keskisormia

Hiipparoottin äsköön johonaki lähilaituumilla. Täs maas on sellaanen lakitulukinta, notta tossuulla tai polokustapyärällä kurvaaleva voittaa aina oikeures, ku pellilehemä kolahuttaa kulukijan oikooseksi katuhun. Titysti voittaa, jos henki viälä pihajaa piikkustakaa.

Muston tullu niin kansalaanen, notta koskaan ei oo niin kiirusta tyyrämistä, notten kerkiäsi päästämähän jalakuumilla kulukiat ja fillaroojat tiän ylitte ennenku mä kurnutan taas omalla lehemälläni. Jos mun persees on joku voimakones, mä varmahan kerkiän joskus perille. Mihinä se ny sattuu kulloonki olemahan. Jalaankulukijoolla sitte on pikkuusen säästeliähän kuluku, ku pitää yrittää säästellä koko aijjan ainuttansa.

Molin sinnä suajatiä reunalla jalaka ensimmääsellä viivalla, ollu jo hyvän aikaa. Joku hamesta käyttävä pakotti mun hyppäämähän takaasi yrittämisen alakupistehen taakse. Siinä loikatesnani kerkesin viisata tiäs olevia poikkipualisia valakoosia raitoja.

Ja katso, tua töllöö oli varmahan viälä ulukomaalaasempi ku itte oon. Se näytti mulle kansaanvälistä kommunikoontimerkkiä keskisormi pitkällä. Kyllä näin aikuusen pitää vissihin pysyä tuvasnansa koko aijjan. Sinänsä reevitamiini tekis hyvää kuppaasehen nahkahan, mutta ei tuala trafiikis viitti olla ittiänsä tapattamas.

Jos mullosis hynää, ostaasin sellaasen panssasiajoneuvon, jotta mun päälleajan ottaas kipiää ittellekki.

Käsityskyvun ulukopualista

Svetisis mässähti belekialaanen liniapiili tunnelinseinähän ja elämänsa aluus ollehia kakaroota kuali kolomattakymmentä ja viäläki usiat on koomas lasareetis. Tapahtumaa on vaikia käsittää, ku auto oli kuulemma melekee pakasta veretty eli uusi.

En oikee enää luata uutisihin. Autos oli jonku tiaron jäläkehen kaks safööriä, jokka kumpaanenki heitti veivinsä jysährykses. Varmahan turvallisuuren tähären siälä oli pari ratin pyärittäjää. Varmahan on ikuunen aarvootus, notta rupesko ne siälä tuupis hasajamahan jostaki välisistä asiootansa vai taintuu tratis ollu johonku kipiänkohtauksehen.

Oli kuinka oli, lopputulos oli ihan hirviä. Ei tuallaasta saa aikahan tekemällä, se vaan sattuu. Tääläki on nuata kilometritolokkujen pituusia tunnelia ja mua hirvittää aina niis autoollesnani. Joku vuasi taapperi kurnuttelin silloosella isolla maasturillani kymmenien kilomeeterin pituusen putken läpi Itävallas.

Koko aijan koslan peräpää hypitti ja mä olin jo ennen tunnelia vaharannu, notta mikon ny oikee seliittämätöön vaiva. Tunnelin jäläkehen havaattin, notta toises takakummis oli hirviä paukura. Mä peliästyyn ihan perseettömäksi, ku rupesin kuvaalemahan pääsnäni kuinka pahoon siälä putkes olis voinu sattua. Kerralla posahtu kummi olis saattanu niinsanotusti pirärättää kuskin hallinnan kulukinesehen nähären.

Minen nykyysin ajeje putkis tai peltoteillä, jos piilis joku paikka tuntuu hilipittävän. Vaikkolis mulla prässi-, eli kulumahousut kintuus, kontin auton aluuses vaikka kuinka isoos kurakos kolinooren setvimiseksi.

Yli vaan

Nykyaikaanen rekka on väkevee ku yli ysikymppinen mumma. Ylia vaan sujatiällä ja jälille jää vain märkä plätti. Suamalaasta liikenneskäyttäytymistä. Hyi se: Eikös rekkoja aja yleensä ammattilaaset. Mullei ainakaa oo sellaasen tyyrämisehen paperia.

Mä otan pian vertauskohoran, mutta viälä päivittelen suamalaasta käsittämätööntä autoolija kunkku -asennesta. Tämän päivän uutinen ei oo ainua lajisnansa. Melekee joka päivä joku autourho listii jalakaalian suajatiällä. Minkä tähären tratin takana istuvat luuloovat, notton heillä enemmän oikeuksia ku kengin kääppäälijööllä.

Ylimiälisyys on vissihin suaras suhtehes kulukevan massahan ja hevoosvoimihin. Köyhät hyppiköhöt mun ereastäni, ku mä täs pörrööstän tällä kallista ruakaa syävällä pälehellä.

Yritäppäs kenkuumilla kulukija Poris, Seinäjojella tai vaikkapa Kauhanperällä kääppäällä liikennessäntöjen jäläkehen. Ei onnistu, sanon suaralta kärelta. Kus pistät jalaan suajatiälle tai oon näkyvästi aikomuksis ylittämähän ajoväylää, ykselliitteesesti pörräävin vehkehien pitääs silloon pirättää ja antaa sulle maharollisuus. Mutta ne ei pirätä, ku on kuskilla aivosairautta. Ja kaikilla kuskiilla.

Mainittemis paikoos siirryn kaupasta toisehen autolla, vaikka matka olis vain viiskymmentä meeteriä. Minen uskalla kääppäällä hengenvaarallisien suajateiren ylitte. Moon sentäs perheellinen miäs.

Kymmenen vuatta sitte kuurnikoottin viimmeeseksi Unkaris. Siäloli Trabanttien omistajat kunkkuja, Jaloottelijoolla ei ollu minkäänlaasta arvua. Syyksi tuumoostelin sitä, notta sosialismin peruja omistaminen teki ihimisistä kaikkivoipia. Justihin niinku ny Suames.

Moon vain vuakralla täälä mihinoon ny. Kehun sellaasia asioota, mikkon mummiälestä reiras. Kus pistät täälä jalaan tiälle, moottoriliikennes pirättää molemmin pualin heti. Ei siinä tarvita eres mitään suajatiätä. Varmahan on kohteliaasuuttaki, mutta historiallien lainsääräntö on syäpyny täkäläästen kuskinen kaaliihin.

Jos moottorikuski töykkii jalakaalijaa tai pyäräälijää, aina on tratin takana vika, vaikkolis hennompi töpänny kuinka hyvänsä. Väkirikkahas maas on oltava komento ja se on yliajoos aina eherottoonta selliä. Pulinat pois. On ihanteellista linkuttaa lähikauppahan vaikka kuinka sakias liikentehes. Moon ku kunkku, ku meen karun ylitte reppu seliäs. Sev verran mäki ouroksun oikeuttani, notta aina moikkaan ystävällisesti mulle tiätä antavillen.

mä täs

Jos molisin Hitleri, Staliini tai Caolombo, peruuttasin kummaltaki kaharelta nuarelta flikaltani ajokortin. Ainaki kymmeneksi kasvun vuarerksi. Enkä kyllä iliman aiheetta.

Yk syy on se, notten oo valamistaantunu puhumahan jäläkeläästen hautuujuhulas mitää itkun sekaasia osanottoja. Moo ajatellu, notta ne valehteloo mun kuapan viäres, kuinka ihana niiren miälestä vittuunen isänsä olikaan. Mutten oo vastaavahan viälä paneentunu.

Saatana, jos liikentehes ei oo mitään suhteellisuuren tajua ja kaikki siihen liittyvä äly on persees, kortti pois kylymästi. Jos pitää olla kulukeella johonku, orottakohot liniapiiliä vaikka viikot pääksytysten.

Katto peilihin, viisasteli pahanan pohojimmaanen. Oikias oli, siältä näkyy oikee tuuhia karvanaama. Olisin sanonu roistoksi, jonsen olisi tuntenu.

En pystyysi tätä kirioottamahan jos mun nuaruuren autot olis kulukenu yli kahareksaakymppiä. Silläki vauhrilla olin monta kertaa jonku vasikka- eli pässihaas. Luajan lykky oli, notten rumpioonu silloon ketään.

Mun kohoralla älystä ei voi toimitella, muttoon teheny jo kymmeniä vuasia sitte ittelleni liikentehen aakkoset. Ajan itte omaa tai toisen autua, en hermostu minkäällaasista toisten kuskien aiheuttamista provokaatioosta. En hermostu kenenkään toilaaluusta tai vahihingontekoyrityksistä. Ajan tiällä niin, ku siälä olis muitaki kulukeella. Yritän vaharata, minkälaasia kuvia tiäv viärehen on ratustettu.

Päätökseni jäläkehen oo kruisaallu muutamia milioonia kilomeeteriä. Näytän ajopaäiväkiriat, jonsei joku usko.

Pam!

Ei viitti mun yliopistolikka toimitella isällensä autokolaristansa. Mun riapuni on kelevannu romun sijaaseksi. Oli menny pari pirssiä pahki, mutta ihimiset ei menny lunastuksehen.

Oon ajellu eloni aikana milioonia kilsoja. Pelliä on kruttaantunu oikee kyllä. Hätääsenä aivokääpiönä imehtelen sitä, notta piäntä köhää huamioomati oon hengis nykki.

Flikkani on palio älykkähämpi ku mä. Mäkin oon ottanu joka tulumungista itteheni. Uskon, notton tullu ny varovaasuutta läikehtimisehen flikallaniki.

Ittestäni voin sanua, notton mulle kaikki muut paikat urheelupaikkoja muttei liikennes. koko aijjan höpäjän ittelleni, älä mulkendahli hermostu, vaikka sua kuinka palio provosootaaski. Liikentehen sujumisen aa ja oo on suvaattevuus. Joku voi teherä virhehen, mutta vain poliisilla on oikeus puuttua asiahan.

Kvarttaalit tai ei

Suames on imehisiä pikkuusen harvemmas ja varmahan pirssiä samas suhtehes. Suames ajellahan ku synnin sumus. Moon äsköönki joutunu täälä hyppäämähän verkkoaitahan, jotta kaks kilipaaleva baijerilaasen koslan kuskia olis saanu ottaa mittaa toisistansa.

Liikenneskäyttääntyminen on täälä ylehensä ystävällistä ja muut huamiohon ottavaa. Kiharapäiset valakoihooset on täysiä kusipäitä täälä. Jos on varaastetuulla kolikoolla saatu ostetuksi pemari, kyllä pitää näyttää notta potkii ja pruikkii ny justihin täältä.

Moon joutunu muutaman kerran tekemähän pelastaantumissyäksymisen johonki aitahan tai puskikkohon. Viiren vuaren päästä mä en varmahan enää kerkiä reakoora marokkolaasten, tunisialaasten tai alkerialaasten vapautehen liikentehes.

Pareeki puhuja oon. Jos mun viiatti kuussatanen olis kulukenu eres kahareksaakymmppiä ja huippunopeutehen kiihtyminen ei olis ottanu kahta tuntia, olisin pystyny tekemähän kaikkia sitä mitoon täälä nähäny. Ku sain sen silloosen koslan vauhtihin, niin säästöpankin kurviki verettihin täysillä notta sepelit piraji.

Mulla oli onni, nottei mummat takertunu hamehen helemoosta peilin varsihin tai oven kripoohin. Kyllä mun ajoos hamehen helemat heilahteli sivullisilla ihan varmahan. Ainaki pari otteesehen mun värkkini ohojaantuu tuntemattomasta syystä piikkilangan läpitte pässihakahan ja kerraasti helevetin syvähän laskuojahan Klokkeros. Velipoika oli hyväsyrämminen ja tuli aamulla neliältä pönkäämähän viiattia tiällen.

