Ruattin kunkun akan vihkisormus ei enää maharu sormehensa. Ov vissihin pitäny lätyttää kustua oikee kunnolla poikamiäsmäisen herran pornojutuusta. Mistä mä tiätääsin mikon totuus.
Tämänki taloon entisen frouvan sormet paisahti yllättään jo monta vuatta sivuutte. Mä en ylleensä näje tuallaasia sivuseikkoja ollenkaa, mutta jotenki satuun huamioomahan rengasvapahan finkerin. Tiarustin nottookko purottanu jotaki nimettömästäs.
Jooku sei maharu, soon johonaki tuala looras. Koitin varovasti kysyä, nottookko eronnu jostaki liitosta. En oo, soon vaan ny ahtahan sorttinen, sanoo silloonen rakkahani. Jos toren sanon, em muista sitä koristusta nähäneni palioosin sen koommin, ku tuamari vannotti nottei saisi olla aharasmiälinen toista kohtahan myätä eli vastoosmäjes.
Tyytyväänenhän siitä pitää olla, notta on ollu kotona prinsessan elekehet vuasi tolokulla. Ittelläni on viäläki kuninkahallisempaa touhua sormusasioos. Olisko se ny ollu joku luakkasormus tai joku. Se hävis multa ensimmääsenä pitopäivänä taivahan tuulihin. En oo sen koommi koristuksilla trossannu.
Joskus on tullu miälehen, jotta tällööttääsin ittelleni oikee komian messinkisen nenärenkahan. Sellaasen, johonka sais oikee kunnon hamppuköyren kiinni. Sais sitte kuvitellut läheeset siitä riapoottaamua ympäri lumperoosia ja solomita asioottensa aijaksi johonku koivuhun eli siltapiälehen orotuksehen matkan jatkumisesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti