Happamia

Mun vattuni on ny niin suuren puskan sisällä, notta happamia, sanoo kettu pihilajanmarioollen. Pitääs löytää jokku pitkävartiset kintahat, nottei menisi kaluumet ihan ruvelle nuas piikiis. Viimme- ja erellisvuanna nypiin puskista mansikoota ja vattuja joulukuun aluus.

Ny kaikki maan tuatokset om mun vattas, paitti perunat. Perunanvijilyniki viittaa johonku luantaasehen auringonkiartohon, vaikka en sitä tunnusta, muka. Jostaki agraarista ytimenjatkoksesta tuloo jatkuvasti viästiä; tällää viälä pikkuusen perunaa, voi tulla näläkä viälä. Sullen.

Ja mähän hautaan perunoota koko aijjan. Vattani kurnii perunavarustukses. Mitä tämä on? Luultavasti mun piäni miäli on hualestunu Eu tukipaketiista. Joillekki rosvopankiille sataa rahaa pilivin pimeen, mutta raahoottajat kiristää vyätänsä. Mäki oon joutunu kattelemahan uuren nahkapaskan, notta pystyysin knoppimahan vyähäni uusia reikiä.

Oon ennustanu oikeen joitaki piänempienki organisaatiioren tuhon ja elämän suuntia. Jos Angela pysyy ryhyrikkähänä, pikkupoijjat väistyy totuuren tiältä.

Hyvä äijjä

Tämän maa pääministeri on oppinu nopiaa maan toisen kiälen. Molin ihan virkahan astujaasis sitä miältä, notta mä puhun paremmin pelekiaa ku premiär. Kyllon ollu Di Rupolla tehokasta inteesiivikouluutusta. Äijä höpäjää jo niinku oikia pelekialaanen. Pikkuusen hitahasti, muttei tuu enää kömmähryksiuä tai asian unontamisia.

Pääministeri on italialaanen emigrantin jäläkeläänen, mikon sopeentunu oikee kelevosti tähän yhteeskuntahan. Tuskin ketää ei haittaa sekää notton miäs jollon pualisona miäs.

Tämä Di Rupo on suurinpiirteen pelastanu koko pelekian. Entinen hyvä äijä Herman van Rompuy nostettihin koko Euroopan unionin pressaksi. Hyvä ratkaasu Euroopan kannalta, mutta pelekia mönkii saves Hermannin perähän. Moon muutoosta kans Hermanni.

Onko mettäs puita, hä?

Hilikka Ahtehen ja jonku Räryn kismitettely on saanu naurettavia seuraamuksia. Hilikka on muka köyriny Timon kans ja ku Timpalla on menny klinkuhun, siiton tullu ikuunen viha. Tuallaasen arvauksen voin jopa mäki teherä piänellä sivistykselläni. En tartte hesarin toimittajakoulua taakseni.

Mä en hiiskahtaasikkaa tästä asiasta, mutton mullen pikkuusen lämpöönen aihes. Minen vetäänny kumpaasenkaa osapualen pilttuhusehen. Johonaki totuus piileskelöö. Moon nähänäny näis erunvalavontahommis alaanen esimiäsleikit. Mun on hyvin heleppo samaastua Hilikkahan, muttei siihen Rätyhyn. En oo kumminkaa kummankaa ymmärtäjä nuan niinku oikoosella kärellä.

Näis erunvalavonta-asioos ei päriää kukkaan kusihousu. Niis hommis pitää ottaa lusikka kaunihisehen kätehen. Mones portahas on klipsumisen vaara. Mä täs.

Ylypeyttä on

Kattoon justihin jotaki engelantilaasta kanavaa ja siälä toimitteli muuan Kimi Räikkönen. Voin sanua, notten hävenny sen Kimin pualesta.

Jäämiäs mikä jäämiäs, mutta kyllä osas ottaa kaikki kompakysymykset haltuhun. Oli tosi hiano kattua ja kuunnella formula ykköstä.