Silloon ei ajeltu kaasuus, muutev vaan piti näyttää kurmuulle ja paapoolle notta täs mennähän ny eikä meinata
-

Peräkärryä tarvittis

Luin, jotta joku kansanerustaja ajeloo häkäpönttööautolla Suames. Neliäkymmentä kilua pitää laittaa takkahan klapia, jos meinaa satasen hyrryyttä. Pitää olla isoo peräkärry, jos meinaa mun tyä tulla visiitiille. Niinku esimerkiksi vaan.

Täältei sakkaa koivunklapia. Luumupuuta ja pyäkkiä löytyy kyllä. Jos meinaas luumupuulla teherä kuvitellun paluumatkan täältä, ympäristöviraanomaaset tällääs kulukinen viimmestänsä Tanskas ihan seisap pisteesehen. Luumupuu haisoo niin kuvottavalta poltettaes, notten halua olla likelläkää polttopaikkaa.

Itte kumminki tein mokan, ku lahajootiin luumupuuklapit naapurilleni. Sain viinilooran palakkioksi viiniinensä ja om mennykki makoosihin suihin. Ne viinit. Sama tunkka täs kartanolla on viäläki ku kranni pitää takkavalakiaa.

Se suamalaanen kansanerustaja om mum miälestä epäisänmaallinen, varsinki, jos poltteloo koslasnansa oman mettänsä pökkylöötä. Ennen oisin ymmärtäny isänmaallissurenki vianoolla elohiirillä silimäkulumisnani. Ny on myyntivero mettän kapulooren myynnis ja tuskin kansanerustaja myy ittellensä pilikkehiä, jotta valtio sais myyntiverua.

Ennen maksettihin pinta-alan jäläkehen keisarille mettäverua ja silloon valtio sai aina osansa vaikkolis tilallinen lahajoottanu kapulansa kansallispukuusille henkilöölle.

Voi olla, notta menovoimasta joutuu maksamahan verua. Yleensähän käyttövoimaverua on pitäny maksaa, vaikka ajelis lehemänpaskan potkulla. En tiärä enkä tunne asiaa yhtään ny.

Ihimetyttääs oikee kovaa, jos verua ei pitääsi maksaa. Turpaanipäiren litkuus on hinnalla arviootuna poltettavaa ainesta vain murto-osa torellisesta ostoksesta. Tämä täs.

Kolomet keuhkot puhalteloo k18

Justihin äsköön joku älykääpiö meinas tappaa pelliloorallansa mun ja mun kaks koiraani. Mun tappamises yhjteeskunta olis vain hyätynyny, mutta akalleni koirat on henki ja elämä.

Joku saatanan kiharatukkaanen teini päästää jollaki ikivanhalla koslallansa meitä kohoren millää lailla himmaamata, vaikka moltihin jo suajatiän pualivälis. Soon tosi, nottoon oppinu varomahan tosi lujaa liikentehen kusipäitä. Välimeren eteläpualohooset gaddafit on ihan perseestä ja sitte kotiäidit hyvänä kakkosena.

Millää en jaksa perustella miälipitehiäni ny. Moo saanu pelastetuksi rakkini milloon milläki lailla, mutta hengittämisen pirättämiset on ollu tuhannesaosasekunniista kiinni.. Tämänpäiväänen ei oo pahin. Hurtat oli samammittaases narus kumpaanenki ja ne tuli siävästi mun peräs, ku mä hyppäsin selekekä erellä jonku orapihilajapuskahan.

Jack Russeli, joka ei pahemmin kitaja kivuustansa, kolaji yhyren älykön auton alla. Kuski pirätti ojaamisen ja sanoo notta oho. Joku nutturapäänen piäniä kersoja baijerilaasella tyyränny lady joutuu pirättämähän ristookses ku oli ohikulukevaa trafiikkia.

Ei tainnu leiri eres huamata, jotta mä makasin konespellillä ja koiraan narut meni koslan aluutte. Koirat oli keriinny ohi vaaran, mutten mä. Oikiasti en käsitä, jotta Afrikas timanttivarkahis ollehien jäläkelääsillä on ehnemmän oikeuksia ja vähemmän velevollisuuksia ku vaikkapa kymmenillä tuhansilla emigrantiilla.

Joka maas ov varmahan sama tiato, notta paremmiilla nisuulla syätetyyllä turkistakkiisilla frouvilla on ihan omavalintaaset elämänohojeet niinku kiharatukkkaasilla poijillaki.

Kuka väistää?

Kuvasta päättään ruåttalaanen hirvi tiäsi notta syämäkären pualohoosesta ristooksesta saa ajaa tai kopotella ensin. Joku kiinalaasella Ruattin kansallispiilillä kurnuttanu viikinki ei tainnu eres havaata varmahan urbaanin luantoelukan hianua ratkaasua.

Non ny niin tiatoosia nua elukat, notta auton noukas ottaa kipiää, jos sellaasehen vasiten haluaa törmööstää sivusta perin. Hypitähän ylitte tai sitte orotetahan puskikos, jonsei oo suajatiätä justihin siinä kohoras.

Voi olla, notta tuas Volovos on niin korviäsärkevä ähkyn eli turbon vinku, notta elg ei kekannu muuta ratkaasua kauhuusnansa.

Mä oon nähäny ajellesnani palioki hirviä tiänvarsis. Oon ajellu milioonia kilomeeteriä rauhattomien töitteni ja harrastusteni tähären. Ykskää sarvipää ei oo tuumannu vaihtaa silloon kaistaa, kummoon tulos. Non pirättäny aina luiskahan tuumamahan, notta tulooko muita kohoja oikialta eli vasimelta.

Mullon ollu niin kauan persustan alla turbodiesel, ku niiton ollu olemas. Ähkyn ääni on torennäköösesti luantoelukojen korvarustingiille jotaki älytööntä. Ne menöö päätä pahkaa äänestä päin mettähän.

