maanantai 27. helmikuuta 2012

loinen

Ei olis eres maininnan arvoonen ahavenanmaalaasen poliitikon lausunto uuresta naapurimaan kuningattaresta. Vaikka on naapuris monarkia, joku Jomalan kunnan asukas viittii heittää yksityyshenkilöstä ala-arvoosta läppää. Mihinä on sivistys ny.

Enoo enää varma mihinä periferias ihaalemani meren saarirykelmä on nykyysin. Toivon ymmärtäväni, nottei yhyren kusipään miälipires tuu yleeseksi. On vaikia käsittää, notta täyrellisen ittehallinnon saanehet affenanmaalaaset voi riakkua suuntahan ja toisehen. Bomarsundis ampuaatti ryssät ja engelantilaaset.

Mä muuttaasin tualle saarelle, mutta sorran jotaki kohtaa murtehesnani. On erikoosta, notta jokku malahtelaaset ja alavetelilääset saa asumapaikkaoikeuren. Niillei oo mitää käsitystä saaren puhutusta kiälestä. Korvahan on tullu.

Jos mä olisin joinki ittellinen, muuttaasin Kökarin saarellen. Kaloosta en tiärä tuan taivahallista, mutta voisin kysäästä joltaki kylälääseltä, notta mitä tällääsin huulieni välihin kun on näläkä ny.

En tiärä, mitä liaakuroota niis vesis uiskenteloo. Ottaasin jokahitten kiinni ja rupiaasin suunnittelemahan tulevaa soppaani. Joo, mutta ei. Minen saa minkäällaasta luamakunnan otusta hengeltä ja elkävänä mä en ketään keitä.

Pitää palajata vanahan käytäntöhön. Jyrsin kaikellaasia luita, mitä löyrän tiäv varsista. Muv vatta ei mee ruikulle, vaikka hohomeltaasin jo pikkuusen elänyttäki evästä.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Pikkuusen riamua

Oon voinu täs maas tulla ajattelemahan ihimisten kiäliä eri lailla ku johonaki mörköperällä. Mun murtehesta paliastuu, nottoon pikkuusen toiskiälinen.

Mun kolome harmaantuvaa rintoopiälikarvaa tutaji, ku kuulin euroviisun lähtevän ruåttiksi.

Panoo ottaa kruppuhun

Mun kaikkiin parahultaasin kaveri on pirättäny hengityksensä. Kuulin jo asiasta viikko taapperi, mutta vaikia on omaksua asia. Tiärän kyllä, notta kukaan ei voi valakata lopullista häipymistänsä. Oon pikkuuses toispualohooses olotilas ny.

Kaverini oli maailmanmestari ihimisenä. Olin itte kuustoistavuatias ku oikee tutustuun tupakinpolttamahan tulevahan urheelijahan. Kaverini oli hengeltänsä urheelija, mutta saavutti sitte historiakirioohion merkittyjä tekoja. Saavutukset ei ollu sankarille kuitenkaan tärkiimpiä.Urheelu ja sen antama hyvän olon tunnes oli entiselle naapurilleni kaikki kaikes.

Enoo ketää muuta ihimistä huamannu hoitavan omaa kuntuansa paremmin ku autonsa kuntua. Mun naapurini oli monehen otteesehen kualon rajalla, mutta taharollansa seleviintyy pahimmasta vuasi vuarelta.

Oon oppinu kaveriltani tosi tärkeetä elämän ohojeeta. Nouratan niitä ny omas elämäsnäni. Oon ny pikkuusen toistaitoonen tämän uutisen tähären.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Rakkini netis

Joka lenkuralla poikakoirani nuuhkaasoo samojen autopiilien takapyärän. Korvat luimahtaa taapperi, jonson tullu sanomaa jostaki toisesta paikasta. Toisin ku mä, koirani vastaa joka-ainuahan viästihin tirahuttamalla omat tervyysensä.

Onneksi nykyyset autot on matalakummisia, notta taatajalaka ulettuu hyvin viästittämähän. Mä voin vain narun peräs kuvitella minkälaasta olis toisella rakilla ollu johonaki toises kohoras. Pikkuusen veretähän lisää tai ruvetahan lepsuulemahan koko verättämisestä. Nenästä meni tiaton johonku tiatojen käsittelyosastolle.

Flikkakoira ei tykkää, notta nua mulkendaalit kusoo niin ylähän joka tolopas. Kyllä seki haistaa, miton tekeellä, muttei se uletu morsettamahan viästiä takaasi. Tämä flikkani on ratkaassu asian omintakeesesti. Ku velipuali nostaa jalakaansa sen, pää painuu alaha. Silloon flikka sihahuttaa mohomanki viästittäjän päälaen keltaaseksi. Jotta viästiä sullen.

Tälläästä tänäpäivänä

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kiriootan alle

Mua ei kosketa millään lailla jonku ministeri Räsäsen eheroottama viinanmyyntiatarioolu aamuöisin. Minen oo koskaa ollu aamujuattoloos, enkä pistelly ketää astaloolla kapakan eres enkä grillijonoos. Voi olla, nottoon tavttaoman jäävi asiahan, niinku uskonpualohoonen ministeriki. Minoon viälä jäävimpi ku ministeri, ku en kuluta eres sukkiani ministerin valtakunnas.

Reheristi voin sanua, nottoon imehrelly iäti yällä kapakoos hillumista. Minen kerrasnansa hukaa sitä, ku porukoolla on viikonloppuna töistä tai tyättömyyrestä luppoaikaa lauvantakina, miksei sinne kuppilahan voisi mennä jo päivännäön aikana. Moon vaan imehrelly asiaa jo kymmeniä vuasia.

Mullon ollu aikuusena sellaasia harrastuksia, notten oo keriinny yällä paaritiskille ja aamuyästä krillijonohon turpahanlyäntikilipaaluuhin. Jaa, kerran olin Haapajärvellä krillijonos yällä. Yks paikkakuntalaanen hemmo ei tykänny mun murtehesta. Mulloli käret taskuusnani ja sillä urholla koura kiinni mun riveelis ja oikianpualohoonen nyrkki olokapäänsä takana uhkaamas mun muatuani.

Mä siinä sitte lohkaasin, jos on sulla kaikki ogelmat ny tuas nyrkis, anna tulla. Tähärennin viälä, notta tuan lyännin perästä mun äiteeni voi tulla tänne ja flätkiä sua kuarisangoolla ympäri korvia. Riiranhaastaja tuumas hetken ja mukinootta häipyy tuallaasen uhaan eres toisahalle.

torstai 16. helmikuuta 2012

Hyvä talitiiaanen

Minen oo kuinkaan tähäränny sun huanohon ruakavaliohos. Mihinkää ei saa enää luattaa. Kyllä mä sen näjin, jotta yriösit mun evähilleni. Noli ostettu arvonsa tuntevasta eläänkaupasta. Parasta ennen: Joo, sellaasta leimaa ei ollu pussuuses.

Sitte mä huamasin, notta kaikki mun verkkopussiis olovat tiiasen nokkimispallot oli ehejiä. Se pussi oli tyhyjä, johonkolin tällänny oikiaa sianfläsää, sulle. Täs näin niinku kuviteltuna ihimisenä voin sanua: Meitä myrkytetähän tosi kovaa ruaka -nimisis tuattehis. Ihiminen on niin lepsunu olio, nottei huamaa mitään. Muka.

Sinä punatulukku, tiiaanen, punarinta ja säki mustarastas, erootatta myrkyt. Mä en tua enää teille inhoruakaa. Jollaki lailla imehisen ruakia tarkkaallahan. Ostan niistä tiskiistä teillen. P

Yli vaan

Nykyaikaanen rekka on väkevee ku yli ysikymppinen mumma. Ylia vaan sujatiällä ja jälille jää vain märkä plätti. Suamalaasta liikenneskäyttäytymistä. Hyi se: Eikös rekkoja aja yleensä ammattilaaset. Mullei ainakaa oo sellaasen tyyrämisehen paperia.

Mä otan pian vertauskohoran, mutta viälä päivittelen suamalaasta käsittämätööntä autoolija kunkku -asennesta. Tämän päivän uutinen ei oo ainua lajisnansa. Melekee joka päivä joku autourho listii jalakaalian suajatiällä. Minkä tähären tratin takana istuvat luuloovat, notton heillä enemmän oikeuksia ku kengin kääppäälijööllä.

Ylimiälisyys on vissihin suaras suhtehes kulukevan massahan ja hevoosvoimihin. Köyhät hyppiköhöt mun ereastäni, ku mä täs pörrööstän tällä kallista ruakaa syävällä pälehellä.

Yritäppäs kenkuumilla kulukija Poris, Seinäjojella tai vaikkapa Kauhanperällä kääppäällä liikennessäntöjen jäläkehen. Ei onnistu, sanon suaralta kärelta. Kus pistät jalaan suajatiälle tai oon näkyvästi aikomuksis ylittämähän ajoväylää, ykselliitteesesti pörräävin vehkehien pitääs silloon pirättää ja antaa sulle maharollisuus. Mutta ne ei pirätä, ku on kuskilla aivosairautta. Ja kaikilla kuskiilla.

Mainittemis paikoos siirryn kaupasta toisehen autolla, vaikka matka olis vain viiskymmentä meeteriä. Minen uskalla kääppäällä hengenvaarallisien suajateiren ylitte. Moon sentäs perheellinen miäs.

Kymmenen vuatta sitte kuurnikoottin viimmeeseksi Unkaris. Siäloli Trabanttien omistajat kunkkuja, Jaloottelijoolla ei ollu minkäänlaasta arvua. Syyksi tuumoostelin sitä, notta sosialismin peruja omistaminen teki ihimisistä kaikkivoipia. Justihin niinku ny Suames.

Moon vain vuakralla täälä mihinoon ny. Kehun sellaasia asioota, mikkon mummiälestä reiras. Kus pistät täälä jalaan tiälle, moottoriliikennes pirättää molemmin pualin heti. Ei siinä tarvita eres mitään suajatiätä. Varmahan on kohteliaasuuttaki, mutta historiallien lainsääräntö on syäpyny täkäläästen kuskinen kaaliihin.

Jos moottorikuski töykkii jalakaalijaa tai pyäräälijää, aina on tratin takana vika, vaikkolis hennompi töpänny kuinka hyvänsä. Väkirikkahas maas on oltava komento ja se on yliajoos aina eherottoonta selliä. Pulinat pois. On ihanteellista linkuttaa lähikauppahan vaikka kuinka sakias liikentehes. Moon ku kunkku, ku meen karun ylitte reppu seliäs. Sev verran mäki ouroksun oikeuttani, notta aina moikkaan ystävällisesti mulle tiätä antavillen.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Hianua tiaros

Suamen armeijaministeri teki länsiliniaa turvaavat klausuulin. Mitä paskaa itäreinalla varuskuntaa, ku mä kannatan hurrien puliua jo omasta harrastuksestaniki. Mitä iränpualohoosista asioosta. Non kilttiä siinä suunnas aina ollu, niinku histosia osoottaa. Ainaki rajan takana.

Kaikki veitikat, miton iränpualohoosesta suunnasta pääsny jutteluetääsyytehen, on ottanu jonkullaasen ritsan kätehensä ja puhkoonu sillä suamalaasten keuhkoja. Puallustusministeri ny vissihin kremlis seleventää, notton Suamen iränpualohoonen raja vahtaamatoon. Meillei oo enää mitää vastahan, vaikka hiippalakit hiippalis hetikin meillen. Notta tänne ny sitte vaan.