Palio puhutahan kakkaa eli sontaa suamalaasesta ykkössompaajasta. Moon itte ollu pualijakoonen tuasta äijästä. Voi jumalan tähären kuinka fiksu Kimi osas olla.

Mua raisteloo

Otan harvoon yhteeskunnaliset asiat esille. Ny mun on pakko imehrellä AKT:n puheenjohtajan lain yli menevää ylimiälisyyttä. On viälä liiton entinen lakimiäs, juristi.

Kyllä siinä liiton johoros on sopat keitetty johonku tahamahan, eikä liämehen. Pikkuusenki tyälainsääräntyä käsittävä tiätää ihan varmasti, notta entinen voimistelun Suamenmestari voittaa eroottamisriitansa. Hilikalla ei oo siinä asias härän päivää. Mutta kuinka voi korvata kaikki vammat, mitä syytetty on hänelle aiheuttanu.

Jäsenistön kannalta homma tiätää rahanmenua. Joka ainut jäsen tuloo osaltansa maksamahan jäsenmaksuus tulovat oikeurenkäynnit. Jos Räty lakimiähenä viälä keksii valittaa, sitä enemmän mennähän jäsenien kukkaroolle. Räty häviää vuaren varmasti joka oikeuren astehes.

Mulle tämä asia olis muutoon yks hailee, muttoon ollu justihin samallaases tyäyhteesös ku Hilikka. Olin tosin vastapualohooses porukas, eli tyänantajien järiestös. Mullei ollu ihan niin suurta reviiriä ku Hilikalla, mutta homma oli suurinpiirteen sama.

Voin vaan sanua, notta järiestöjohtajilla hilahtaa kovin nopiaa virtsaa päähän. Ollahan vaankiälenä suurihin sopimuksihin valtakunnallisesti. Huipulla oleminen sokaasoo. Oon ollu ittekki joskus neuvottelemas valtakunnallisia sopimuksia ja oon sikäli nähäny.

Muistan oikee hyvin yhyret neuvottelut, ku vaan jähänättihin ja mistään ei tullu mitää. Joku keksii lämmittää saunan. Siälä höväättihin sitte avoomemmin. Ku saatihin taas kletut niskahan, sama jäykkyys alakas, eres pullo välikaliaa ei vapaanuttanu ilimapiiriä.

Mummiälestä vastatapuali halus pitkittää ihan selevää neuvotteluratkaasua sen tähären, notta niitolis kestitty maharollisimman kauan ja ne sais pirennettyä päivärahaa tärkiästä hommastansa maharollisimman pitkähän.

Tuasta Hilikan kohtalosta viälä. Jouruun melekee samallaasehen tilantesehen. Pomosta tuli kuuroomykkä ja mä jouruun tyäsuhtehen aikana kalavehtimahan etuni oikeures. Mä voitin jo ennenku vaihroon toisahallen.

Kiriootan alle

Mua ei kosketa millään lailla jonku ministeri Räsäsen eheroottama viinanmyyntiatarioolu aamuöisin. Minen oo koskaa ollu aamujuattoloos, enkä pistelly ketää astaloolla kapakan eres enkä grillijonoos. Voi olla, nottoon tavttaoman jäävi asiahan, niinku uskonpualohoonen ministeriki. Minoon viälä jäävimpi ku ministeri, ku en kuluta eres sukkiani ministerin valtakunnas.

Reheristi voin sanua, nottoon imehrelly iäti yällä kapakoos hillumista. Minen kerrasnansa hukaa sitä, ku porukoolla on viikonloppuna töistä tai tyättömyyrestä luppoaikaa lauvantakina, miksei sinne kuppilahan voisi mennä jo päivännäön aikana. Moon vaan imehrelly asiaa jo kymmeniä vuasia.

Mullon ollu aikuusena sellaasia harrastuksia, notten oo keriinny yällä paaritiskille ja aamuyästä krillijonohon turpahanlyäntikilipaaluuhin. Jaa, kerran olin Haapajärvellä krillijonos yällä. Yks paikkakuntalaanen hemmo ei tykänny mun murtehesta. Mulloli käret taskuusnani ja sillä urholla koura kiinni mun riveelis ja oikianpualohoonen nyrkki olokapäänsä takana uhkaamas mun muatuani.

Mä siinä sitte lohkaasin, jos on sulla kaikki ogelmat ny tuas nyrkis, anna tulla. Tähärennin viälä, notta tuan lyännin perästä mun äiteeni voi tulla tänne ja flätkiä sua kuarisangoolla ympäri korvia. Riiranhaastaja tuumas hetken ja mukinootta häipyy tuallaasen uhaan eres toisahalle.

Vaitonaasta

Poris on listitty autolla hengeltä joku lapsi. Anna mun arvata. Suarittaja on joku merkkihenkilö, mikon ollu täyres kännis. Jos olis ollu joku tavallinen satakuntalaanen vaikkpa Pomarkusta, olis leheres lukenu, notta keski-ikäänen akka ajoo kännis kakaran ylitte. Henki meni. Poliisin vaitonaasuus on rosmon suajalemisen tarkootusta

Suamalaanen häveliääsyys panoo pollarienki turvat tukkohon. Mullei oo syyllisestä mitää tiatua. Joku julukinenhan soon, ku poliisii viitti ottaa aikaa asian julukistamisesksi. Pitääsköhän kysyä asiaa Tarulta vai oroteltaasko uuren pressan valtakautta. Mä ainakin pirän jo lavittan reunoosta kiinni, notten julukistamisen kohoralla putuaasi laattialle. Tunnen Porin reunoollaki monta ihimistä.

Täs maas on toisin. Kuvitellunki syyllisen irentiteetti kirootehan heti leherille. Uhurinki rikostaustat setvitähän leherillä juurta jaksaan. Tämän maan oikeuskäytäntyä en ymmärrä muulta kohoralta ku siitä, notta hilipahtaa kovin heleposti konnille kolomekkymmentä vuatta selliä. Miksikä siälä sellis sitte tuloo? Ainaki entistä häjyysemmälle päälle.

Kyllä mun olis saanu valakata pressaksi, eikä mitää Saulia. Mä sentähären osaan sanua, miton mulla miäles. Tuallaanen mukasauli heilutteloo vain tuules huuliansa. Onneksi Manu sai aikanansa rajatuksi pressalta kaikki tyäkalut pois. Pitää vaan kuunnella sujuvasti Saulin lipiäkalan omaasta vinkumista.

Enoo kovin useen tarilla kuulellakseni tuata joutavanpäiväästä vallatoonta... Hyi tua.

Ääneni

Mun ääneni oikiasti ei oo viskin tai piarun polttamaa kähinää. Tiato on tullu, notta huamenna meen rähäjämän johonku pappilan äänestyskoppihin. Voin piirtää kuponkihin falloksen, niinku olin piirtäny yli neliäkymmentä vuatta taapperi. Isäni oli silloon äänestysaluehen toimitsija.

Äitee tunnetulla kipakalla sopraanolla muistutti mua, nottollahan äänestämäs. Mun numeroni oli kuva joskus nähärystä imisen kohorasta. Jos mun pitää mennä lähetystö ilimoottamahan huutamispaikkahan, koristelen sitä erellistä kuvaa oikee kyllä.

Mä haluaasin, notta oikiat johtajat johtaas Suamia, eikä heleppoheikit. Vaihtoehtoona on suamia murtavat öykkärit tai konnuuksillansa pesämunansa tianannehet siloposket. Ne tiätää kuinka rosvotahan. Paitti, notta toivoosin maahani eres alakeelista demokratiaa. Pikkuusen hilipittää mun kaalin yli, ku eruskunnas hallittoo julukisten patteri. Joku on nopiaa kävelevä, toinen osaa kirioottaa toispualista, yks on pantu telakalle uupumuksen tähären. Mitä hyätyä maallen oli, ku jonku ministerin naama oli ollu komiee ku toisten.

Samaa päättämättömyyren uupumusta on EUski. Minen millää konstilla saa kaalihini, notta iataliaanen meppi Pietro Mennea vois olla kyvykäs hoitamahan maanosan asioota, vaikkon pinkonu satasen alle kymmenen sekuntin ja parisataa alle kaharenkymmenen sekunnin.Varmahan nopeuresta on hyätyä, ku menöö tukkimahan puheenjohtajan antamia kusipäisiä puheenvuaroja.

Joku voi väittää vastahan: mum miälestä reiru pualen Suamen eruskunnas on pilipaliporukkaa, jolla ei oo minkäänlaasta tiatua lainsäädännöstä. Mullekki tuttuja naamoja on riakkumas eruskunnas vailla minkäänlaasta kansan edun mukaasta käyttääntymistä.

Voisko lentoemäntiä kopeloova Paavo olla mun luatettava esikuva? Voisko Sauli olla mitään, ku junttas kankohonpäälääsen valtiomiehen kansan eres juurihullikkahan? Mitähän hyätyä pressan hommihin on, notta osaa kävellä nopiaa.

Mun ylivoimaanen suasikki on pidee. On pikkuusen erustava persoona. Myhäälisin täälä omas kammiosnani, ku muummaaalaset imehtelis, notta mistootta saanu tuallaasen komistuksen hommihinna. Oon maharollisesti kruksaamas tuan nimen ruutuhun.

Yhteiskunnassa liehuu taantumuksen viiri

Otsikko oli jostain muusta, mistä meinaan toimitella. Politiikka en kääntele pikillä tikuullakaa, en uskontua. Noon mulle iliettäviä asioota.

Yhtä iliettävä aihes on, ku Ranskas ollu kauhia paniikki, ku joillekki on tällätty muavikikit. Niistä kikiistä ov vissihin tullu komplikaatiota ja ne pitääs ny nopiaa repiä ehejän nahaan alta irti. Suameski on tullu jo kova hälyytys.

Joku kansanlasku menöö suurinpiirteen niin, notta sitä sait, mitä tilasit. Mä en oo koskaa ennen ottanu minkäällasta kantaa siihen, notta akkojen tuloo tällätä muavia nahkansa ala. Soon ollu mulle niin pöyristyttävä asia, nottoon pitäny siävän suukkuni tukos.

Nykku asia on tullu kauhuna julukiseksi, sanon mäki mitä ajattelen. Jonsei jonkun törsöttimet pullota pairan läpi, mitä sitte, kysyv vaan. Viälä moni nelikymmentäluvun maaottelusta kotoutettua veteraania kantaa viarahia kapistuksia kehosnansa. Nei oo kummiskaa tällööttäny romua millää lailla vapaaehtooses henges sisuksihinsa. Ihan vapaaehtoosesti iränpualohoosesta suunnasta truiskii nikkelinpaloja ja rautaromua, mutta vastahanottajien myätämiälisyys on kyseenalaanen.

Joskus kattoon johonaki maas järkyttävän telekkariohojelman Em muista millä kiälellä se oli. varmahan engelandiksi. Sen nimi oli Hollywoodine miehet. Ja taas, millä kiälellä se nimi oli nuan. Ajattelin kuuklettamista. Siinä urhot pirenti ja paksunti kusetintansa. Jollaki oli onnia, pahimmis tapauksis koko värkki märäntyy.

Mä sanoosin ittestäni, jotta pitääs laitattaa tekosilimät ja hörökorvat. Varmahan rupiaas prutkimahan.

premiääri

Ny täski maas on pääministeri. Jauhamisen jäläkehen jonkullaanen porukka on nimikkehillä sen matkas. Suurinta huamiota on saanu 130 kiloonen 165 senttinen naislääkäri, jokon nykyysen hallituksen runkua.( Runko)

Mutta itte premiäär, pääministeri, on ku heinäseiväs. Urheelullinen ja sympaappinen. Mua ei haittaa yhtään vaikkon homo. Mitä se mulle kuuluu.

Pääministerin suku tuloo Italiasta. Kaivostyälääsinä tultihin pelekiahan. Mun suasima iltapäivälehti on analysoottoo jo kolomatta päivää pääministerin taustoja. Lehti ei muutoosta pahuuttansa analysootte. Mum miälestä merkittävä vaikuttaja haluaa sovintua ja yhtenääsyyttä tähän maahan.

Di Rupo on herrasmiäs viimmeesen päällen. Lehtiurkintana on selevinny, notton johonaki paffilooras ainaki sata kaulanaluusrusettia. Krakaa herra ei käytä.

Suamen Taru on kun usvaa vaan, samoon ku Kalle Kustaa Ruattis. Täälä kunkku sanoo ja soon justihin. Mihinkähän maahan mäki kynttääsin kunkuksi?

Evästä väelle

Mullon isoo muavikuppi täynnä perunapuurua, mihinkon jo valamistukses lisätty porkkanaa, ruahosipulia, puriua ja vaikka mitä kasvannaasta. Munaan itteni jos sanon, notton belegias tsomppia. En tosiaankaan tiärä, eikä kuuklekaa tiänny miton ruakani. Sanotahan joinki, jotta tsomppia.

Saatoon kirioottaa väärin, sei oo uutta mullen. Mullon siinä omaa sekaasta perunavoita, muusia, perunapuurua, pyreetä.. Ny hommihin.

Oikia nimi sotkulle ny meni karoksihin. Meinaan päivällä kärventää sianreirestä riipaastua raasteltua lihaa pannusnani. Tällään astaloni pohojalle oliiviöliyä hyvät kyllänsä. Tällään levyn ja uunin kuumotustilahan.

Lykkään pyreeni uunihin. Orotan hetkuusen ja tällään paistamani herkut teelmäkseni sisälle. Sekootan pikkuusen ja tällään astian uunihin takaasinsa, mialuhusti pari kertaa yli kiahumispistehen tällään kruuvin.

Ku mä ja mun kumppanini on jaksanu orottaa pikkuusen, saarahan herkutella oikee kunnolla.

Ens

Ensviikolla ilimoottanun pyhäkouluhun ja kaikkehen sellaasehen touhuhun mikä lisää ylimittaasta ihimisen perverssiä käyttääntymistä. Körttilääset. Ei. Ev voi koskon niin nynnyä sakkia, kaikellaasia salamiakkipaitojaki pitää yllänsä. Suvuski voi olla tuata tautia. Lähärätän Lestadiolle pyynnön liittyä leirihin (ei lady).

Jos Lars Levi ny huilaa johonaki mäntylooras, tottapa jäläkelääset on saanu valtikan viillellä hakemuksihin alaviitteetä. Jotta mäki voisin lähtiä kuseskelemahan mihinkä sattuu.

Voi olla notta ennenki kakaroota käytettihin. Niistei vain puhuttu mitää. Mum miälestä ihimisen käyttääntymises on kaikkiin inhottavinta kakaroohin kajuaminen. Isä vittalla, koivunimenherralla pikkuusen perseesehen hellästi vittoomalla oli tiätysti elämää ennen, Ny?

Ov varmahan tiarootuksen nopsaantuminenki tuanu ennen tiätämättömiä asioota kätehen. Yks täkäläänen lopetti akkansa turhanpäivääsen pihajamisen ja pisti raaron kellarihinsa muhajamahan. Ei haitannu uutta akkaakaa kovin palio vainajan olinpaikka. Mikon heitetty, son huitaastu.

Mitä ja mihinä?

Taas kerran joo ja huamenna uurestansa. Mua riapoo oikee perkelehesti tämän päivän uutisoonti. Jos olis jotaki uutisootavaa, nykyyset juurnalistit munii kaikki oikee kunnolla. Esimerkkiä ei kukaa tartte multa, niitä löytää jokahisesta uutisjulukaasusta. Hesaris mokia on vähiten.

Luin miälenkiinnosta juttua ku joku israelilaanen rabbi oli ruvennu rahapulasnansa kuliettamahan huumesmömmöjä Suamehen. Lukekeminen meni heti mettähän, ku kuriiriilla oli tavaraa täynnä ollu auto Antverpenin satamas Hollannis. Hotaasin aamukaffia kiruksihin kaksoosmokasta. En tiärä kuinka kuriirin käytihin, varmahan huanosti ku kerta uutisootihin.

Mitä uutisesta jäi jälielle? Vissihin se, nottoli joku satuullu jotaki. Antverpen on ihan johonaki mualla ku Hollannis. Alankomairen Hollannin maakunnas saattaa olla joku aalla alakava paikka. Ku lukoo tuallaasta uutista, ei voi millään uskua mitää jutusta. Oliko koko rabbia tai sen rahapulaa tai salakulietusta.

Mikähän se rabbi oikiasti olikaa, rappari jostaki, tai räppäri. Jortani on on Ylistaroski ja Hähäänjärvi. Eisunkaa ny joku oikia toimittaja oo seannu oikee kunnolla. Ylistaros on monta rapparia, mutta lauleskelija Juha Tapio on entinen ylistarolaanen eikoo räppäri.

Täs tullahan sellasehen ihimetyksehen ny, jotta on oksat pois ja pala larvaa. Mä joskus nuukuuksisnani tankkasin petroolia autoni tankkihin. Tuli sitte viärehen sinisehen sotisopahan sonnustaantunu virkaalia. Ei kysyny mitä tankkaan, kysyy vakavan näköönen naama eresnäni: Ookko nähäny porarin näkööstä miästä mihinää tääläpäi kulukeella. Ei, enoo...

Kysymys jäi kaivamahan mun miältäni. Yks kyröläänen Mikkokoki oli jo oikaassu kinttunsa samoon ku Veikko. Maalahtelaasista en silloon tiänny mitää. Ne puuhuki niin kuriasti, ku viimmeeseksi praatattihin.

Seuraavan päivän leherestä luin, notton bodaria katteltu. Ev viäläkää oo varma, oliko leheren prätti oikee vai sen valtion virkaalijan, joka mun maharollisia näkymiä tiarusti. Ennen vanahat ihimiset pruukas sanua, notton kaikki totta, mikon leherelle präntätty. Mun lapsenuskoni on menny aikoja sitte...

Joku kuali, ku putos sementtilaattialle, autosta varaastettihin renkahat... auto ajoo lasten päälle, kaivinkones katkaasi valokaapelin... Joopa joo. Mihinä opetetahan toimittajia töihinsä? Lehtikiriootuksien jäläkehen ei mihinää. Miksei niinsanotut toimittajat kysy, tarkista ja viälä kerran tarkista asiootansa.

Jokahinen täysjärkinen tiätää, nottei rosvo viä autosta renkakahia. Sillon luullakseni niin kiirus, notta viää kummit vantehinensa eli koko pyärät. Nojoo taas. Meen tästä keittämähän plättyjä.

verua kansalle

Rookasin joku vuasi sitte Jutta Urpilaasen miakun käresnäni. Oli aika lepsu, niinku valtakunnan viihryttäjälle taitaa kuuluakkin rooli. Toisahalta ei Jutastakaa silloon kuukaa tiänny mitää.

Oli kuulema kokoomuksen miäs ja vinkuu multa paikkoja mihinä itte ja toiset kannattajat vois heiluttaa läppäänsä. Sanoon luattamustehtävähäni veroten, notta pirän turpani kiinni, tytyy vastookseheni.

Oon ihan varma, notta Jutta lisäverojensa kans pääsöö oikiahan lopputulemahan. Ei varmahan koske köyhää, ku pirättää henki pihajamasta. Varmahan sosiaalimaksut ohenoo, ku tällätähän helevetisti kansalaasia puulootihin. Sanoon.