Suru on siinä, nottoon vissihin palioki luantua seannu kulukevilla bunkkeriillani.

Rännit tukos

Mihinää kohtaa Suames ei voi käsittää, kuinka ihanaa ruuhka voi olla. Jaa, jotta Helesingis ja Seinäjoella on sellaasta. Mä en sano ku maailiman miäs, jotta lähäre kattelemahan toisahallen.

Muutama lumenhiven putos taivahalta ja ruuhka parantuu. Pitää ajaa varovasti, senhän sanoo aikoonansa justihin kuallu Enska setäki teevees. Liikennesrarios sanotahan, jotta akkani käyttämä metrolinia on tukos. Olikohan sinne putkenki pääsny vitiä?

Olin viälä unenpöpperös ja sanoon kullalleni, notta kiikutan sun tällä koslalla kustannuspaikalles. Nyäkkäs ja sitte vaihroon vilikun toisahalle. Joo.

Kunkun linnan viheriöötten siivuutte meni hyvin. Sitte rupes punaaset lamput hehkumahan. Niillei oo mitää ajastusta seuraavihin valoohin. Kraapiin pikkuusen hilsettäni yli tunnin kähämäälyys.

Kuures minuutis oon kruisaallu tuan saman matkan silloon, ku rahavas on ansioosnansa. Minen ymmärrä kaikkia asioota. Se on selevä.

Nyt tämän kaupungin seutuhun suunniteltu monta sataa kilsaa uusia raittioomiväyliä ja ohitusrettiä rekoollen. Hyvä tiätysti on niin, jotta johonaki suunnittelutoimistoos eres joku ajatteloo.

Tämän seurun liikennesongelmat olis pois, jos joku tääläpäin hyväksyys järkevän ajattelun. Kysyysin päättäjiltä, jos mullolis vaikutusvaltaa: Minkä tähären kaikkien pitää mennä samalla kellon numerolla töihin ja ihiminen on joka päivä ruuhkan takia myähäs. Minkä takia isoos autoos on vain kuski? Mä en millää ymmärrä kansalaasen vapautehen perustuvaa teiren tukkimista.

Ihimettelen näitä satojen miljardejen ratkaasuja siihen, notta ihiminen saa olla vapaa. Vapaa könnäämäs ruuhkas ja rupsuttamahan autua tyhyjällä lyännillä.

Henki löyhäs

Kahtena päivänä perätysten mun ja rakkieni henki on ollu aika arvostamatoon. Oltihin viirentiän ristookses, jokon viis meeteriä maanpinnasta syvemmällä. Son niinku viiren notkelman kohtaamispistes ja jokahitten uurtehen pohojalla on tiä.

Yks mumma siinä könyää meitä vastahan yhtä ojelmaa pitkin samaa ristoosta tavootellen. Pirin hurtat seuraa asennos, lyhkääsellä liaalla, ku ne joskus innostuu nuuskimahan kääppäälevien mummien kinttuja. Sitte yhtäkkiä yhtä haara pitkin pölähytti isoo maasturi meirän takaa näppynaamaasen poijan tyyräämänä. Onneksi ne rakit oli likellä ja mun käret tukevasti niiren naruus. Hyppäsin seliälleni siihen jyrkkähän luiskahan ja rakit lenti mun viärelleni.

Rakit oli mun kainaloos ja onneksi mun kinttuni oli pikkuusen polovesta mutkalla. Sen kolomen tonnin painoosen maasturin vasimenpualohooset pyärät nimittäin kutitteli mun peukkuvarpahiani.

Nostihin siitä pystyhyn ja mä vähä puristelin housunpersustaani enimmästä moskasta. Jatkettihin siitä notkosta ylähäppäin ja pian takaa kuuluu taas hirviä auton kurnutus. Hypättihin jotaki tonttiaitaa päin ja taas joku näppynaama kloppi kaasutti niinku ketää muita ei olisi ollukkaa sillä tiällä. Onneksi olin saanu siitä erellisestä autosta varootuksen ja meirän sujaantuminen sujuu palio näppärämmin ku se erellinen.

Sitte huamisin kääppäältihin vain täs kylällä, ku oli keriinny jo pimiäki tulla. Oltihin melekee kotona ja meirän kolomen käpälät oli jo suajatiällä. Eiku takaasi nopiaa, jottei tuu rumihia. Joku älykkö kruisaali niinku olis ollu sen omistukses koko seutukunta. Pantihin jalaat uurestansa ensimmääselle rairalle ja taas joku frouva ajaa täysillä meitä kohoren. Uurestansa takaasi ja sitte jo tuli jonkunasteesia rumia sanojaki.

Oliski menny se perimmäänen sen suajatiän yli sille isoolle karulle, mutta se pirätti justihin sen suajatiän päälle orottelemahan isoolle tiälle pääsyä. Ku se erellinenkin viälä orotteli, me mentihin niiren pellilootien välistä. Pikkuusen tujottelin niitten lootien kuskia, muttei ne huamannu meitä miksikää. Taisi tulla pikkuusen miälehen töppääly ja hävetti ja sen tähären käännettihin kattominen toisahallen.

Joo ny

Aamulla en aja punaasien valojen sivuutte. En sano yhtäkää kirosanaa, ku mun molemmista kainaloosta ajetahan niinku kameelilla ajetahan.

Täski maas on jonkullaasia liikenennesääntöjä. Nojoo, kukaa niitä vain ei muista. Monena aamuna pääsen pihaltani liikennestiälle. Jono on loputoon, mutta joku vilikahuttaa autonsa valoja, notta mee ny tuahon rakohon.

Oon oppinu täs maas sellaasta kohteliaassuutta, jolla voi elää tätä hässäkkää. Jos on joku suajatille menos, pirätän koslani varmahan. Oon huamannu, notta muukki mun esimerkillä tiätää, kuinka ollahan tiän päällä.

