perjantai 30. huhtikuuta 2010

Rosvo nalakkihin

Kaharen ekun puutarhahanskojen ostoksesta tuli mullen viihrytyksen sessio kassalla. Nyhtyrinä asikaasena plätkähytin rentua pari ekua tiskihin ja kassa ilimootti notta ollahan sujut.

Tiätysti lähärin siitä tytyvääsnä menopeliäni kohoren. Hirviä räikkä purottaa mun sitte perseelleni. Korvat on muutenkin lummehroksis ja tämäki viälä. Kassa viisaa mullen, notta viittikkö ny pirättää siihen. Koko kassalle jonottava kunnon kansa siinä sitte hymähtelöö paapalle, joka on varmahan vohkinu vappuakaliansa ja piiloottanu ne ovelasti palttoohinsa. Hetken perästä joku sisäpoliisi leikkaa jonkun errorin munpelekiasta ostamasta paltoostani.

Meen toisehen kauppahan. Ostan perinteestä maksalootaa pari rovesta. Toimitan kassallen kuinka jouruun erellises puaris eheronalaasehen ja kuinka pelekialaane varaaslappo sitte leikattihin irti.

Frouva siinä päläpätti mitä päläpätti toisten kans. Ku mä rupesin könyämähän pihallen kassan kiinnoistus nauliintuu muhun. Taas joku erroriräillärähäji. Sanoon kassalle, notta näis toisesta maasta ostetuus pöksyys on varmahan joku hätäri. Monta kertaa hiihrin siinä rosvoportis ja sitte se likka sanoo nottei viitti vaharata mun housuuhini. Vyätä jo aukaastesnani mullen jäi pikkuusen epäseleväksi, notta miksei.

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Tihkaasoo

Mitää hiihtokeliä täälä! Moon koko talaven lukenu netistä kuinka hirviä talavi Suames on. Oon murehtinu tupani kohtalua, ku sen katto on vain yhyren puikon varas keskeltä. Reunooltahan son seinien päällä.

Moon tavannu suksitella tällä kylällä äiteerenpäivänä. Tuvanviäres häätääsimmät on silloon piilooellu kaurankäpyjä peltohon, ku moon tullu ylennöksiltä suksieni kans. Jotaki untuvaa on ollu se hirviä lumimäärä miton ollu. Sukseni tihkaasoo ny.

Ei millää maailiman miähen ylypeyrellä, eikä millää kotokansaa halaveksimalla, ihimettelen tämän maan nopeuksien rajoottaamisia. Suaria tai vääriä teitä, ketää muita ei oo kulukeella ku mä. Kymmeneihin kiloomeeteriihin. Mun pitää kärrätä koslaani erämais kahareksaakymppiä.
Täs maas täytyy olla joku risupartojen älytöön vaikuttaja -virkamiähistö.

Ny joku Nokian julukku sanoo, nottei niilloo vetohevoosta. Pitääs kattella joku orlovilaanen juhuraksi. Mun pitääs asiookseni tariota belekielaasta tömppäjalakaasta tyähevoosta sen pomon tilallen. En tiärä kelepaasko sekää. Se painaa monta sataa kilua enemmän ku nykyynen pomo, notta ottoja varmahan on.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Hyvim menöö

Suamalaanen kansanvalta on pikku hiliaa pääsemäs kansaanvälisihin ulottuvuuksihin. Eruskunnan kovihin hommihin joutunehet osaa jo olla niinku muallaki ollahan. Liikuttavalla lailla samaa etua pystytähän ajamahan pualuehesta riippumati.

Kyvykkähiä yhteiskunnan tukipilaria on ollu varmahan ennenki, mutta ny arvokkahia töitä ei enää teherä mihinää piilokomeros. Maan tapahan on joikhata sen lauluja jonka pussilla ollahan. Enkä ny tarkoota puussuusen omistajalla nöyrää luannollista henkilyä. Tyhymyyttähän olis maksella hupimatkojaki itte, ku eruspalakat ja erut on niin nimellisiä.

