä syviä. Kellun kaikellaasten suunnitelmien ulukopualella. Elävän suamalaasen miähen aijjan orotusarvo on viälä mun iästä palio eteheppäin. Enkoo sellaanen, joka hyppiis korkioolta silloolta vetehen hukkumistarkootuksis.

Mullon palio osaamista ja tiatotaitua. Ominaasuuret pitääs hyäryntää. Suami on täs miäles ku sivuväärä mulukku. Iäkkähät pitääs viisihin laittaa johonku reservaattihin airan taa ja myyrä lippuja, ku rahavas saa kattua entisiä tyätä viarastamattomia verkon silimästä.

Lähärön suunnan katton ihan varmasti kompassista ja auringosta. Yritän välttää pohojoosehen lintukotohon lähtyä. Siälei oo mullen ku kuriuutta tiaros. Mäen enää halua yhtää kuriuutta elämähäni.

Teen ny uskomattomia siirtoja ku se, notta muutan tähän osoottesehen ny. Lähären täältä, mutta muuttoilimootuksella on oma tarkootuksensa. Oon ajatellu.