Ny meni ittekehuksi. Arvosta sellaasta liikenneskulttuuria, johona jaloonkulukija on tärkiä liikennes olio. Täs maas näköö arvostusta tosi palio. Ei tästä muutoon mitää tulisikkaa.

Sitte on nua kameelin kans liikenööntihin oppinehet. Nualta vahatukilta et saa tiätä mihinää olosuhtehis. Suajatiälläki pitää olla ku kärppä eli sähäkäs kissi.

Mä uskon notta, jos pohojoosafrikkalaaset viittiis viälä ratustella kameeliensa kans, täs maas olis vain pikkuusen kulukemisen haittoja. Ny niitä on.

Mulle ei kuulu pätkääkän, mistä kukin on kotoosin. Mulle kuuluu se, kuinka tuala pihalla ollahan kulukinehimma kans. Pikkuusen ottaa kupolihin ittetiatooset kusipäät teillämmä. Joo, asun täälä.

Pitääs kattella etehensä

Viis pyäräälijää kuali maajjussin traktorin alle ku kuski ei nähänäny etukuarmaajas roikkunehen rehupaalin takaa muita kulukijoota. Moni muu loukkaantuu pahoon ja joku pikkuusen liävemmin. Kuskin miälestä aurinko häikääsi ehtoopäivällä, nottei sentähären havaannu kevähän ensimmääselle pyärälenkille lähtenehiä eläkelääsiä.

Hevoosenkasvattaja sanoo kauhistunehensa ku näki liiskauksensa jäliet. Ei mikää imes, ku traktorinsa oli vihiriä kerrostaloon kokoonen hirviö. Hevoosenkasvattajalla ei päläkähtäny päähän, notta korialla ilimalla hänen tuttunsa saattaa lähtiä tahkuamahan polokupyärää. Summis sitte vaan heinäpaali kuarmaames tallia kohoren.

On tainnu isäntä kuuhaalla syysviliojansa vasimelle ja oikialle, eikoo perustanu paaliansa nostaa etuhorisontin ylä- tai alapualelle. Ei oo vissihin kymmenihin vuasihin ketää muita ollu kulukeella sillä tiällä ku itte hevoosmiäs.

Suameshan yks jaloonkulukija liiskaantuu samalla lailla lumirattorin ala. Tällääsihin onnettomuuksihin ei osaa sanua mitään. Ihimetellä vain pitää, ku nykyrattoriista varmahan näköö kunnolla joka suuntahan, jos kuski ei oo ihan hölömö tai kännis. Mulle ainaki olis tosi erikoosta ajella vaikka noukkapelli pystys liikentehes. Konespelli on varmahan ihan yhtä läpinäkymätöön ku muavitettu heinäklönttiki.

Pyäräälijöören oikeuksien kunnioottaminen on täs maas pyhä asia. Vaikka johonaki onnettomuures pyäräälijä olis vääräs, aina moottorilla liikkuja tuamitahan. Taitaa olla ny kuuskymppisellä yli ajellehella hevooshommat ohi moneksi kymmeneksi vuareksi. Laki on raaka tällääsis hölömöyksis.

Jk. 20.3 klo 14.24 Nyt on poliisiki kekannu, jotta tallimiäs on kuliettanu peräti kahta rehupaalia silimiensä korkeurella. "Kyllä mä siältä paalien alta ihan hyvin näin", rattorimiäs seliittää. Hevoosenkasvattaja pitää aurinkua suurimpana syyllisenä kolarihi. Auringon laskuhunhan seinäjokinen miäski ryyppäs Sorsanpesäs.

Paikka paikoon paikkaamattomiaki paikkoja

Lehemänkokooset reiät teis ja karuus ei oo tiätystikkää mikää estes kuluulle. Monis autooshan on kuskin sylys sellaanen etupyrien kääntelyratti ja aina voi hellittää pikkuusen kaasupoliintaki. Jaloonkulukijat pääsöö hianosti monttojen kannaksia pitkin vain piänellä hirastuksella.

Pimees liikennöönti on pikkuusen sitte romurallia. Ei oo hääppööstä vanhuksilla ja vaivaasilla, jokka liikkuu sähkömoottorilla kulukevalla pyörälavittalla. Ny on palio sellaasia paikkoja, jotta soukalla lavittalla ei pääse etenpäi kaatumati rooppiihin. En itte haluaasi olla valakoosen kepin kans kulukeva sokiakaa. Kyllon vaaroja joka paikka täynnä näkevällekki.

Telekun ykköskanava haastatti istumakulukijoota. Monilta oli menny tutut reitit ihan prilleehin. Lavittalla ei pääsny enää kotopihasta mihinkää. Sensaatiohakuunen toimittaja oli sitte tällänny yhyren uhumamiälisen paapan päästämähän oikee rallia lavittallansa. Rytäkäs paapan karvahattu ja tekarit putos hyppivästä kyytistä. Oli varmahan tähärellinen irea toimittajalta.

Ny ei oo hynää koriata sivuteitä tai katuja. Pitää repiä pääkarut auki ja tällätä sinne uuret sontaröörit ku EU vaatii jätesvesien puhuristuksen ensvuaren loppuhun samoon ku Suameski. Taisi meiränkylän röörimiähiltä unehtua jotaki tiänalta. Alakuvuaresta saatihin parin vuaren tyä valamihiksi ja hiano pinta tiähän. Ny tiä on raastettu justihin yhtä auki taas. Onkohan joltaki duunarilta jääny kintahat pijen aluusehen?

Tanttuhunki joskus ittensä pukeva liikennesministeri julukisti justihin tiäohojelmansa. Kaikki valtakunnan moottoritiät tällätähän viiren vuaren aikana huippukuntohon. Ei toimitellu halaastua sanaa rapaantuvista sivuväylistä. Ei taira kulukia itte ku pääväyliä frouva.