Iltapäiväleheret ny on sellaasia, notta haluaavat teherä rahaa kuvitelluulla kohuulla. Eihän ny mikkää jutut enää kenenkää muistos pysy. On kyllästyny kansan kovalevy. Harva muistaa kuka narulla kävelijä toi poliittisehen sanastohon jalasmökin. Kuka muistaa sitäkää, ku yks ministeri tuli Kremlistä rentoutunehes olotilas ja toimittaja kysyy, mistä tällä reissulla keskusteltihin. "Puhuumma sellaasista asioosta, mikkä tuli esille, hik."

Kyllä soon vaan niin, notta erustamisehen pitää aina löytyä hynää. Senhän ny tiätää alakeelliset liikesmiähekki. Jos kansalle jää jotaki, olokohon tyytyväänen. Ainahan voi ruveta keräämähän pulloja tiäv varsista tai käpyjä mettistä, jos ei kolikot muutoon riitä.

Kävynkeruu ov vähä kausiluantoosta, ku käpyvuasia ei oo lautinaasesti. Ja pitää pikkuusen kysellä mettäviranoomaaseltaki, mistä puista kävyt kelepaa. Mutta kyllä rahavas oppii keksimähän nätympiäki hommia ku valitukki jo osaa.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Tukka taakse

Orotan jo persusta kuumana, koska saan pistää tukan tuules paaksep päin. Nykyynen munamankeli on auttamattoman hiras sotkottaa tulevaasuuren pikapaanoja. Flanterin hallitus tällää 100 milioonaa ekua uusihin polokupyäräpikateihin.

Homma pitää sisällänsä 221 eri kohoresta, johon kuuluu viis tunnelia, kuus siltaa ja kokonansa kymmenen uutta tiätä. Kyllä pian kelepaa huristella ku viälä muut kulukijat ojatahan toisahalle sekaamasta. Kaupungin likille on tulos 800 kilomeeteriä uutta rautatiätä, ainaki yhtä palio uusia raitioomivaunuteitä ja uus kaupungin kiärtävä auton kuluun kehätiä ja maharollisesti kaupungin aluutte menevä tunneli.

Oikee sitä jo kismittelyyttää tuleva rauha omas hurmoksellises polokemisvauhris. Homma tiätysti erellyttää yksilötason investoontiaki. Vesipiskon mallinen kypärä tiätysti pitää laittaa ja kiriootuksia täynnä olova liukas ajopuku ja tätysti vintturasarvinen veivitin. Muutenhan vauhrin hurmahan ei pääse, ku tuuli kikaa vanhoos variohon jäävis kamoos vastahan.

Justihin jokku vanahat horsmat piti merenrantakaupungis veivootapahtuman. Ei oltu viälä saatu kypäriä pois päästä ku kaliaklasi käres trossattihin kovaa kuntua ja hyviä vehkehiä. Ykski kääpä sanoo, notton haarav välis kahareksan tonnin mankeli, vaikka kunnollisen sais kaharella tonnilla ekulla. Mä tairan maalata ikivanhan Tunturini uutehen loistohon tuanne paanahommihin ja naamioora itteni muutonki halavoolla kaluulla.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Saispa syärä kuarmasta

Sarat tanskalaasen kaliatehtahan tyäntekijät ja autokuskit rupes lakkohon ku tuli kialto tyäaikana nauttia taloon tekemää liäntä. Kyllä tuallaasen ikiaikaasen erun hävittäminen risoos ketä hyvänsä. Autokuskiilla varsinkin on tekeminen opetella ajamahan selevin päin, jos on aina ollu huurretta klasiis.

Piäni Pelekia teköö 21 prossaa koko maailiman kaliasta. Täälä tuallaanen pöyristyttävä kuarmastasyäntikialto mullistaas yhteiskunnan rauhan. Kialto olis varmahan katastrofaalisempi ku öliyn loppuminen. Täs joku aika sitte kaliantekijät lakkooli ja kapakoottijat joutuu härisnänsä tilaamahan myytävää ympäri maailimaa.

Yllätys yllätys. Yks teheras on ollu kaliavapaa tyaikana jo viistoista vuatta. Toises voi huitaasta pissen huivihin joka paussilla. Paris saa pari kolome syännin aikana ja yks teheras ilimoottaa notta jääkaappi on aina täynnä, olokaa hyvät ja ottakaa. Tehtahia on satoja, notta kaikellaasia tapoja tiätysti mahtuu porukkahan.

Poliisiilla on kans varmahan omat panimonsa. Voi niillä tiätysti olla ostetut evähäkki. Tuli vaan miälehen, ku ne toikkaroottoo kailiapäis kaikellaasta. Ja mitä isoompi poliisipomo sitä surkiempia touhuja ne saa äntihin.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Teeri korvas

Ei passaa yhtään haukotella tai muutev vaan aukua leukojansa turhanpäitten. Piäniki suukun raottaminen panoo teeren kukertamahan mun vasimes korvasnani. Onhan ny tiätysti soitinmenojen aikaki.

Muru koittaa joskus sanua jotaki ja mä kuulen silloon vaan tasaasta sirkkelin ääntä. Sitte ku yritän sanua notta hä, rupiaa teeri konsertoomahan ku vähäki raotan leipäluukkuani. Sov vähä epätasaasta sotinmenua, ku välillä on luukku auki ja välillä kiinni.

Otin koiran toisnapäivänä sylyhyni ja soli vissihin eri miältä. Ainaki se haukahti suaraa mun korvahani, notta mun pää paisahti hetkeksi ja polovet notkahti ja sen jäläkehen knuppisnani on ollu tasaanen sirkkelin ääni. Onneksi ääni sekaantuu pyärälenkillä tuulen huminahan. Ku pyäräälöö oikee hiki hatus ja henki hapatuksis ei kuule yälläkää mitää ku huiloottaa niin kovaa.

Täs tuloo kyllä kovahan kuntohon, ku pitää veivata itteltänsä tajua kankahallen jokahinen ehtoo. Eipä tartte ny tukkia mitää pluutuuttia vaikkureikähän minkää metelin tähären. Musiikit on ihan omasta takaa.

Teerestä tuliki miälehen kikkikoulumuiosto. Opeteltihin kiriaamia ja niiren käyttyä. T-kiriamen kohoralla opettaja kysyy, notta osaasko kukaa lausetta johonon t-kiriaamia. Heikki viittas ja puluputti esimerkin: "Taisto ja Taneli teurasti tykillä teeriä." K-kiriaamen kohoralla Heikki oli sitä miältä, notta "Kassu ja Kalle kuavitti kultivaattorilla."

Aika tuntuu menövän tosi nopiaa. Ens kuun perästä on muutoon juhannus. Ei oo viälä syreenit nupulla, mutta hyvää mittumaaria vaan.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Ministeri rusenteli mummaa

Maailmansotien veteraanien muistamisjuhulan lipunkantajana jo 15 vuotta toiminu vanahempi frouva muistaa ikänsä tämänvuatiset pippalot. Puallustusministeri Pieter De Crem rusenti ladyn kätöstä niin rajusti, notta lipunkantajalta pääsi kauhia tuskanhuuto ja varmahan lirahrukset housuuhinki.

Ministeri on jo saanu kovakouraasesta touhustansa lisänimen Crembo elokuvasankarin Rambon jäläkehen. Kipiää saanu frouvva oli polttanu kännyänsä johonaki köökkihommas, eikä ministeri tainnu tiätää asiasta mitää etukätehen.

Pusertelun uhurin isä on ollu aikanansa poliittinen vanki ja frouva oli sen tähären aktiivi veteraanibilettäjä. Soran jäläkehen 230 pelekialaasta on pääsny ainuastansa erilaasis rauhanturvaamisen töis. Kohtalokasta pusertelujuhulaa viätettihin Ruandas 10 laskuvariosotilahan kualeman 16 -vuatismuistopäivänä.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Järiestys olla pitää, vaikka huanompiki

Kattelen tällingis roikkuvia halavennukses olovia klettuja. Innostun pikkuusen, ku non alakaa päällekki ollu tosi etuusia. Nostan yhyren kuuren euron lämpöliivin silimieni ala. Yritän vähä tihirustaa vaattehen kokua ja tekoainehia...

Homma keskeentyy alakuhunsa. Joku fryäkynä lykkää noukka pystys kärryllänsä mua luntioomista. Ei oo näkevinänsäkkää halapoja lumppuja vahtaavaa. Jourun hyppimähän sivulle päin kolomiloikkaa se trasu aina vain käres. Ei puhua pukahra mitään, mutta arvelin leirillä olovan reitti johonku justihin mun kohorasta.

Muruni tuloo sitte viäreheni hyllyn takaa ihimettelemähän, notta minkätähären oon pakastealtahan viäres se henkarista ottamani trasun kans huuli pyäriänä. Sanoon, notta seuraa pikkuusen tuata matamia. "Mitä siitä?" Son kuule syätetty meitä palio paremmilla evähillä, ku ottaa ilimanki nuan korkialta, kerkesin sanomahan.

Naisihiminen poomas kassajonohon muikian näköösenä. Voi kauhiaa, jonohon. Ei sen hermosto kestäny ku sekunnin jonottaa ku se tryykäs kymmenen meeterin päähän nuuhkimahan jotaki orvokkia. Kärry jäi tiätysti siihen rahavahan muarostelmahan.

Sitte jonohon tuloo melekee parimeetrinen ja varmahan hyvän matkaa toistasataakiloonen nuarekas pappa. Setä ohittaa tiätysti jäläkehen jäänehen yksinääsen kärryn. Eihän kiäsin taluttajaa näy mailla halamehilla.

Sitte se kukan haistelija havaattoo kuinkon käyny. Vois sitä elämää, minkä se sitte päästää suustansa. Pappa saa kuulla kunniansa etuulusta ja monesta muusta asiasta. Pappa kuunteloo sujuvasti mölyä takanansa ilimeskää muuttumati. Sitte se kattoo hirastetun rauhallisesti olokapäänsä yli rähinöötijää.

Arvovaltaasen loukatun suukku napsahtaa kiinni silimänräpährykses. Ku paappa taas kääntää silimänsä menosuuntahan, alakaa takana nupina mutton ny aika hillittyä. Pian loukattu karahuttaa parkkipaikalta avoautollansa, notta kummit vinkuu. Ei tainnu kaikki tiätää, nottoli suvus Kongos timanttivarkahis kulukenehia tai jotaki virkamiähiä tai jotaki muuta ihimisen arvua nostavaa.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Käske sen käyrä joskus meilläki

Talaven jäläkehen pihaprököttimien narusta nykiminen on mukavaa hommaa. Ei pörähryksen pörährystä. Nykijällä kyllä pröpötti suupiälet aika painokelevotoontaki jo.

Eiku hakemahan uutta pensaa. Nykypensat ku happanoo talaven aikana käyttökelevottomaksi. Uuret pensat joka värkkihin. Ei inahrustakaa. Viälä uuret pensat sellaasesta kaupasta, josta sitä muirähän eikä se kerkiä happanemahan tankkiihin.

Ja hakaasin varooksi viälä uuret tulupakki. Kaks vekotinta pörähti kerralla höpinähän. Yhyres on jotaki vikaa vikaa vikaa. Soon aina prätkähtäny kerralla hommihin.

Huamenna viän sen mykän laitteheni naapurikylän leirille ehejättäväksi. Ostinki sen samalta ihimiseltä joskus. Flikka tiätää unisnansakki sanua mikä vekotintani riapoo. Ei oo koriaaja mikää turha tytseli. Voitti joku vuasi sitte Pelekian mestaruuren pikkukonehien koriookilipaaluus.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Orisbergiläästen jäliillä

Kesäpalttoo piti hakia määrätystä puarista. Ei ollu ku muavikankahisia. Kiitos ja näkymisihin. Sitte huamattihin olovamma Orisbergin kartanon rautatyälääsiksi muuttanehien kotomarkiilla. Uskonnosnansa vainotut ranskankiäliset rauran ammattilaaset lähti ensin pohojoosruattihin ja siältä pikku hiliaa Orisbergihin ja Kimohon. Oon tainnu joskus mainaastakki.

Äkkiä luulis luannonmäjiksi näitä liegelääsiä mättähiä. On kumminki vanahan rautakaivoksen ja -tehtahan kuanakasa. Näitä piisaa Vallonias.

Voi olla, notta Orisbergin lähiseuruulla on tämänki maatilan isännän sukulaasia.

Ourthe-joen pikkuparolla ei saa kuulemma urheella. Olis pitäny vastata viästihin, nottoon nykyysin penkkiurhoolija.

Durbuyn kirkolla könötti tälläänen terävä tupa. Näitä piisaa aluehella joka niämes ja notkos, mutta varsinki kumparehilla.

St Fontainen pikkuluru lirutteli omas hiliaases rauhasnansa.

St Fontainessa ja joka kyläs asutahan tällääsis luannonkivisis tuvis. Värkki on ylehensä saatu rakennettavan tuvan kohorasta.

Tuluva se on piäniki tuluva. Näillä seuruulla lunta saattaa olla talavisin yli meeterinki. Ja monehen kertahan. Se sulaa muutamas päiväs ja uutta tuloo pian taivahan täyreltä, etenki talavisin.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Rajaseurun ankeures

Airan takana on aina vihiriämpää ja kyllähän pikkumatkaaluki avartaa. Jon sei oltaasi oltu varuullansa, väskystä olis saanu avartaa 380 ekua. Nuuka akkani huitaasi pöytähän vain kympin toisesta repusta.

Toinen pääsiääspäivä oli pelekuulle juhula, mutta franskiille vissihin arki. Ainaki puarit oli tiän toisella pualella auki ja toisella kiinni.


Klasis on präntätty, notta ranskalaasta törkyä, mutta belekkuhinnat. Ei tullu kauppoja, ku ei ollu kukaa piirrustanu kauppalistahan tupakkia tai viinaa. Muistettihin kyllä, notta tupakit on taas kaikki. Noon kyllä ollu iäti lopus.

Leipää muka olis ja mustan kissin luastarin juustua. Mun suuhun ei tuallaasta valakoosta nisua tällätä kotona eikä kylällä.

Maisemis ei oo mitää vikaa. Täkälääsillä maanjussiilla on vaikeuksia viäläki kaharen erellisen maailmansoran räjähtämättömistä pommiista. Joka ainut kevät uutisoorahan kuinka pommi jytkähti fälttihin...

Mettäski voi hartautua vaikka tällääses kivituvas. Pitää muistaa vaan, notton auki pyhisin 15.15 - 17.15.

Mastosta päättään telekku on jo keksitty tääläki.

Kuntokävelytapahtuman jäläkehen voi viillellä suuhunsa kunnon loimupaistia. Ev viittiny panna kuvaa karun toiselta pualelta. Siinä sarat ihimiset hoiti kirkov viäres nestetasapainovaijausta. Olis kumminki tullu jano ittellekki.


Kaveria jätettihin näille tanterehille milijoonia. Paasipeltoja on jokahisen yhtehenoton kohoras. Lähikaupungin portis on kaikkien ensimmääsen soran vainajien nimet. Menöö monta päivää, ennenku nimet on luettuna.

Pattahat on aina komeeta. Täs kyläs panntihin palio olutta ja syätihin luumuja... Joskus tuli tiätysti kiirus kulukijalla, eikä silloon katteltu paikkaa...

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Likellä lintumettäs

Tuli lähärettyä lintumettälle. Laarbeekbossis oli variksia, kaikellaasia pululintuja ja tosikomeeta harakoota ja sel lisäksi vääränoukkaasia papukaijoja. Mettän viäres leijaali hiirihaukkoja ja yhyren kurakon reunalla kaivoo kurki jotaki suuhunsa.

Meiränki markilla mariaaloo joskus nuata vihireetä lintuja. Noon aika epeliä, ku tarkenevat talavellaki tuiskuus ja pakkaasis. Mummiälestä non sentäs päiväntasaajan seurun elukoota. Joskus joku älykkö päästi koemiäles linnut vapahaksi jostaki tarhasta. Populaatio on lisääntyny muutev vaa ihimisiltä karaannehista matkijoosta.

Reisulla näkyy kymmeniä papukaijoja, mutta niiton huano saara kuvahan. Alimmaanen on itte otettu kuva ja kaks ylimmäästä netistä haettua brysselin kaijaa.

Yhyres lammikos muuten majaaloo ympärivuatisesti sellaasia karvareuhkan kokoosia kilipikonnia. Nekin on joskus ihiminen ystävällisesti päästäny klasikopista irti. Auringonpaistehella ne köllii kelopuiren päällä.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Mä en lähäre mihinkää

Rasisti- ja fasistipualue Vlaamse Belang ilimaasoo kansanomaasesti, nottei tykkää ku ittestänsä. Kaikki muut sais painua horman tuuttihin. Sitä paree mitä nopiempaa kukin älyääs antaa tilaa flaamilaasten viihtyvyyrelle.

