Mun kallohon ei passaa kuviteltu epä- tai oikia oikeurenmukaasuus. Niinku johonaki Uluvilas, oon muutoosta käyny kansakoulun Uluvilan koulus, jonku äijän henki loppuu väkivaltaasesti. Soon rumaa, notta ainut viärähän ihimiseltä.
Oikeusviranomaaset pallootteloo, nottonko joku oikias. Väkevimmän sana pätöö, mutta mistä sille on pohojaksunu viisaus. Mum miälestä ihimisarvoolla ei oo mitää tekua silloon ku ruvetahan jotaki vainuamahan. Jos viranomaasten pitää saara syllinen näppihin, joo, ensimmäänen vastahantulija laitetahan rautoohin.
Minen millää lailla rupia epäälemähän syyllisyyksiä tahi syyttömyyksiä. Oon vain sitä miältä, notta poliisillaki pitääs olla kunnon erellytykset teherä omaa tyätänsä. Epämäärääset aihetoristukset on ashoolista.
perjantai 27. toukokuuta 2011
Sormi paisuksis
Ruattin kunkun akan vihkisormus ei enää maharu sormehensa. Ov vissihin pitäny lätyttää kustua oikee kunnolla poikamiäsmäisen herran pornojutuusta. Mistä mä tiätääsin mikon totuus.
Tämänki taloon entisen frouvan sormet paisahti yllättään jo monta vuatta sivuutte. Mä en ylleensä näje tuallaasia sivuseikkoja ollenkaa, mutta jotenki satuun huamioomahan rengasvapahan finkerin. Tiarustin nottookko purottanu jotaki nimettömästäs.
Jooku sei maharu, soon johonaki tuala looras. Koitin varovasti kysyä, nottookko eronnu jostaki liitosta. En oo, soon vaan ny ahtahan sorttinen, sanoo silloonen rakkahani. Jos toren sanon, em muista sitä koristusta nähäneni palioosin sen koommin, ku tuamari vannotti nottei saisi olla aharasmiälinen toista kohtahan myätä eli vastoosmäjes.
Tyytyväänenhän siitä pitää olla, notta on ollu kotona prinsessan elekehet vuasi tolokulla. Ittelläni on viäläki kuninkahallisempaa touhua sormusasioos. Olisko se ny ollu joku luakkasormus tai joku. Se hävis multa ensimmääsenä pitopäivänä taivahan tuulihin. En oo sen koommi koristuksilla trossannu.
Joskus on tullu miälehen, jotta tällööttääsin ittelleni oikee komian messinkisen nenärenkahan. Sellaasen, johonka sais oikee kunnon hamppuköyren kiinni. Sais sitte kuvitellut läheeset siitä riapoottaamua ympäri lumperoosia ja solomita asioottensa aijaksi johonku koivuhun eli siltapiälehen orotuksehen matkan jatkumisesta.
Tämänki taloon entisen frouvan sormet paisahti yllättään jo monta vuatta sivuutte. Mä en ylleensä näje tuallaasia sivuseikkoja ollenkaa, mutta jotenki satuun huamioomahan rengasvapahan finkerin. Tiarustin nottookko purottanu jotaki nimettömästäs.
Jooku sei maharu, soon johonaki tuala looras. Koitin varovasti kysyä, nottookko eronnu jostaki liitosta. En oo, soon vaan ny ahtahan sorttinen, sanoo silloonen rakkahani. Jos toren sanon, em muista sitä koristusta nähäneni palioosin sen koommin, ku tuamari vannotti nottei saisi olla aharasmiälinen toista kohtahan myätä eli vastoosmäjes.
Tyytyväänenhän siitä pitää olla, notta on ollu kotona prinsessan elekehet vuasi tolokulla. Ittelläni on viäläki kuninkahallisempaa touhua sormusasioos. Olisko se ny ollu joku luakkasormus tai joku. Se hävis multa ensimmääsenä pitopäivänä taivahan tuulihin. En oo sen koommi koristuksilla trossannu.
Joskus on tullu miälehen, jotta tällööttääsin ittelleni oikee komian messinkisen nenärenkahan. Sellaasen, johonka sais oikee kunnon hamppuköyren kiinni. Sais sitte kuvitellut läheeset siitä riapoottaamua ympäri lumperoosia ja solomita asioottensa aijaksi johonku koivuhun eli siltapiälehen orotuksehen matkan jatkumisesta.
Selekua on
Kellaritrapuus kolahti eileen mun kupolini, tassuni ja koko luntioomeni alakavalla g-voimalla päin kivilaattiaa. Olin yällä sikin sokin ja näin unesnani sellaasta, mitä en parahalla taharollanikaa voi toimitella ny. Soli pikkuusen henkilökohtaasen oloosta.
Pian syän heinäseipähän ja kuvittelen sitte pysyväni ryhyris. Tasapainoasemat on stabiili, labiili ja indifferentti. Tuntuu, notta jäläkimmäänen passaa mulle parahiten.