Hammashirviö

Sattunehesta syystä kerkesin eileen saroos punafärisis lyhyryys tarkkaalemahan liikentehesehen liittyviä asioota. Monet kuskit näytti olevan hirviäs laitamyätääses ja kaikellaanen kiamurtelu kuuluu sitte etenemisehen. Yks pappa ei meinannu millää päästä koslahansa, ku soli ensin suurieleesesti pirättäny koko väylän kuluun. Kuka sitä ny kännisen päälle viitti ajaa. Kumma ku se äijä muisti, mihinkon kaaransa jättäny.

Ku ihiset on hööliä ehtoopäivänapsujen jäläkehen, kuliettaa pikkumafia tiätysti keriälääsensä lamppujen färin vaihtumista orottavien autooliotten äärehen. Kyllä piisas monellaasta lantinkerääjää. Usiimmat lähti toisahalle ku tämä keriäläänen näytti sellaasta naama notten oikee perusta ny ruveta jakaman ainuaa viiskyt senttistäni.

Sitte lähellä brysän kirkonkylää näin ainaki kuurentiän ristookses keräystyäläästen vaharinvaihron. Hentoonen nuari flikka antoo räkääsen kakaran huamattavasti iäkkähämmälle, mutta friskille mammalle rekvisiitaksi. Sillankaitehella istuu viälä yks keriuun ammattilaanen huilaamas. Vuarohon joutunu mamma oli niin friskin oloonen, notta pikkutilallinen olis saanu hävittää traktorin, jos olis saanu sen maatiaashommihinsa.

Ei soo varmahan heleppua tyätä tua keriuu kellekkää. Joka kerta ku punaanen lyhty rupiaa ilikiästi kiilumahan autokuskin silimähän, pitää kupin ruveta nopiaa etenemähän lyhtytolopasta taakseppäin. Auta armias jos on kolome neliä kaistaa, siinon kova homma kiärtää autojen väliistä kakara sylis, notta kerkiää kaikki kuskit kokaasta. Vihireellä sitte taas pitää päästä alakupistehesehen. Tätysti sitte hetken päästä seuraava huilannu tuloo töihin. Mutta sama kakara pysyy kiärrätykses.

Olin reisullani nähäny aika lailla nöyrän oloosia lanttikupin kiärrättäjiä. Tämä friski matami kattoo kaikkia murhaavasti ja jokku aukaasiki klasin ja purotti jotaki kuppihinsa. Mä yritin olla yhtä tympiän näköönen ku erellisiski ristooksis. Mamma ei mun tympeyrestäni räknänny yhtään mitää.

Siihen se pisti nenänsä mun korvani viärehen klasihin kiinni. Käännöön pikkuusen päätäni hengityshuuruusehen klasihin päin. Pirin hampahat yhyres, mutta aukaasin huuleni niin isoolle ku sain. Mammalta meinas tekarit purota siihen paikkahan, ku sen suu loksahti auki ei vain huulet ja sitte sitä viätihin. Pikkuusen taakseppäin vilikaasi, notta lähtöökö tua hirviö perähän.

Mulla putos euhammas siltoonensa täs joku päivä. Enkoo saanu viälä uutta ainoottua tilalle. Taisi olla pikkuusen orottamatoon se mun osittaasin hampahitoon ilimes sille tyälääselle. En tiärä ny, kannattaasko uutta hommatakkaa.

Puupäitä piisaa

Sain kullan purotettua metron päättärille. Sitte rupes takaa kuulumahan hirviä hätäsireeni ja siniset valot leimus notta ihan silimät alakoo nykimähän valojen taharis. Ensin luulin, notta mua ja kopiisnansa kököttäviä rakkia luullahan kangsteriiksi. Valamistaannuun jo pirättämähän koslani.

Hätä oli varmahan suuri, ku autot lakos kaistoolta pyärtänöölle. No siältä takaa tultihin siviiliautolla, johona oli metron lipunkuva pyllys. Oliskohan muruni lähteny köröttelemän iliman pilettiä ja se hätäänen vilikutti sen perähän. Oikaasin pikkuusen reitiltä ja olin pian taas metrolinialla. Sama pelliloota ajoo aina vaan jotaki perästä ja huuratti ujeltimiansa, notta viäläki korvat soittuu.

Mun jakeluhun ei oikee oo sisääntyny, jotta minkä tähären puupäätä saa huurattaa ja sinistä väläkyttää poliisien ja ampulanssien lisäksi lipuntarkastajat, sähkö- ja kaasulaitos, rahankulietusautot ja monet epämäärääset siviiliautot, joihin ei oo mitää flätkää tällätty muuta ku vilikku ja mölykones.

Soon varma, notta turhanpäiväänen vilikuttelu ja metelinpäästö pirättää torellisuuren tajun kulukijoolta. Ei oo yks ja kaks kertaa nähty ku pollarit huurattaa ristookses, nottei tarttisi punavaloja vaharata. Noon sitte seuraavalla terassilla kaffilla tai kalialla. Pysäkööttemispaikanki saa heleposti mihinkä vaan, ku pistää valon ja melun rallattamahan. Kukkakaupasta voi sitte rauhas valakata orvokkia kullalle tai asiakkahalle viämisiksi. Näin eileen tuan kukkakauppavilikutuksen.

Melekee joka sivutiän alakupääs on ajoneuvolla ajo kiälletty ja viälä varmistettu loppuvan tiän merkillä. Harvoon merkit on totta.Voi olla kiälletty ajosuuntaki, mutta ei merkit liikennööntiä haittaa, eikä ympyräs oo temppu eikä mikää vääntää vastavillahan. Omat säännöt ne olla pitää.

Eilises leheres oli isoo päällekiriootus, ku poliisi oli mennu kuuliaasesti haistelemahan kuskien henkiä tiäv vartehen. Kuurestakymmenestä yhyreksästä tarkastetusta peräti 57 ei ollu kännis. Känniasteesta riippuen kortti otettihin raakimman jälähen kolomeksi tai kuureksi tunniksi poliisin haltuhun, jos sattuu sellaasen kortin omistaa . Seittemällä voimas olevaa korttia ei ollu. Kaharella ei ollu tullu föliyhyn minkäänlaasta henkilötoristusta. Muutamas autos oli jopa kaikki paperit kunnos. Vain yks auto ajoo vääris kilivis.

Äly älä jätä

Laskiaaspyhän kunniaksi oltihin maan itäreunalla suksittelemas ja kahaloottamas rakkiamma pualimeeterises hanges. Perilläolo oli tiätysti yhtä juhulaa. Koirakki näki ekakerran karvaasia skottilaasia sarvipäitä, jokka sanoo notta ammuu. Miäli olis teheny mennä puraasemahan säärestä, mutta joku onnetoon ihiminen pani hanttihin narun toises pääs.

Matkat täälä ei ny pitkiä oo, ku maa on Vaasanlääni -vainajan kokoonen plänttäres. Menomatkalla jo ajettihin kiäli keskellä suuta, mutta palajaminen oli ku painajaasunta. Mennes moottoritiällä oli aika vähä väkiä ja kuluku onnistuu joinki sohojos. Kaitehesehen ajon jäläkiä näkyy muutamia, mutta rojut oli jo koriattu taltehen.

Oli satanu lunta. Autoletka eteni kolomiakymppiä oikianpualohoosta kaistaa. Tiätystysti turvaväli oli vähintään autonmitta etupuskurista toisen takapuskurihin ja jarruvalot vilikkuu junas iloosesti. Ku meillei ollu mihinkään kiirus, köörööttelin aluuksi omas reijjäsnäni kuitenki jätin etupualelle ainaki viiskymmentä meeteriä hajurakua.

Moon äkkipikaanen miäs, mutten liikentehes koskaa. Arvelin vaan kultsille, notta mitähän tästä viälä seuraa, ei osannu arvootella. Mua rupes peliättämähän, ku koko aijjan mun peräs oli kosla niin likillä, notten nähäny sen euvaloja peilistäni, ku sen valot oli mun puskuris kiinni. Takanatulevien valoos näin peilistä, notta autonkatto on muutaman meeterin pääs meirän auton takaklasista.

Erkaannuun siitä junasta ja lähärin neliäpyärävetoosella kahalaamahan vasimenpualohoosta kaistaa. Pääsinki palio joutuusemmin etehep päi ku se juna. Kahareksaakikymppiä. Kyllä siinä sitte meinas syrän pirättää pariotteesehen, ku siältä letkasta joku yrittää peliihin vahtaamata tulla mun eteheni. Kauhialla valaojen räpsytyksellä sain poukkoolijat havaattemahan, noton kulukijoota hangenki pualella.

Mutta ei täs viälä kaikki. Lumi väheni kotiappäi tulles, ja sitte seuraavien tiämestaripiirien sualarahat oli vissihin pelattu ja juatu. Kolomikaistaaseksi muuttunu tiä oli kus jääkiakkokaukalon laattiaa. Oikianpualohoosen kaistan vauhti meni kävelyvauhriksi ja monet oli pirättäny tykkänäsä hätävilikuttamahan pyärtänöllen. Keskikaista kuluki pikkuusen.

Ja katto: Vasimen pualohoosen kaistan autoolijoolla ei ollu luannon lait vaivoona. Autoos oli varmahan kaikki maharolliset vakauttajat, jokka antoo kuskiille levollisen miälen pääkkylääsehen, notta voi päästellä vaikka sataaviittäkymppiä. Toistin kultsille: Kuinkahan täs viälä käy? Ei ruvennu arvaalemahan nykkää. Oliskohan ollu viitisenkymmentä kilsaa kotia, ku heitin: Arvootellahanko, kuinka monta kolaria nähärähän? Ei viittitä, sanoo.

Lähärettihin siätä hirveyrestä heti piänemmille poluulle ku vaan päästihin ja loppumatka köröteltihin pariakymppiä muitten seas. Sitä ennen vain kuus kolaria oli tualla sualaamattomalla pikataipalehella. Määrä oli mummiälestä vähäänen piittaamattomahan luannonlakien uhumaamisehen nähären. Kiiruhia rentouttavalta viikonloppuvapaalta palajavia ei yhtää haitannu, vaikka poliisiautot ajoo erellä kaikki vilikut ja hätävilikut päällä yrittäen hirastaa lentua. Tuallaaset häriköt voi aina kiärtää.

Sualatahan talavi

Moon kyllä ihan väärästä kohtaa maapallua kotoosin. Ny on talavi. Jotaki piäntä rähämää on tullu kujillen ja raitiillen tääläki. Pihallon ny liukasta. Koskaan kesäkelillä karuulla ei oo nii palio sualanryyniä ku ny. Mä en voi lähtiä liukastelemahan huanoon jaloon mihinkää sualasepelihin.

Autot ja junat on menny päin seiniä, niinku Suameski. Mullon nykki kolome erilaasta kalenteria. Kaikkihin niihin on merkattu talavikuukauret. Haluaasko jokahinen pitkittää sulan maan aikaa? Tämon tutkimuksen kohta. Kuiren eli maapallon kiartua ei viälä voi onneksi käsin kopeloora.

Jokahisen televiisiokanavan pääuutinen on lumi. Pikkuusen haukotuttaa. Joo joo. Talavi ja lunta. Mummiälestä kotomaasnani on imehrelty päiv vastoon monta vuasikymmentä. On talavi, muttei oo vitiä. Menöö kyllä kouluja käynehen ihimisen pää sekaasin. Mainilan laukaukset. Kyllä on muuttunu ampaasiat mun elon aikanani.

Piänen lumen tähären pirätetähän koulut ja monet tyäpaikat. Mailma on ihan sekooksis. Mullon sikäli hianua, notta periaattehes saisin ajaa kärpääsiä akastani pitkin päivää. Ny kuitenki mun pitää lähtiä pimeesihini pariksi päiväksi. Jonsei oo maas senttiä enämpää vitiä, koto jää rakkihallintahan.