Tavaris sitte lupaa tulla setvimähän, minkä tähären hänen pualohoonen rajanreunan aseestetahan moninkymmenkertaaseesti entisehen nähären. Ja sitte nämä meirän kissimirrit sanoo, notta ne varustaantuu länttä kohoren, ei Suamia. Jotta niin.

Mä en oo enää ihan varma, osaanko lukia, ymmärränkökään enää mitään.

Varmahan tuloo uuret Mainilan laukaukset pian. Helsingin valloottaminen on palio helepompaa ku isiemmä aikoona. Vastas on vai kaliakuppiloosta pihallen nakeltuja hörhöjä ja liikkuvan poliisin henkäälytutkimusryhymä. Tervetulua lännemmäksi, toverit.

Mullosis toivo, notta saisin jatketuksi vuakra-aikaa täälä. Em millää lailla haluaasi tutustua tarkemmin aseestettuuhin itäturistiihin. Isävainajakin sanoo, nottoli niillä aina pyssyt kohoren. Ystävyys voi olla tuallaastaki.

tiistai 7. helmikuuta 2012

Vaitonaasta

Poris on listitty autolla hengeltä joku lapsi. Anna mun arvata. Suarittaja on joku merkkihenkilö, mikon ollu täyres kännis. Jos olis ollu joku tavallinen satakuntalaanen vaikkpa Pomarkusta, olis leheres lukenu, notta keski-ikäänen akka ajoo kännis kakaran ylitte. Henki meni. Poliisin vaitonaasuus on rosmon suajalemisen tarkootusta

Suamalaanen häveliääsyys panoo pollarienki turvat tukkohon. Mullei oo syyllisestä mitää tiatua. Joku julukinenhan soon, ku poliisii viitti ottaa aikaa asian julukistamisesksi. Pitääsköhän kysyä asiaa Tarulta vai oroteltaasko uuren pressan valtakautta. Mä ainakin pirän jo lavittan reunoosta kiinni, notten julukistamisen kohoralla putuaasi laattialle. Tunnen Porin reunoollaki monta ihimistä.

Täs maas on toisin. Kuvitellunki syyllisen irentiteetti kirootehan heti leherille. Uhurinki rikostaustat setvitähän leherillä juurta jaksaan. Tämän maan oikeuskäytäntyä en ymmärrä muulta kohoralta ku siitä, notta hilipahtaa kovin heleposti konnille kolomekkymmentä vuatta selliä. Miksikä siälä sellis sitte tuloo? Ainaki entistä häjyysemmälle päälle.

Kyllä mun olis saanu valakata pressaksi, eikä mitää Saulia. Mä sentähären osaan sanua, miton mulla miäles. Tuallaanen mukasauli heilutteloo vain tuules huuliansa. Onneksi Manu sai aikanansa rajatuksi pressalta kaikki tyäkalut pois. Pitää vaan kuunnella sujuvasti Saulin lipiäkalan omaasta vinkumista.

Enoo kovin useen tarilla kuulellakseni tuata joutavanpäiväästä vallatoonta... Hyi tua.

Jyviä pussis

Kaksmiälisen lukijan kunniaksi voin sanua, notton hernehen pyäriääsiä yks muavipussuunen pullollansa. Meinaan niistä tääkätä hernesvelliä, taas. Joo, soon mun miälievästäni. Entinen akkanikaan ei irvistele sopalle tai sylie siihen palavikinkuulla kyllästettyhyn herkkuhun.

Moon varmahan joiki perverssi, ku tykkään hernesvellistä niinku hullu puurosta. Lataa ja varmista, sanottihin silloon armeijas ku oli rokkapäivä. Molin kans ihastunu kropsuhun, mitä väärin karahteerattihin pannukakuksi.

Mitä tekemistä kropsulla on kakun kans, kysyv vaan. Ei mitää, mutta keittelen sellaasta melekee joka päivä. Sinäpäivänäku oon ahkera, paistan samaasesta taikinasta plättyjä, ohukaasia vissihin jollaki väärällä kiälellä sanottuna.

Moon viime syssynä koriannu hyvän saron omenista, pihilajanmarioosta ja tyrniistä. Kelepaa hyytelyä sivellä kropsujeni päällystykseksi. Vois maistua muillekki. Tällään muutosta aina neliä kananmunaa suuruksehen.

Kerraasti mun suunnitelma meni sytehen. Mulloli vain neliän kanan siältä kohorasta tullusta muikulaa. Mulla joinki yks klipsati asennuksesnani laattialle. En sitä ennen tiännykkää, notta komianaamaanen rakkini tykkää nualla kananmunan litkua kivilaattialta. Hyvät sille.

Laitoon jonaki päivänä spelt jauhua kropsusoosihin. Johonaki älykkyyres pirahutin liämehen auringonkukan siämeniäki. Tuli niin eksoottyista ruakaa, nottei sitä syäny sikakaa vinkumata. Aivan ku esimerkiksi, irvistelin yhyren palan kans. Voi olla, notta nialaasinki piänen kohoran siitä. Hyi olokoho. Entinen akkani ei maistanukkaa.

Huamenna keskityn paistamahan kurmesvelliä. Viälä en tiärä miton. Jos netti pysyy aukinaasena, rupian sianpirämemän aikoohin kuuklettamahan ohojesta. Tiärän, notta hyvää pakkaa tulemahan, vaikka tavallista vaan tarkootan.

Oikiasti mun keittotaitoni on samalla larulla, ku mun vasimen pualoohoonen kummisaapas. Innostus on kokkaamisehen kova, mutta tulokset on palio huanompia ku muurovellin tekemises.

Mutta sittekki, ku ollahan totuures mua parempaa sopankeittäjää on vaikia löytää.
Olis joskus arvokasta tiätää, kuinka joku yks, evri van, pystyy sotkemahan asiootansa niin palio ku mä. Tähän en eres toivo vastausta.

Ny paliastuu hylijättyjen äänien syy

Mun tuloo imehrellä, notta minkälaasta sakkaa lehtien toimituksis nykyysin notkuu. Valehilla vissihin lisätähän irtolehtimyyntiä, ku väitetähän lööpis jotaki sellaasta mitei oo leheres mainaastu sanasellakaan.

Onneksi en uletu ostelemahan paperilehtiä nykyysin. Suamalaanen journallisitikka on menny ihan perseesehen. Mitä helevetin hyätyä mullen on siitä, jotta kustantajan palakkaama näppynaama saa aikahan lööpin, millei oo minkäällaasta arvua mihinää tuumooksis.

Mä huipentelen valaheellisen yhteeskunnan ulukopualelle. Mistä enää vois saara totuuren asioohin. Ennen oli totta kaikki, mitä leheres seisoo. Nykyysin ei änää yhtään mikää ei oo totta, paitti Pohojankyröös. Siinen oo viälä valehia rookannu.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Ei muuttua eres

Kovin monilla ei oo sellaasta onnia ku mulla. Mulon sellaanen onni, notta saan kattella 2444 kilomeerin päästä lipiäkalaasen oloosta presssaa ja teinin oloosta runoolijaprinsessaa.

Jos poltan ny ajatuksellani passini, olokohon meny mikä olutta. Ruuneperi ei ollu Suamen pressa eikä kiveksis ali. Tiärän oikee hyvin, notton ruunebergin lähäres Ruaverellä. Kaikki kunnia sille maatiaaspaikallen. Oon jolloostikki ajellu lepikon torpan sivuuttekki. Joo, taisin painaasta kohoralla kaasupetaalia.

Kovin vaikia mulliaasen on käsittää, mikä enoo kunki pressaeherokkahan venehes lojuu. Soon niin, notta käsipäivällä tulis nuaren paremmuksin kans pikkuusen tutuksi. Jos molisin pääsny kären mittaasehen etääsyytehen, olisin pikkuusen mulioostellu silimihin. Niistä se totuus huakuu. Ku mun kyynärän varsi on aika lyhkäänen, mullon jääny Saulista nilikkimäisen räpeätäjän kuva. Enkä ny puhu ameriikkakahan kotiintunehesta taskuhomosta.

Kuulin kerran, ku ulukoosesta lässyttämisestä pian vastaava nilikki praatas vöyriäki. Kuullesnani en eroottanu lätinäs eres Kalapään dialektia. Oli vissihin jotaki hyppyrimäen tianoon flätkytestä.


Mä en olisi noillansa, vaikka palakanin maalaaset rupiaas uhkaalemahan uutta kiiltyokuvaa. Non lopuuksi turhia uhkaalut. Naapurimaan kustaaki on selevinny päläkäkästä, ku on pikkuusen vilahutellu Visaansa.

Mäki tekisin nuan

Norialaanen miäspualinen koko kova suksimiän on joutunu arvostelun kohteheksi, ku ei oo haukkoona esintyvien toimittajien viäres ollu kiltisti, tai ei oo ollu ollenkaa.

Voin sanua, nottoon entinen suksimiäs ja entinen toimittaja. Entisiä on tittelit. Mua oikiasti vihastuttaa, jos Marit Björgenin hauikset on näyttävämpiä ku jutun kirioottanehen pullukkuapoijjan. Saattoo pränttääjä olla norialaanen.

Multa lähtöö Northugille täytenäänen lupa omahan käyttääntymisehensä. Moon nuukkoo nahkooneni tämän asian kans.

Moon imehisnäni, miton nykypäivän juurnalismi. Sitei enää oo, Saatana.

Ny en voittanu

pressan vaalit oli mullen järkytys. Kolomella erellisellä huurollani oon osunu oikiahan. Nyt joku pualivallatoon lakia pikkuusen lukaassu äijä on tulova pressa. Toivon perähän Taru kerkiää siivota papiljottinsa ja kihartimensa vuakrataloosta.

Mä luulen vanhanaikaaseesti notta pressalla olis jotaki tekua yhteeskunnallises miäles. Ruattin vickanilla on. Toivoosin, notta Jenni pääsis eres likelle uuren äireen kohtaa, vikkania.

Moon alakaa perinki ollu sitä miälipualta, notta kansa ov vääräs ja mä oikias. Elon monttoosilta raitioomilta oon neliä kertaa suvaannu äänestää. Kolome on menny kohoren, mutta viimmeenen huti siappoo mun kaaliani.

Enoo ollu stoolperinkää kannattaja tai Paasikiven. Saaton olla viälä märkä nuatten suurmiästen aikoona. Sitte tuli instituutio Kekkonen.. Sitte ku joskus valakattihin Virkkusiista ja muista epäonnistujista päällikkyä, kakarooren miälestä sen viraan nimi oli Kekkonen.

Mä en rupia simppaalemahan, vaikka pikkuusen pörhistelen niskavillojani. Solis oikia asia, notta mun olis valakattu pressaksi. Tällällääsin heti ittelleni valtaoikeuksia ja kurmoottaasin kaikkia valtaa kohtahan häjyyleviä. Tällääsin piruuttani uuren liikennessäännön voimahan, En tarttisi mitää eruskuntaa lainsääräntöhön. Mun päätökselläni pyärällä sais ajaa väärää pualta, ku se on likkennesolosuhteesihin nähären järkevää.

Järien käytön rajaasin osuuskaupan tuulikappihin. Siälton aina tullu parahat tiarot ja toimintamallit.