Pään kolohiinnuttua puhun tiätysti mitä sylyki suuhun tuaa. Tuli miälehen ku pikkukallen mummalla oli vaikiat peräpukamat. Mumma sitte poomas lekurille. Lekuri skriivas peräpuikkoja. Mumma sitte puriehtii kotia. Kysyy pikkukallelta, notta voikko helepata mua lääkityksesnäni.
Pikkukalle sanoo notta jep. Mumma huitaasi tantun korvihin ja lykkäs kapselin kallelle. Kalle pikkuusen aprikootti näkymää ja kysääsi muarilta. Tälläänkö tämän tuahon ruskiahan reikähän vai syätänkö kalakkunalle.
Pian syän heinäseipähän ja kuvittelen sitte pysyväni ryhyris. Tasapainoasemat on stabiili, labiili ja indifferentti. Tuntuu, notta jäläkimmäänen passaa mulle parahiten.
Pään kolohiinnuttua puhun tiätysti mitä sylyki suuhun tuaa. Tuli miälehen ku pikkukallen mummalla oli vaikiat peräpukamat. Mumma sitte poomas lekurille. Lekuri skriivas peräpuikkoja. Mumma sitte puriehtii kotia. Kysyy pikkukallelta, notta voikko helepata mua lääkityksesnäni.
Pikkukalle sanoo notta jep. Mumma huitaasi tantun korvihin ja lykkäs kapselin kallelle. Kalle pikkuusen aprikootti näkymää ja kysääsi muarilta. Tälläänkö tämän tuahon ruskiahan reikähän vai syätänkö kalakkunalle.
torstai 26. toukokuuta 2011
Tämä viälä
Onnistunehesti purotin jonkun pesuainestötterön kellarin rapuulle. Se meni tiätysti tuhantehen palahan. Huitaasiin trapuulle sanomaleheren siivuja, jotta muistaasin alakavan koiralenkin jäläkehen varua trappuja. Kiirus oli ja heti en muka keriinny siivota sotkujani.
Tiätysti lähärin lenkuran perästä niitä trappuja könyämähän alahapperin. Mun varootusplarikkaa ei ollu estehenä, ku menin mukkelis makkelis kellarin laattialle. Entinen vaimo sitte siihen, notta tilaasko ampulanssin. Mä sitte siihen, notta tilaa vaan ittelles.
Verta tuli oikianpualohoosesta ohimosta ku häriän kurkusta. Pikkuusen rupes vituttamahan jatkuva kompuroottemiseni. En antanu soittaa pulanssia. Riuhtaasin hantuukin naulasta ja aannon sen imiä hurmehet sisällensä.
.
Tiätysti lähärin lenkuran perästä niitä trappuja könyämähän alahapperin. Mun varootusplarikkaa ei ollu estehenä, ku menin mukkelis makkelis kellarin laattialle. Entinen vaimo sitte siihen, notta tilaasko ampulanssin. Mä sitte siihen, notta tilaa vaan ittelles.
Verta tuli oikianpualohoosesta ohimosta ku häriän kurkusta. Pikkuusen rupes vituttamahan jatkuva kompuroottemiseni. En antanu soittaa pulanssia. Riuhtaasin hantuukin naulasta ja aannon sen imiä hurmehet sisällensä.
.
Kakkulat
On palioki probleemia näkemisen kans. Ei näkymisen. Lyhyt- ja kaukonäkö on menny, mutta ulukonäkö kukoostaa.
Okulaarilekuri täsmäs mun luukkuni. Laitoon sitte pullonpohojat nenälleni. Melekee pökerryyn. Onneksi sain entisen vaimoni olokapäästä kiinni. Maisemat niillä uusilla näkimillä oli huikiat. Jos osaan kuvata oikeen, epätorelliset.
Ostin sitte taas uusia likilukuklasia. Sain seittemänsataa niiren yksien hyvien hinnalla. Kattoon niillä hyvillä jääkiakkua netistä. Noli oikee kohorallansa siihen. Ny en tiärä mihinä kakkulani on. En tiärä kännykästänikää. Pitääs soitella sille, jos on pitäny virtaa yllä.
Okulaarilekuri täsmäs mun luukkuni. Laitoon sitte pullonpohojat nenälleni. Melekee pökerryyn. Onneksi sain entisen vaimoni olokapäästä kiinni. Maisemat niillä uusilla näkimillä oli huikiat. Jos osaan kuvata oikeen, epätorelliset.
Ostin sitte taas uusia likilukuklasia. Sain seittemänsataa niiren yksien hyvien hinnalla. Kattoon niillä hyvillä jääkiakkua netistä. Noli oikee kohorallansa siihen. Ny en tiärä mihinä kakkulani on. En tiärä kännykästänikää. Pitääs soitella sille, jos on pitäny virtaa yllä.
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Kapakkahan?
Poikakoira muliaasi halunsa kerralla. Ei kiakannu millää lailla. Tryykäs aukinaasesta ovesta kaliakuppilan tiskille. Voimajuamien tarijuaja ei ollu milläskää. Tulukaa tupahan, taloo tariuaa kiarroksen kaikille.
Molin jotensakki turhan hätäänen. Miksei sivistynehet rakit vois huitaasta kapakas siivut niskahan päin. Asia tuli mum miälehen vasta jäliistäperin.
Siitä en oo takuus, nottonko rakiillani sellaasta sivistynyttä kupolia, jonka jäläkehen juarahan muttei tulla miksikään. Jäi kattomata. Nykääsin narusta ja sanoon jotta sun kuppis on kotona ja täynnä juamaa. Ei ohorasta käytettyä. Sana oli ku jumalalta. Mun ja rakin tahto meni yhtehen.
Molin jotensakki turhan hätäänen. Miksei sivistynehet rakit vois huitaasta kapakas siivut niskahan päin. Asia tuli mum miälehen vasta jäliistäperin.
Siitä en oo takuus, nottonko rakiillani sellaasta sivistynyttä kupolia, jonka jäläkehen juarahan muttei tulla miksikään. Jäi kattomata. Nykääsin narusta ja sanoon jotta sun kuppis on kotona ja täynnä juamaa. Ei ohorasta käytettyä. Sana oli ku jumalalta. Mun ja rakin tahto meni yhtehen.
Pottu kukas
Tillit on mun peukalon mittaasia. Potuus on kukat. Pitääskö täs ny huinaalla muis asioos ennenku otan juurimalla ruaka-ainesta krekoolistani.Tiärän, vaikken oo kattonu, potut on ny mun peukun pään kokoosia.
Mullon selevä hiras ohojelma viikon päähän. Itte treenatut kolerat patahan ja sitte lämpyä kattilan pohojahan. Silliä, tilliä, ehtaa voita. Huuhaaelämä pirättää makustelus.
En oo kares vanahojen perunooren syäjille. Tämä täs.
Mullon selevä hiras ohojelma viikon päähän. Itte treenatut kolerat patahan ja sitte lämpyä kattilan pohojahan. Silliä, tilliä, ehtaa voita. Huuhaaelämä pirättää makustelus.
En oo kares vanahojen perunooren syäjille. Tämä täs.
maanantai 23. toukokuuta 2011
Loora
Ystäväperheen juniorin tuloo saara kouluhunsa joku teelmäs käsityätairoostansa. Loota johonku tarkootuksehen oli selevä nakki. Nuari miäs vois tallenttaa piilohon kameransa, parahat kiiltävät levyt ja rakkauren tunnustukset toisahalta.
Moon osapuali lootahommas ser tähären ku mullon tilat ja vekottimet touhuamnisehen. Yläpualises kuvas on ny täyrellinen raakaversio ja sikäli keskeneeräänen tuatos. Tästä loorasta tuloo tärkiä yksityyren varielupaikka nuarelle jääkiakkoolialle.
Moon osapuali lootahommas ser tähären ku mullon tilat ja vekottimet touhuamnisehen. Yläpualises kuvas on ny täyrellinen raakaversio ja sikäli keskeneeräänen tuatos. Tästä loorasta tuloo tärkiä yksityyren varielupaikka nuarelle jääkiakkoolialle.
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
Torilla kuuhaalemas
Mettäkyläästen torilla myirähän kaikkia sellaasta mitä ihiminen tarvittoo. Vaikkei nimiä käännetäkkää, paikan nimi olis suameksi nummi vuaren päällä. Jaa jotta minkä vuaren? Oli siinä kirkon viäres joku nystyrä. Pohojammaalla saa jokitöyristäki paremmat luiut ku tualta vuarelta.
Pussiis oli tuaresta ruakaa yllin kyllin, mutta viälä leipäkauppahanki törmööstettihin. Nottonko teillä hyvää leipää, siinä tiskillä tiarustettihin. Joo aamulla leipaastihin oikee syrämmellä, sanoo kauppias.
Ei oo epäselevyyksiä kuinkon paakattu. Eheralla suamella tiskin etuusehen on präntätty kuinkon taikina tullu leiväksi. Leipurin frouvan poika on Suames tänksäämäs tiatotekniikkaa ja son poika ongettanu suamalaasen morsiamen. Itte kauppiaski oli ollu moni otteesehen Suames. Pikkuusen oli kuulemma raistellu, ku oli mennä talavena niin vilipoosta.
Son aika erikoosta, notta tosi monella pelekialaasella on jonkullaannen Suami-tiato tai -kytkös Suamehen. Paakelsien myyjä ei ollu viälä keriinny suamia opettelemahan, mutta moni muu on.
Joku aika sitte mun hianohipiäästä etukaviota parsittihin alakuperääsehen muatohonsa. Ompelijan viärehen tuli joku toinen lekuri, joka oli jostaki paperista lukenu, notta tua seslongilla makaava raato on suamalaanen. " Vi...u saa..na, mitä kuuluu", lekuri hehkutti. "Mitäs täs", mä mutisin.