Jonson sitä vitiä tullu raitiillen, ajelen pitkin peltoja sokerijuurikas aumoja pikkuusen väistellen. Mua ei haittaa, vaikka uurenkarhia maasturini olis kattua myären ravas. Mua jyrnii ylen määrin käyttää jotaki koslaani tuntikausia tiällä. Voi, ku raisteloo ajatuski.

Voiko Suames asua?

Tämon ny monen maan uutiskertymästä tullu päähänpälkähtymä. Ei talavi ookkaa joka vuasi ja sen nimeksi vois nimittää yllätys, jos se sattuu joskus tulemahan. Vaikka kuinka hyvin luulisin sohojos osata tyyrätä punkkeriani, tairosta ei oo mitää apua, uskallukssesta vain. Palio parempia on jokka ajaa vasimelta sivuutte. Minen viitti niitä lähtiä ojanpohojihi huusamahan, vaikka esmentely on rikos täälä niinku Suameski. Eheroon taharoon turmiolle ittensä ja muut tällääminen saa mun pääs vain yhyrellaasia miäliaoja. Meenhän auttamahan, mutta kuskille haluaasin lykätä suuhunsa kengänpohojalliseni.

Suma seisoo ja muka tiatoonen autoolija ei pääse ajattelemahansa toisehen suuntahan. Mistä helevetistä ny sitte rakkahalle lumikengät kattellahan. Täs ny sitte kuunnelahan, onko sisäkehällä eli ulokopualisella raitilla kymmenenien kilomeeterie jonot eli ei. Ei täs oo älyä. Kolome tuntia olla johonaki, ei mihinää

Ottaa tälläänen älyttömyys kupolihini. Joskus laskin elämäni myätäpualisemalla miälellä, notta joka viirentoista auton jakkaroolla oli enämpi ihimisiä istumas ku kuski vain. Oikiasti en käsitä, notta isi ajaa joka aamu kirkolle 220 -mallisella mersulla. Äitee sitte viää kakarat tehokkahammin 170 mallisella.

Mä oon täyrellinen pualestapuhuja Lontoon ja Tukholman ruuhkamaksuullen. Mulle on täysin käsittämätööntä, ku kravettiäijjät hyrskytää kallihia pellilootiansa mun oven eres ku nei pääse seuravasta ristooksesta sivuutte. On ihimeellistä, notta vain joka kymmennennes tyhyjäs autos näyttääs olovan naispualinen tyyrääjä.

Monet muut sotkut ottaa enemmän henkemmä ku autoolun päästöt. Maailimas ei oo minkäällaasta vastuullista tahua, joka viittiis oikiasti nupaata ihimisen elinympäristön pualesta. Ev viitti eres nauraa köpiksen sormi pystys päivälisille. Olishan munki ollu hyvä siälä sivisttynyttä leikkiä, ja naureskella tyhyjää sisältänehen murehen pualesta.

Miälipitehet karoksihin

Kotosuames tuntuu maantiällä olo tosi turvalliselta. Olo. Pyärees tiänvarsikoristuksis luki kahareksankymppiä ja mun pirssini näytti kuuttaviittä ja navikaattori vahavisti hirviän menon. Sitte pyäriä merkki lupas päästellä satasta ja letka körötteli kahareksaakymppiä. Sitte tuloo sakotustoloppa etehen ja koko letkan jarruvalot leimahtaa.Tuskaanen ei voi millää ajaa koko aijjan pitenevästä letkasta sivuuttekkaa, ku sattuu olemahan perheellinen miäs.

Liikentehes varmistetahan oma osa. Ku ajaa vasimen pualooset pyärät siinä valakoosella katkoviivalla ja hualehtii siitä, notta oman kulukinehen noukkapellin ja eres menevän takalooran kannen välihin ei jää turhia ilimarakoja on paikkas ihan sun omas, eikä siihen kukaan puutu. Ku sitte polokaaset sitä keskimmäästä polokiinta siälä autos laattias heti ku sakotustoloppa näkyy, on päiväs pelastettu. Varmahan tuloo rahaa tillille ja taivaspaikka varmistuu, ku et ajanu kahareksaakymppiä vaikkolisit saanu.

Ku ny siälä suunnitellahan jonku asian nimis nollatoleranssia ylinopeuksis, mennähän viälä parempahan suuntahan. Kukaa ei pääse etua eremmäs ku menos ei oo minkäällaasta joustua muuta ku hitahampahan suuntahan. Kyllä kotomaas on ilimastoonti autos tärkiä, notta jaksaa nuakkua ratin takana ja olla menevinänsä johonku. Jokku tangokunkut päästelöö kahtasataa ja sitte taas purotetetahan nuhteellisten tiälläliikkujien nopeuksia. Sehän on ollu kehityksen suunta.

Emmä tiärä sitte, onko koko auto millää lailla tärkiä. Eiku polokustapyärä orsilta perseen ala ja menoksi. Sillä pääsöö yhtä nopiaa, ku sillä kuulemma savuuttavalla hianolla kulukinehellaki. Eisunkaa pohojammaalta Helesinkihinkää veivaa ku pari päivää. Yän voi sitte kärvistellä vaikka johonaki käyttämättömäs liniapiilikatokses. Talavella voi tulla vissihin vilu tuallaases.

Seuraavan kerran ku tuun Suamehen, ajan aina kolomekymppiä alle sen mitä saisin huristella. Tällään viälä ikivanhahan kaarahani kasunaamarinkuvia, notta näyttääs, jottoon muka jollaki asialla. Sitte ku tuun pensanmyyntipaikalle ja huamaan taas kerran, nottei mikkää ulukomaaset kortit passaa, eikä manuaalista maksutapaa oo, kaivan viimmeesen viiskymppiseni ja lykkään sen ahanesehen koneesehen.

Mun pirssini tankkihin ei sovi niin palio liäntä ku se ystävällinen pumppu tariuaa. Kattelen kaarastani mun ja akkani kummisaappahat ja päästän niihin ylimäärääsen, nottei menisi hukkahan kallis aines.