Jos mua maan pressaa, uskaltaas joku laittaa jollaki lailla eherolle sanoosin, notta rupia itte presitenksi. Varmahan julukisuuren peleko ja olemattoman vastuun kanto hilientääs näykkijän.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Rosmot kökkähän

Ku valtio pistää hynänsä uppuavahan Kreikkahan jää poliisien hommat ny pualitiähen. Roistoolle tuloo riamuusat temmellyskentät, jeparit vaan istuu poliisituvalla. Ei enää tartte soittaa hälyytystä kunnan toisehen päähän ainuaa poliisipartiota varten, ku itte meinaa rosmoolla kunnan toises pääs.

Epämuarikastahan soon, jos pankkirosvous teherähän taoven kautta. Mutta nykyysin on yllin kyllin aikaa opetella vaikka minkälaasia murtohommia, ku jetsonit ov vaan varalla. Minkähän tähären. Miksei niitä päästetä suanoomahan kullan kans ja sitte saunanpäälle maata.

Moon harkinnu ainaases viisauresnani, notta rahapulaanen valtio sais säätää lain, notta rosmot joutuus etukätehen hyväksyttämähän suunnitelmansa peräpukamista vaivaantunehilla pollariilla. Ja sanktioota pitääs olla myähästynehestä suunnitelman hyväksyttämisestä.

Jos rosmous on tullu niinsanotusti improvisooren iliman ilimootusta, lahajotattomilla pitääs tällääses tapaukses olla oikeus pualehen saalihin arvosta. Tiätysti konna pitää päästää vapahaksi uusia urotekoja orotelles. Ilimoottamatoon rosvous pitääs kohtuuren nimis tällätä prossan kiinteistöverolle.

Mä enoo oikee päässy päätinkihin, kuinka hengeltämerikokset ratkaastaas säästökuurin aikana.
Yks hyvä eherotus tuloo lehteriiltä. Hai, Santeri vapahaksi ja vainajalle pikku sakko.

Kerran lenkonehes yks mun vanaha tuttu, umnpiuskovaanen nykyysin, toimitteli käräjäsaliasioosta. Äijällä oli joskus ollu toimisto käräjäsalin seinän takana ja puhelimensa oli ollu ainut koko taloos. Yhtenä päivänä oli tullu soitto Alajärven Möksystä. Hai, Santeri täälä. Viitikkö sanua sille käräjätuamarille, notten kerkiä tänäpäivänä sinne. Huamenna mullolis enemmän aikaa.

torstai 2. helmikuuta 2012

Rengaslukko

Joku itäsuamalaanen älykkö oli osannu kuuklettaa ulukomaisen rengaslukon. Toimehen, omasta pajasta sitte tuli parkkipirkkojen ihaalema keltaanen tuates.

Varmahan hyvä asia, mutta sana rengaslukko? Keltaasehen häkkyrähän oli tällätty liimapaperi, mihinä seisoo notton rengaslukko. Kuka vintturoottoo Suamen kiältä? Imehtelen. Kuvista päättään kysymykses on jonkillaanen pyärälukko. Ylehensä rengas on vantehen ulukopualinen osa.

Jos mun museoautohon joku tuumaas pistää pyärälukon, multa menis aprikooren viis minuuttia aikaa siihen ku kruuvaasin koko pyärän irti ja heittääsin sen ketuulle ja vaihtaasin varooksi olovan pyärän tilalle.

Ku en pirä kravattia kovin useen, mullon aina kären likellä tyäkaluja. Niinku akulla käyvä kulumahiomakones. Ei kestä kovin kauaa, ku oon viillelly keltaasen hämmähäkin polovet poikki, jos joku olis keksiny tällätä sellaasen johonku mun lelun pyärähän.

Oikiasti asiaon oikee hyvä. Toivottavasti pyärälukkoja saarahan suamen kansaavälisten erustustojen etehenki. Tiätysti nykyynen pääministeri ja tuleva pressa naapurimaasta lähärättää maksukyvyyttömille kansasalaasillellensa akulla käyviä viiltimiä, notta pääsöö kurmeeautolla kotiansa.

Tiärä sitte.