Kannattaa pitää lärvinsä kiinni suameksi joka paikas. Pikkukalle ihimetteli äiteensä kuullen liniapiilis jonku äijän hörökorvia. "Katto äiti kuinka erikooset korvat tualla serällä on".
Äitee sitte, notta puhutahan tuallaasista asioosta vasta sitte kotona.
"Äiti, tuasta nenästä puhutahan sitte kotona" pikkukalle tohotti seuraavalla liniurireissulla.
Tälläästä kevähän airut -pattasta oon aina haaveellu. Rävähytin lompsani auki ja huitaasin palan kolomatta tonnuusta pöytähän. Ens viikolla lupasivat raharata paasin tuahon postilooran viärehen.
Pussiis oli tuaresta ruakaa yllin kyllin, mutta viälä leipäkauppahanki törmööstettihin. Nottonko teillä hyvää leipää, siinä tiskillä tiarustettihin. Joo aamulla leipaastihin oikee syrämmellä, sanoo kauppias.
Ei oo epäselevyyksiä kuinkon paakattu. Eheralla suamella tiskin etuusehen on präntätty kuinkon taikina tullu leiväksi. Leipurin frouvan poika on Suames tänksäämäs tiatotekniikkaa ja son poika ongettanu suamalaasen morsiamen. Itte kauppiaski oli ollu moni otteesehen Suames. Pikkuusen oli kuulemma raistellu, ku oli mennä talavena niin vilipoosta.
Son aika erikoosta, notta tosi monella pelekialaasella on jonkullaannen Suami-tiato tai -kytkös Suamehen. Paakelsien myyjä ei ollu viälä keriinny suamia opettelemahan, mutta moni muu on.
Joku aika sitte mun hianohipiäästä etukaviota parsittihin alakuperääsehen muatohonsa. Ompelijan viärehen tuli joku toinen lekuri, joka oli jostaki paperista lukenu, notta tua seslongilla makaava raato on suamalaanen. " Vi...u saa..na, mitä kuuluu", lekuri hehkutti. "Mitäs täs", mä mutisin.
Kannattaa pitää lärvinsä kiinni suameksi joka paikas. Pikkukalle ihimetteli äiteensä kuullen liniapiilis jonku äijän hörökorvia. "Katto äiti kuinka erikooset korvat tualla serällä on".
Äitee sitte, notta puhutahan tuallaasista asioosta vasta sitte kotona.
"Äiti, tuasta nenästä puhutahan sitte kotona" pikkukalle tohotti seuraavalla liniurireissulla.
Tälläästä kevähän airut -pattasta oon aina haaveellu. Rävähytin lompsani auki ja huitaasin palan kolomatta tonnuusta pöytähän. Ens viikolla lupasivat raharata paasin tuahon postilooran viärehen.
lauantai 21. toukokuuta 2011
Piliveeli
Taivahan rannasta rupes nousemahan mustia piliviä, ku lähärettihin navigaattorin opastuksella naapurikaupungin tiättyhyn puarihin. Arveltihin valakian karaannehen joltaki sopimattomahan paikkahan. Naapurikyläs oli syttyny tyäläästen tauon aikana varasto, johona kärventyy koko joukon herelmiä, perunoota ja vihanneksia. Ei siitä varastostakaa jääny ku mutkaasia kannatinrakentehia.
Olis luullu, notta jonku öliytankki on liaskoos, ku nuan tummasti tuprutti. Taitaa olla herelmiski jotaki savuavaa ainaa, vai olisko potut nuan savuusia.
Tultihin uskomattomalta navikoontimatkalta pikkuusen eri juntua ku mennes. Törmättihin sitte siihen valakianpitoplassillekki. Poliisi ohojas rauhallisesti liikennestä vasimelle kaistalle. Mummat on lähteny ottamahan selekua savuusta ja ihaalemahan komeeta palomiehiä ja tiätysti siunaamahan karrelle palanehia perunoota.
Matka oli muutoon navikoonnin pualesta ihan surkia. Oltihin lähties tällätty osootes konehen miälehen. Se vei viiren kilomeeterin päähän kohtehesta. Konehen tätiääni väitti meirän olovan sen kauppaliikkehen pihalla, mihinkoltihin matkalla. Piäni epäälys heräs, ku sillä kohoralla oli vain puskikkua.
Tällättihin toinenki vekotin päälle ja se sanoo, notta viittittäko kurnuttaa kuus kilomeeteriä etehenpäin. Sitte se valehtelijaki sanoo, nottei vaitiskaa, ajakaa ny kokeeksi kolome kilomeeteriä noukan näyttämähän suuntahan. Ajettihin sitte ja ne vekottimet rupes kilipaalemahan siitä, notta kumpiko niistä ny sitte osaa nätimmin ohojaalla pallopäitä perille.
Ne sanoo sitte yhtehen äänehen, nottootta ny valittemasnanna kohtehes. Ja oltihinki. Kaupan kyltti oli vasimella, justihin meirän koslan kohoralla. Katu oli tosi eksoottinen emigranttien kauppakatu. Kauppojen ottis oli monellaasia koukeroota, joita tavallisia aakkosia tänksänny ei osannu selevittää millää lailla. Klasiista kyllä näkyy, minkälaasesta toimialasta kunkin oven takana oli kysymys.
Olis ollu tunisialaasia ja marokkolaasia komeeta vaattehia, herrojen vaatehtimo, monenen suuhun sopivaa eksoottista ruakaa, nettikaffiloota, rahanlätyspaikkoja eksoottisihin maihin... ja vaikka minkälaasia pikkupuatia. Karulle pitää lähtiä toistekki. Jos vaikka teettääs ittellensä uuren puvun.
Olis luullu, notta jonku öliytankki on liaskoos, ku nuan tummasti tuprutti. Taitaa olla herelmiski jotaki savuavaa ainaa, vai olisko potut nuan savuusia.
Tultihin uskomattomalta navikoontimatkalta pikkuusen eri juntua ku mennes. Törmättihin sitte siihen valakianpitoplassillekki. Poliisi ohojas rauhallisesti liikennestä vasimelle kaistalle. Mummat on lähteny ottamahan selekua savuusta ja ihaalemahan komeeta palomiehiä ja tiätysti siunaamahan karrelle palanehia perunoota.
Matka oli muutoon navikoonnin pualesta ihan surkia. Oltihin lähties tällätty osootes konehen miälehen. Se vei viiren kilomeeterin päähän kohtehesta. Konehen tätiääni väitti meirän olovan sen kauppaliikkehen pihalla, mihinkoltihin matkalla. Piäni epäälys heräs, ku sillä kohoralla oli vain puskikkua.
Tällättihin toinenki vekotin päälle ja se sanoo, notta viittittäko kurnuttaa kuus kilomeeteriä etehenpäin. Sitte se valehtelijaki sanoo, nottei vaitiskaa, ajakaa ny kokeeksi kolome kilomeeteriä noukan näyttämähän suuntahan. Ajettihin sitte ja ne vekottimet rupes kilipaalemahan siitä, notta kumpiko niistä ny sitte osaa nätimmin ohojaalla pallopäitä perille.
Ne sanoo sitte yhtehen äänehen, nottootta ny valittemasnanna kohtehes. Ja oltihinki. Kaupan kyltti oli vasimella, justihin meirän koslan kohoralla. Katu oli tosi eksoottinen emigranttien kauppakatu. Kauppojen ottis oli monellaasia koukeroota, joita tavallisia aakkosia tänksänny ei osannu selevittää millää lailla. Klasiista kyllä näkyy, minkälaasesta toimialasta kunkin oven takana oli kysymys.
Olis ollu tunisialaasia ja marokkolaasia komeeta vaattehia, herrojen vaatehtimo, monenen suuhun sopivaa eksoottista ruakaa, nettikaffiloota, rahanlätyspaikkoja eksoottisihin maihin... ja vaikka minkälaasia pikkupuatia. Karulle pitää lähtiä toistekki. Jos vaikka teettääs ittellensä uuren puvun.
perjantai 20. toukokuuta 2011
Leffakekkerit
Ulkomaases kaupungis suamalaasekki on ollu jonkullaases osas sikälääsis leffahulinoos. Joku monen maalaasten suomalaasohojaukses tehty musta scifi-komedia sai tosi suurta huamiota osaksensa. Kimeenikansa saa nähärä uutuutta joskus ens vuanna mones maas.
Etelääsen Euroopan suamalaanen toisen elokuvan suasikkiohojaaja ei ollu malttanu tumpata sätkäänsä kialloosta hualimati, ku esitteli liittoutunetten maihinnousualuehelle sijoottuvaa pakolaas spektaakkelia. Yleesö oli ollu aivan hullaannuksis luannonlapsen oivaltavasta älykkyydestä. Miäs ei taaskaa malttanu olla tanssimati punaasella matolla.
Asiantuntevan oloonen yleesö ei ollu meinannu pysyä nahoosnansa ja suasionosootukset oli ollu aivan valtaasia. Omaa boheemin elämää viästittävä nero häippääsi pitkin askelin silimät kengän noukkihin suunnattuna omihin matkoohinsa. Tua ei tositaiteelijoota ymmärtävää yleesyä häirinny. Leffan ylistäminen jatkaa omaa elämäänsä aina vaan.
Joku elokuvapersoonan suuruutta arvostava kansalaanen vaatii pääkaupungin kauppatorille samallaasia rymyjuhulia, ku kummilätkän sivaltajilleki saatihin, jos elokuva saa palakinnon. Sais taas juhulahumus kuseskella risitäntin linnan katolta. Toivottavasti linnaa vartioovat ei saanu tuatesta niskahansa.