Suamia on sorasta pelastunehena ja asiansa reirannehena maana piretty kelepona. Nykyysillä vallan kahavas husaajilla on pankkitili sellaases reilas, nottei tartte ympärillensä vaharata. Juttaa Jutalle, perkeles. Pitääs saatana olla muitaki konstia ku laittaa eliöören kaulahan hirttonarua.

Vahinkoja tuloo

Haistoon karhunvatukan ja komia ruusupuskan viäres jonku elukanraaron. En sitä viälä nähäny ku rupes lujaa piskottelemahan ja mä juaksin rästähän ala turvahan. En oo sokurista, mutta ilikiää märkyys on paitti uires. Vesi ei ny kumminkaa siihen reippaaluhun piisannu. Voi olla luapumistilas se siili, jonka ihastuttava rakkini yhtenä yänä soffalle raahas. Mä palaannutin kyllä piikkielukan luantohon, mutta mistä sitä tiätää kuinkon käyny

Oov vissihin ollu jonkullaases yähorrokses, ku en oo havaanu myrskyn palaa. Mun viinitarhani oli kaatunu makoollensa pitkin kasvannaaskenttääni. Nostin sen pystyhyn, mutte ilienny vesipiskojen välis ruveta aprikoottemahan maharollisia vaurioota. Maistuus ne mullekki ne mariat, mutton viälä pikkuusen keskenkasvuusia.

Tuasta tuli milehen ku yks tuttuni moittii vanahempiansa päättämättömyyrestä hoirosnansa. Ensin oli viäty kasvatuslaitoksehen ja pian perähän katkaasuhoitohon. Kyllä mäki käsitän tuan ristiriiran. Moon ollu onneksi keskimittaanen ja oon välttyny tuallaasilta kokemuksilta.

Mutta mistä tiätää jos joutuus holhouksehen ja vastuunkantajat rupiaas aprikoottemahan tuallaasista vaihtoeheroosta. Mä valittisin kasvatuslaitoksen, jos saisin sanua. Tappelun tulles kohorallen ylettyys sitte lyähämähän ylempää. Ny pitää kattella lypsinjakkara jalakojensa ala, jos meinaa ulttua eres mihinkää. On muut kansalaaset kasvanu vissihin mun hilseen korkuuret ylitte.

Ei harvinaasta

Mullon täälä kaks sessua. Toinen on toinen ja sitte taas toinen on toinen. Molempia kusetimia ne erustaa. Em pääse mihinkään, nottei kolli kulukisi mun peräs mun askelehieni jäläkiä. Natu katteloo kauempaa mun hommiani. Elämää tämä on.

Jokku sanoo, notta rakit on elukoota . Voi ollakki, mutta saan hymyä näiltä joka päivä. Kirsut on jäykkiä, mutta kyllä se hymy siältä kuantalosta lähtöö. Pitää osata vaharata.

Jos mullei olisi kulukuviätti koko aijjan, mullolis täälä poroja, lampahia, ankkoja, ponia, kanoja, siiliä, kärmehiä, sisiliskoja ja elukoota. Nykki yks elukka hynää mun kylykiäni. Ei tosiaankaan vaikuta vihamiäliseltä.

Elämän varres asentehet liikahteloo. Ei oo kauaa ku olin kauhuia tohelo menemähän sinne ja tänne. Hyvästä lapsuuresta ei oo ainakaa tullu vikaa, vikaa. Oikiasti.

Jätkä

usan ykkösmiäs barak täytti pualet sarasta. Barak on täältä kaukaa luuraten oikia miäs hommihinsa. Minen tiärä, kuinka äijä pystyy syventämähän maansa talouslamaa ja siirtämähän sen meillekki.

Aina on selevitty kaikkellaasista äksidentiistä. Niin varmahan selevitähän nykki. On meilläki Suames Taru. Mum miälestä paras risitäntti sitte Köstin.

Iranis on täyrellinen kusipää vallas. Norian herraeherokas joutuu linnahan ku ammuskeli holtittomasti. Norialaanen toimittaja joutuu kusehen ku se epääli, notta naissuhtehet olis pelastanu kualemat Oslos ja piänellä saarella.