Seinihin on ilimaantunu isoja plakaatia johona kysäästähän, notta minkä tähären. Kiinaksi, arabiaksi ja ranskaksi on pualuehen sivujen jäläkeken hetkuusen päästä vastaukset asioohin. Tällääsellä omahan napahan vahtaajilla ei oo ystäviä toisis pualuehis. Kukaa ei suurin surminsa tee yhteistyätä näiren älykköjen kans.

Ny ku maalla menöö huanosti, tällääsellä jästipäiren pualuehella on tilausta. Kaikkiin pahimpia vihollisia puluehelle tuntuu olovan ranskankiäliset pelekut. Meirän kunnas hallittoo nämä fasistit ja mikää muu kiäli ku flaami ei tuu kuulohin mihinää virastoos. Maas on kolome virallista kiältä, mutta hyi muuk ku tua hollannin murres.

Muakaan ei auta näiren puhuristajien miäles mikää vaikkon äitee Flander syntyjänsä. Kattellahan ny sitte vaan melekee joka tiänristookses komeeta rasistijulistehia.


lauantai 3. huhtikuuta 2010

Sattuu sitä muillekki

Pääsiääsviikollaki tapahtuu kaikellaasta. Aprilliki meni jo, mutta jokku uutisoorut jutut tuntuu sellaasilta, ku joku olis toimitellu vähä niinku keitetystä lampahan päästä.

Täälei kiirastorstai tai pitkäperiantain oo sen kummempi ku muukkaa arkipäivät. Sen tähären antwerpeniläänen poliisiki joutuun käräjille varaastetun invaliidiparkkilapon käytöstä. Sakkua tuli 550 ekua jotta prätkähti. Tuamioistuumen miälestä poliisin olis pitäny tiätää, nottei tuallaasta korttia saanu käyttää.

Oli kumma nottei rosvo vohkinu sitä parkkikuponkia. Poliisiasemia on nimittäin tosi heleppo ryästellä. Vuaresta 2006 poliisiasemia on ryästetty keskimäärääsesti 280 vuares. Ei oo turvaa lainvahtijollakaa.

Oostendeläänen kauppias painuu neliäksi päiväksi karoksihin, ku pelekäs asiakkahien kostua. Kauppiahan oli unohtunu aktivoora asiakkahiensa lottokuponki, jollolis voittanu 73.000 ekua. Ei tullu turpahan, mutta haastoovat käräjille.

Naapurikaupungis Brugges meni yhyreltä lössiltä milioonan ekua tuattanu pisnes. Porukka oli kymmenen vuatta vohkinu öisin yhyren kauppaketjun vihanneslootia ja myyny ne päivällä kauppoohin takaasi. Aika epämukava tyä mummiälestä. Varsinki se yäosuus.

Maanantakina yks moottoritiä piti laittaa tukkohon. Sikarekka oli kaatunu poikkitiähän ja siat tiätysti äkkäs mitä pitää teherä. Pian sikoja vilisteli pitkin paanaa ja paanan pyärtänöötä. Oli vissihin ottanu pikkuusen kipiääki jollekki kaatumarytäkäs.

Hyvää pässiäistä kaikillen.

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Joskus on vaikiaa

Pyärälenkin loppumetriillä rupes satamahan. Lykkäsin veivoovehkehen tuvan läpi krekoolimaan pualelle. Peitin veivittimen pressulla oikee kunnolla. Pian tuuli vei pyärän pressuunensa löökkipenkin viärehen. Hain sen karkulaasen tupahan.

Rupesin nokkoosten perkoohin. Tälläsin vesikattilan hellalle kuumenemahan. Vein peraattuja yrttiä sitä kattilaa kohoren. Polokaasin oikianpualohoosen jalaan johonki epämäärääsehen. Kaaruun rähämälleni. Sain pirettyä nokkooskupin pystys. Kattoon makuultani jalakahani, siihen oikianpualohoosehen.

Jalaas oli mariasankoo takerruksis. Siinoli ollu niitä nokkoosia. Olin tällänny sangoon nätymmiten laattialle, siihen perkoopöyrän viärehen. Em meinannu saara koipiani ja puutarhatossuani millää irti sangoon pohojasta. Oli pikkuusen roukoonen kiilantunu sinne.

Sain joskus nokkooset pakastehesehen. Lähärin yläkerran hyysikkähän tälläämähän yhtä hyllyä. Porasin seinähän muutaman reijän seisahaltani. Piti teherä sellaasia pikkuusen alemmaski. Ajattelin istahtaa pöntöön kannelle. Oliki kaikki luukut auki. Persusta kastuu. Onneksi jäin pikkuusen korvistani roikkumahan sen kupin reunoohin.

Puhelin soi. "Onko suntiolla?" Ei oo. On ny pikkuusen pelegias. "Jaa jotta Peltolas?" Eiku pelekias. "Mullolis ollu suntiolle pikkuusen asiaa." Ei tämä ny kyllä suontiollakaa oo. Ny on tainnu tulla väärä numero. "Niin on tainnu. Anteeksi ja hei ny sitte."

torstai 1. huhtikuuta 2010

Taas uusia direktiiviä

Brysselis on valamisteltu julukisuurelta piilos uutta ilimaaluhun liittyvää direktiivipakettia. Tiättävästi Itämeren ja Pohojanmeren alueen Vihiriät mepit on tuanu ilimalaivaliikennestä koskevan alooteesnipun parlamenttihin. Käsittely on niin pitkällä, notta soon käytännös varmaa hyväksymistä vailla.

Vihireetten meppilauma keimaali iloosesti tämän aamuusen leheren etusivulla. Vihiriän naispuolisen tekniikan tohtorin miälestä jo juhannusviikolla päästähän matkaamahan ääneti Brysselistä lounaastuules Suamia ja muita pohoosen aluehen valtioota kohoren. Kuulemma uusia ilimalaivoja Ranskas tekevä Airbus on saanu käytännön lentokokehis hyviä tuloksia.

Uus direktiiviläjä on mialuunen yrinvoimaa henkehen ja verehen vastustanehelle mepille. Sähkyä ku tuloo hänen miälestä töpselistä ihan tarpeheksi. Uus tapa halaveksii kaikkia pörräävää tekniikkaa ja energianhaaskoota. Ainaanen lounaastuuli on kuluun voimanlähäres. Ainua tekninen laites on jonkullaanen pois alta singnaali, joka tiaroottaa lennonjohoroolle ilimalaivan kuluusta, jotta lennonjohto tiätää laittaa moottorilennokit eri reitiillen.

Vihiriät vakuuttaa, notta muukki pääsöö kyyttihi ku pualuehen jäsenet. Hynää tiätysti pitää olla. Ja kuka ei maksaasi hiliaasesta lillumisesta kovahan moottorien prätkeesehen kyllääntynehenä. Direktiivin jäläkehen kaasukuvun päällä pitää olla muuttolintuapu. Yritin kekata franskankiälisestä seloonteosta sanakirian kans mitä se tarkoottaa.

Jonkullaasia vartahia vissihin pitää ratustaa, jotta linnut saa huilata välillä muuttomatkoollansa. Jotaki siinoli mainintaa vesilinnulle ja maalinullekki. Vissihin jokkei osaa oksalla istua, saa huilata jonkullaasella seslongilla.

Mummiälestä pikkuusen liika piänellä oli präntätty paluukyytti. Ku ei oo moottorin moottoria pallukas, ei voi tulla samalla vehkehellä takaasi. Oli sitte jollaki välähtäny, notta ku täältäpäi ajetahan rekalla kaikellaasta kukkaa ja kurkkua pohojoosehen, tuarahan paluukuarmis tyhyjät pallot Brysselin kentälle. Tiärä vaikka tulis uus yrittäjäkunta, joka kuliettaa ploosukuarman päällä tänneppäin tulevaa porukkaa varta vasten teheryys sait sii'ing -kopuusis.

En tiärä pitääskö matkustajien viihtyvyys kuulua vihireelle. Niiren oli kuiteski tullu surku kaikellaasehen prätinähän tottunehia ihimisiä. Kajuutasta löytyy kuulemma syrpyskopallinen rauskoja pässinpökkimiä sukkia, jota matkaalijat saa sitte opastettuna parsia. Matkaalioolle on varattu tiättävästi oikiaa Päntäneheltä ostettua villalankaa parsimisehen ja kurinhommihin. On tiättävästi vartahia ja käsityälehtiäki tarilla.