EU ei tue tällääsiä toririamuja, mutta elokuvia se tukoo. Rahootuspäätökset menöö kovan seulan läpi ennenku ekuja alkaa lirajamahan tuatantohon. Kumpaanenki suamalaaselokuva on luultavasti pääsny isoolle pussillen hynää lappamahan.
Etelääsen Euroopan suamalaanen toisen elokuvan suasikkiohojaaja ei ollu malttanu tumpata sätkäänsä kialloosta hualimati, ku esitteli liittoutunetten maihinnousualuehelle sijoottuvaa pakolaas spektaakkelia. Yleesö oli ollu aivan hullaannuksis luannonlapsen oivaltavasta älykkyydestä. Miäs ei taaskaa malttanu olla tanssimati punaasella matolla.
Asiantuntevan oloonen yleesö ei ollu meinannu pysyä nahoosnansa ja suasionosootukset oli ollu aivan valtaasia. Omaa boheemin elämää viästittävä nero häippääsi pitkin askelin silimät kengän noukkihin suunnattuna omihin matkoohinsa. Tua ei tositaiteelijoota ymmärtävää yleesyä häirinny. Leffan ylistäminen jatkaa omaa elämäänsä aina vaan.
Joku elokuvapersoonan suuruutta arvostava kansalaanen vaatii pääkaupungin kauppatorille samallaasia rymyjuhulia, ku kummilätkän sivaltajilleki saatihin, jos elokuva saa palakinnon. Sais taas juhulahumus kuseskella risitäntin linnan katolta. Toivottavasti linnaa vartioovat ei saanu tuatesta niskahansa.
EU ei tue tällääsiä toririamuja, mutta elokuvia se tukoo. Rahootuspäätökset menöö kovan seulan läpi ennenku ekuja alkaa lirajamahan tuatantohon. Kumpaanenki suamalaaselokuva on luultavasti pääsny isoolle pussillen hynää lappamahan.
torstai 19. toukokuuta 2011
Rosvoolle pääsymaksu
Urheeluopiston ja vapaa-aijan paikan haltijat on päättäny ruveta perimähän pääsymaksua paikan jatkuvan särkemisen takia. Uutisis tiättihin pahantekijöören tulovan euroopan pääkaupungista ja roistoolla on viälä korvantaustat märkänä. Tuskin kuitenkaa vintiöt osteloo yällä mitään pilettiä.
Maaseurun rauhas olova ihanteellinen keinomaailma on suasittu perheeiren viihtymispaikka. Kaikki on tehty jonkun hiaranottopaikan ympärille. Erityysen hyvin paikalla on erustettuna välinmeren eteläpualohoosista maista tulovat kansallispukuuset ihimiset. Alueella on finse spoor (suamalaanen pururata), urheelumuseo, mahtava uimaranta, itte urheeluopisto, puriehruslammikko, monen lajin pallokentät ja ainaki suunnistajille kiintorastisto. Voi olla, notta sisätiloos on palio muutaki, joten oo nähäny.
Muutaman saran hehtaarin alues on ollu poliisivartios jo kauan, mutta se on saanu pahantekijät aina vaan suuremmalle seikkaalumiälelle. Eisunkaa kukaa orotakkaa pikkuroistojen ostelevan kerta- tai kuulippuja hommiensa varmistamiseksi. Muut viarahat pannahan pääsypiletiillä kustantamahan tuhuajien nautintojen jäliet.
Maaseurun rauhas olova ihanteellinen keinomaailma on suasittu perheeiren viihtymispaikka. Kaikki on tehty jonkun hiaranottopaikan ympärille. Erityysen hyvin paikalla on erustettuna välinmeren eteläpualohoosista maista tulovat kansallispukuuset ihimiset. Alueella on finse spoor (suamalaanen pururata), urheelumuseo, mahtava uimaranta, itte urheeluopisto, puriehruslammikko, monen lajin pallokentät ja ainaki suunnistajille kiintorastisto. Voi olla, notta sisätiloos on palio muutaki, joten oo nähäny.
Muutaman saran hehtaarin alues on ollu poliisivartios jo kauan, mutta se on saanu pahantekijät aina vaan suuremmalle seikkaalumiälelle. Eisunkaa kukaa orotakkaa pikkuroistojen ostelevan kerta- tai kuulippuja hommiensa varmistamiseksi. Muut viarahat pannahan pääsypiletiillä kustantamahan tuhuajien nautintojen jäliet.
tiistai 17. toukokuuta 2011
Nätymmiten
Maaseurun rauhas on hiano nuuhkia kevähän haisuja. Kuvas on meirän kylälle tyypillistä haisukamaa. Oikianpualohoonen perunapelto puhalteloo viälä aika vaisusti. Vasimenpualohoonen ohorankäpypelto antaa piäntä vilian tuaksahrusta.