Naissuhtehien epäonni on ollu kautta aikojen ihimiskunnan epäonni. Herodes, Hitleri, Mussoliini, Leenini, Staalini ja Gustav Adolf. Ku ei oo lirissy sellaasta mitä olis itte halunnu, on pitäny ruveta murhatöihin. Egon tähären ihan ittensä rtakia.

Perluskoonista en tiärä. Kumminki erustajansa Pietro Mennea yrittää Euroopas. Entinen pikajuaksija osaa varmahan mainehellahan jotaki. En tiärä mitä.

Talles viälä

Teknillisesti isävainajan kotomaas käynti oli nappi. Tavallisehen laihin ei tarvinnu kuuhaalla välimatkojen kortteeria huuhaasta ja kallihin hintaaset löpöasemakki tuli justihin silloon kohoralle ku piti luruttaa liäntä voimakonehellen. Se on tyiätysti selevää, nottei nopian tiän varresta tullu tankatuksi, ku viäreeses kyläs litku on palio halavempaa.

Ny aprikootten syntyjä syviä. Kellun kaikellaasten suunnitelmien ulukopualella. Elävän suamalaasen miähen aijjan orotusarvo on viälä mun iästä palio eteheppäin. Enkoo sellaanen, joka hyppiis korkioolta silloolta vetehen hukkumistarkootuksis.

Mullon palio osaamista ja tiatotaitua. Ominaasuuret pitääs hyäryntää. Suami on täs miäles ku sivuväärä mulukku. Iäkkähät pitääs viisihin laittaa johonku reservaattihin airan taa ja myyrä lippuja, ku rahavas saa kattua entisiä tyätä viarastamattomia verkon silimästä.

Lähärön suunnan katton ihan varmasti kompassista ja auringosta. Yritän välttää pohojoosehen lintukotohon lähtyä. Siälei oo mullen ku kuriuutta tiaros. Mäen enää halua yhtää kuriuutta elämähäni.

Teen ny uskomattomia siirtoja ku se, notta muutan tähän osoottesehen ny. Lähären täältä, mutta muuttoilimootuksella on oma tarkootuksensa. Oon ajatellu.

Haavoottuvaasta

Elämänmeno on nykyysin tehty aika erikooseksi. Laki on aina laki, mutta sen toteuttaminen tuntuu olevan harakan korvis. Jonku valuuttapankin pääpoffa oli syyttehien jäläkehen aharistellu raiskaus miälesnänsä etnistä siivuajaa. Homma meni pomolta, mutta maines jäi. Likalle jäin homma ja palio sympatiaa. Ja rahaa. Ja huumeshommat jatkuu.

Jo kuuskymmentä -luvulla pirätin ottamasta liftaajia kyyttihini, vaikkolis ollu pikkufiaatisnani tilaaki. Jo silloon jokku neitokaaset halus rahastaa miäspualisia autoolijoota kuvitelluulla tarinoolla. Itte halusin pysyä eros eherollisista kämppätuamioosta ja rahan menoosta.

Laki on kova laki Suameski. Mullei oo mitää sitä vastahan, notton jonkullaanen järiestys olemas. Jos mä kumminki katton kaupas jonku Ladyn etuusehen, mä saatan saara syyttehen silimieni tähären. Oikeuslaitos ei kysy siltä yläknappinsa auki jättäneheltä, notta minkä tähären halusit herukootas esitellä. Mun silimät menöö joskus sinne, mihinkä niiren halutahan sihtaavanki.

Nykyysin kannattaa luimistella ihan toisahalle, ku siihen suuntahan mihinolis aseteltu tärkky. Ku tuloo kylillä väkiä vastahan, mulukoolen puiren larvoohin ja oon muina miähinä. Ei oo varaa kattua, jonson jääny jollaki tälläämätä pairasta yläknappi kiinni.

töppöset

Tiedustelun johdosta. Tämän näköiset ovat ihmetöppöset.