Kytötiälle kipattu sontapussikuarma lemuaa säästynyttä rahaa. Tätä kuarmaa ei oo nakattu paikallisbussin klasista. Soon eheroon taharoon kulietettu maasturilla tai kuarmapiilillä pois häirittemästä jonkun koron julukikuvaa. Pikkukoslalla tänne monen kurakon ja kölikön taa ei pääse.
Moon kauhian iloonen taas, ku joku on keksiny tavattoman hianon säästökohtehen kuliettamalla sontasäkkinsä vainiolle jätesaseman sijasta. Siinon varmahan oma seikkaalunsa luimistella kaulukset pystys ja kipata arvokuarma johonku, jota paikkaa suarituksen aikana ei toivoosi kenenkään näkevän.
Suaritus ei oo kuiteskaa ihan kymppi. Täs on roskaaja ostanu kaupungin alueella käytettäviä virallisia pussia, johona maksetahan jätemaksua. Yks pussuunen maksaa melekee euron, mutta yleesia ja palio lujempia säkkiä olis saanu muutamalla kymmenellä sentillä kipales. Oikee tuloo suru puserohon, ku on menny tuas kohoras rahat ku kankkulan kaivohon.
Kiinnijäämisen riski ov vissihin aika pikkuunen, ku ympäristyä läjitetähän jatkuvasti tällääsellä sonnalla. Oon kyllä nähäny senkin, notta skootteripoliisi kaivaa takapuali pystys tiäv vartehen kulietettuja pussia roskispäivänä ennen jäteauton kulukua.
Yks eläkeläänen oli lähärös liniapiilillä kapunkihin. Siinä nätymmiten se paappa sujahutti orotukses tyhyjennehet kaliatölökit kompostipussihinsa. Sattuu sitte tulemahan sellaanen skootterivirkamiäs kollastamahan paapan pussuusia.
Suru oli faarilla suuri, ku posteljooni kulietti melekee kahareksan saran euron sakon lootahansa jätesrikoksesta. Vanhus halus oikee leheren sivuulla itkiä, notta vahingos mä ne pellipurkit väärähän reppuhun lykkäsin. Pikkuusen sellaanen ääni oli kellos, notta emmä, mutta poijjat.
Kytötiälle kipattu sontapussikuarma lemuaa säästynyttä rahaa. Tätä kuarmaa ei oo nakattu paikallisbussin klasista. Soon eheroon taharoon kulietettu maasturilla tai kuarmapiilillä pois häirittemästä jonkun koron julukikuvaa. Pikkukoslalla tänne monen kurakon ja kölikön taa ei pääse.
Moon kauhian iloonen taas, ku joku on keksiny tavattoman hianon säästökohtehen kuliettamalla sontasäkkinsä vainiolle jätesaseman sijasta. Siinon varmahan oma seikkaalunsa luimistella kaulukset pystys ja kipata arvokuarma johonku, jota paikkaa suarituksen aikana ei toivoosi kenenkään näkevän.
Suaritus ei oo kuiteskaa ihan kymppi. Täs on roskaaja ostanu kaupungin alueella käytettäviä virallisia pussia, johona maksetahan jätemaksua. Yks pussuunen maksaa melekee euron, mutta yleesia ja palio lujempia säkkiä olis saanu muutamalla kymmenellä sentillä kipales. Oikee tuloo suru puserohon, ku on menny tuas kohoras rahat ku kankkulan kaivohon.
Kiinnijäämisen riski ov vissihin aika pikkuunen, ku ympäristyä läjitetähän jatkuvasti tällääsellä sonnalla. Oon kyllä nähäny senkin, notta skootteripoliisi kaivaa takapuali pystys tiäv vartehen kulietettuja pussia roskispäivänä ennen jäteauton kulukua.
Yks eläkeläänen oli lähärös liniapiilillä kapunkihin. Siinä nätymmiten se paappa sujahutti orotukses tyhyjennehet kaliatölökit kompostipussihinsa. Sattuu sitte tulemahan sellaanen skootterivirkamiäs kollastamahan paapan pussuusia.
Suru oli faarilla suuri, ku posteljooni kulietti melekee kahareksan saran euron sakon lootahansa jätesrikoksesta. Vanhus halus oikee leheren sivuulla itkiä, notta vahingos mä ne pellipurkit väärähän reppuhun lykkäsin. Pikkuusen sellaanen ääni oli kellos, notta emmä, mutta poijjat.
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
lauantai 14. toukokuuta 2011
Kaks kättä ja...
... pläkken rekkeri.... oho... yks käsi ja pläkkän rekkeri. Lekenraarinen mainoslauset passas oikee hyvin pikkuusta ennen tutun naisihimisen kännykkäkuvan napsahrosta. Oikiasti kuvan rumpioomet tuli ruattalaasen isoon korontavarajätin uurella veittimallilla.
Se nirha oli mun oikinpualohooses, tavallisesti aika vakahas tassusnani. Isävainajan opit ov vissihin hämärtyny terävän astalon käsittelys ku purion varsia piänistäesnäni sain helevetimmoosen ärsämän vasimehen nakkikoelmahan. Kuulin jonkun äänen naapurin airan takaa ja käännyyn ja samalla silipaasin sillä viiltimellä. Mainittemani naisihiminen ryyköötti sitte nopiaa mua ja sitä halakinaasta kasvannaasta ompelijalle.
Pikkuusen on ollu elämä sen koommin toistaitoosta. Kipiästä kärestä ei oo mihinkään ja sen tervehenki on lykänny monta kertaa johonku killeröhön ja kaikki hommat on ollu sitte tairesta iliman käsiä, niinku jaloon teheryn oloosta. Yritin kirioottaa konehella varpahittimilla, muttei oikee onnannu. Mullon niin lyhkääset tyngät, notta mun piti maata vattallani, mutten osaa kymmenen varpahan järiestelmää ja luavutin.
Kaikellaanen veren tirskuminen on ny muatia. Oon aijas kiinni. Välimeren etelävaltios joku kaharen kiriaamen hyväntekijäjäriestö meni häsyyhin, nottei siviiliistä tulisi kovin palio raatoja. Oho... tai pommit mossahtaa vääräs paikas, ku hyväntekijä sai siviiliä tähtäämehensä.
Sitte isojen tupien särkijä saatihin kymmenen vuaren jaakaamisen perästä satimehen. Urhoolliset maailimanvartijat otti sitte maailimanrosvon käsikynkkähän nukkumamakamarisnansa ja talutti alakertahan, ku pyärii niin palio rosvon kakaroota urhojen jaloos. Sitte alennoksella kuula kallohon ja raato merehen.
Ymmärrän kyllä maailmanpoliisien oikeuskäytännön. Ku rosvolta lähtöö nirri pois pirätettääs, säästyy turhanpäivääset oikeuskulut. Ja täs tapaukses oikeustouhut olis tuanu lisää terrooria ku toisenuskoosten ihannes olis ollu monta vuatta esillä oikeuren eretes. Jotta veri pihalle heti rosvon rookates, on oikeutta parahimmillansa.
Valittua oikeuren toteutumista kattoovat suarana kaikki oikeusvaltion silimää tekevät risitäntistä alakaan. Entisen pressan muijan kuva oli pyhäästy pois jonkun huhheliporukan leherestä, mutta kyllä sekin siälä vahtas toimintaleffaa.
Se nirha oli mun oikinpualohooses, tavallisesti aika vakahas tassusnani. Isävainajan opit ov vissihin hämärtyny terävän astalon käsittelys ku purion varsia piänistäesnäni sain helevetimmoosen ärsämän vasimehen nakkikoelmahan. Kuulin jonkun äänen naapurin airan takaa ja käännyyn ja samalla silipaasin sillä viiltimellä. Mainittemani naisihiminen ryyköötti sitte nopiaa mua ja sitä halakinaasta kasvannaasta ompelijalle.
Pikkuusen on ollu elämä sen koommin toistaitoosta. Kipiästä kärestä ei oo mihinkään ja sen tervehenki on lykänny monta kertaa johonku killeröhön ja kaikki hommat on ollu sitte tairesta iliman käsiä, niinku jaloon teheryn oloosta. Yritin kirioottaa konehella varpahittimilla, muttei oikee onnannu. Mullon niin lyhkääset tyngät, notta mun piti maata vattallani, mutten osaa kymmenen varpahan järiestelmää ja luavutin.
Kaikellaanen veren tirskuminen on ny muatia. Oon aijas kiinni. Välimeren etelävaltios joku kaharen kiriaamen hyväntekijäjäriestö meni häsyyhin, nottei siviiliistä tulisi kovin palio raatoja. Oho... tai pommit mossahtaa vääräs paikas, ku hyväntekijä sai siviiliä tähtäämehensä.
Sitte isojen tupien särkijä saatihin kymmenen vuaren jaakaamisen perästä satimehen. Urhoolliset maailimanvartijat otti sitte maailimanrosvon käsikynkkähän nukkumamakamarisnansa ja talutti alakertahan, ku pyärii niin palio rosvon kakaroota urhojen jaloos. Sitte alennoksella kuula kallohon ja raato merehen.
Ymmärrän kyllä maailmanpoliisien oikeuskäytännön. Ku rosvolta lähtöö nirri pois pirätettääs, säästyy turhanpäivääset oikeuskulut. Ja täs tapaukses oikeustouhut olis tuanu lisää terrooria ku toisenuskoosten ihannes olis ollu monta vuatta esillä oikeuren eretes. Jotta veri pihalle heti rosvon rookates, on oikeutta parahimmillansa.
Valittua oikeuren toteutumista kattoovat suarana kaikki oikeusvaltion silimää tekevät risitäntistä alakaan. Entisen pressan muijan kuva oli pyhäästy pois jonkun huhheliporukan leherestä, mutta kyllä sekin siälä vahtas toimintaleffaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)