maanantai 30. heinäkuuta 2012

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Nuukkoo nahkoonensa

Pirin joku aika sitte saresta paikallisen kaliakaupan Halpa Hallin tuulikaapis. Vettä sattuu tulemahan ku Esterin muaroosta. Emmä oo sokurista, muttoli vain kipparipaita ikehenä ja mullei ollu mihinkään kiirus.

Siinä muv viäres penkillä istuu joku vemppulan näköönen aikaalaaseni lätsä silimillä ja imeskeli  poutaa pirellesnänsä jotaki hammaskeppiä.
Ku en osaa koskaa pitää pläsiäni kiinni, niin mainaasin herralle, notta poutia pitelöö. Vemppulan näköönen tuahon, notta soon jumalan käskystä tämä ilima tänne tullu.

Mä siihen, notten tunne miästä enkä koko instituutiota. Sanoon kyllä kuulleheni jumalasta ja jeesuksesta, mutten tiärä viäläkään kumpi niiston pomo tai jotenki ylhääsempi.

Vemppula vetääsi taskustansa jonku asiahansa kytkeentynehen paperin. Minen ottanu sitä käteheni. Sanoon kansanvalistajalle, notton mulle uskonnot ja politiikka älystäni poispurotteua huuhaata.

Varmahan loukkasin kekkulaa ja muitaki satehenpitäjiä omintakeesilla kannanotoollani. Mainaasi, notton kaikki totuus elämästä ja kualemasta raamattu -nimises kirias. Sanoon sen lukeheni monehen kertahan ja Kalevalan kans.

Mun homeskorvani kuuli tosi hyvin mitä mulle toimiteltihin. Lopuuksi päälekäyvä uskontokauppias tivas multa, notta  millä luulet tämän maapallon syntynehen. Kuinkon alakanu elämä täälä.

Sanoon jonku verran tiätäväni evoluutioteorista. Tiärän palioki. Tutkin kaikki maharolliset tiäteelliset julukaasut. Tämä lippis sanoo mullen, notta johonaki kirias on elämän totuus. Mikää muu teoria ei voi olla totta. Mainitti taas jeesuksen ja jonku jumalan.

Ev viitti ny sitä jankkaamista toistaa. Miälehen vain jäi se, ku herda kysyy multa, nottonko sulla tiatokonehes palomuuri ja piruntoriuntaohojelma. Sanoon, notton kumpaanenki.

Yhä kiihtyvän tilapääsystäväni tiatokonehes ei kuulemma ollu minkäänlaasia rosvontoriuntaohojelmia. Sanoo korostetusti, notta usko oikiahan elämähän toriuu kaikki pöpöt konehestansa.

Ei ne ny palio maksa viruksien toriuntaohojelmakkaa, mutta säästö se piäniki säästö on uskosta. Miälestäni mä en rääkänny kovinkaa kovaa tapaamaani apostolia. Toisin oli aikoja sitte.

Sillooselle akalleni ja sen äireelle oli tullu vartiotornin kauppiahia. Noli ollu tuvas hyvät tovit, ku mä pläjährin seurahan paskaasis metsurin vaattehis. Mulle alootettihin sama katumuksehen liityvä tarina, mitoli akat jo kuullellu hyvän tovin.

Humasin, nottoli katumuksen sanaa saattanu toinen nainen hirviäs pissahäräs. Senhän näköö tälläänenki mäntti. Olin ilikiä ja pitkitin ilosanoiman tuajia pommittavilla kysymyksilläni. Kusihäräs olova pani reisiänsä kiinni ja kupla ottas kasvoo.

Veikkaan, notta tarves lurahti nahkasaappahasen. En tiätysti tiärä, mutta raukeus tuli saarnaajan silimihin.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Ikäkoori

En ny puhu ittestäni, vaikka pitääs. Mun kaks käpäläpuhelinta ja yks digikamera teki laupeuren kaks vuatta taapperi. Noon ollu täälä mörköperällä mun kiriahyllys. Laitoon niihin äsköön huvin tähären patterit, ja katso, kaikki rekkulehet toimii niinku ostettaes.

Jokku paliastavat kiälet on antanu kertua mullen, notta kaikkihin nykyysihin sähköösihin rekkulehisin on laitettu koodi, joka pirätättää laittehen toiminnan asemootuna aikana. Konesta ei voi koriata, vaikka toiminnallisesti kaikki on ok.

Moon vissihin ohittanu surmakoodin, ku oon antanu rekkulehieni huilata kiriattomas kiriahyllys. Mun pesukones mallia 1974 nauraa valamistajien tekemille vaihtoehtoosratkaasuulle. Samoon teköö mun kymmentä vuatta nuarempi, mutta samanmerkkinen pölyn imeskelijä.

Mua jyrsii toiminnan loppumiskooriilla toimiva elektroniikkateollisuus. Tiätysti roinaa pitää saara myyryksi millä konstilla hyvänsä ja luanto tykkää. Ja asikaaset ostaa uusia vehkehiä, ku stop koodi on napsahtanu toimivahan vehkehesehen.

Mä voin toristaa, nottei oo suluku ikuunen. Voi olla, notton ohojelmoojat tuumannu, notta kerrasta poikki ja uus kones ostetahan ny. Jojo-rekkulehet heitetähän kontainerihin. Ei oo vissihin ikuunen turmio, päättelen kokemuksieni jäläkehen.

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Tuuloo vastooksillen

Mitäs siinon imehellistä ku veivaan munamahkelia niinku nuaruuren vuasina. Entisenä rehkoolijana en osaa ajaa taatia vauhtia. Koko aijjan vauhti pitää olla sellaanen, notta hiki tirskuu ja päämäärä tuloo likemmäksi.

Suarittamisen painesta tämon. Minen oo aikoohin jaloollaani pyärittäny ittiäni etehp päin. On ny saran kilsan jäläkehen pikkuusen kankku hellänä.

Mulle määrätty optio on, notta kulie milläs kuliet. Yks ja toinen on viäny multa toisahalle moottoroorut kulukinehet. Akkuporakones jäi, mutten viälä osaa sitä käyttää kulukemiseheni.

Kantripyärästäni oli pajennu ilima takapyärän alareunasta. Yritin kymmenien kilomeeterien pääs olovasta lähikaupasta ostaa paikkoovehkehiä. Yritykseksi jäi.

Olin sen autoyristelmän yhyristelemän sarvis silloon, ku tultihin tänne kataasehen. Heti laivasataman perästä alkoo muiren liikennööttiööttien  tekemä kiilaaminen ja älyttömien oihitusten jäläkeenen vauhrin hirastaminen.

Suomipojat ja -leidit ottivat kiitettävästi kantaa ulukomaan rekkariis kulukevalle ja viälä kömmeli peräkoukus. Seki viälä. Mä en jaksa enää setvittää liikennesasioota ulukomaan rekkariis olovana Suames. Voin vain sanua, notta tosi moni on tullu puusta alaha surennahoosnansa elämän kylttyyrihin liika aijjoos.

Tästä melekee mun oven erestä menöö tiä 44, jota sanotahan Satakunnas pohojammaan tiäksi. Seutu on täälä kohoralla aika harvahan asuttua, melekee ku Lapis. Varsinki HD -mopoilijat ajaa täs kohoras kahtasataa. 80 kilsaa luvallisesti tyyrättävät asuntovaunukki hiihtelöö yli sataa. Ollahan korves eikoo millään mitää väliä. Vai?

Joskus urputin asiaani fallesmannin kuullen. Mua otti silloon kupolihin, ku en voinu aikoohin ylittää kamikatse autooliooren erestä toisellen pualellen tiätä. Siälä on sentähären ystäväni Maija.

Sillensä jäi, mutton viraomaasilla vissihin muita hommia. Törkeeren ylinopeuren ajamiset on jatkunu tiän kunnostamisen jäläkehen viistoista vuatta. Tiän ylittämisen maharollisuus on vastuun ottamista ittellen. Vai?

tiistai 3. heinäkuuta 2012

pallotelli

Mikäs ihime se ny on, notta ilalialaanen potkupallokunkku hävis kymmeneksi tunniksi karoksihin johonaki kävyntuatovaltios. Saattoo ottaa naamat, muttei halunnu näyttää asiaa julukisuures. Kyllä munki ottaas kaalihin, notten oo osunu palloni kans johonku häkkihin.Tosi kovaa.

Soon vain niin, notta kukaa ei oo huipu-urheelija, jokei oo jollaki lailla erikoonen. Eituu musiikin vispaajia tavallisista polokujen tallaajista. Nynnyt ei varmahan osaa ajaa rallia tai  f ykköstä.

Joku pallotelli lähti ryyppämähän lähtömalioja, luultavasti. Mitä sitte. Salas se halus olla, nottei keltaanen leheristö puserra siitä ruikkuja pihalle. Jos oon joku ruiskumaalari tai rokkipaappa, mä saan teherä töitä juavuksis tai ainaki olla siinä olotilas vapahallani.

Voi olla, notta makaroonien kautsi on sanonu, notton viini maataloustuates, eikä mitää suuhun pantavaa pilaantunutta mehua. Oli sankari kuulemma  selevinny Rooman konehesehen. Mitä ihimeellistä siinä sitte oli. Palio oli pönkääjiä kiukkuuselle potkijallen. Mitä helevetin väliä siinä ny sitte oli, jos oma tasapaino yritti vaakasuarahan olemuksehen. Kunkulla.

Iliman armahrusta

Täkäläänen natsiporukka haluaas kaikki ulukomaanelävät täältä hevon kuusehen. Törkiäs mainokses Igor S murtovaraas saa häipyä tästä maasta iliman armahrusta, huumeskauppias Malik G saa saman kohtalon, ja rosvolle  ja lapsenraiskaajalle lyärähän eheroton elinkautinen. Vaalimainokses.

Kuntavaalit olis mullekki ja entiselle akalleni avoomia.. Sev verran ollahan höpsistiä, nottei viälä tiäretä mihinä ollahan äänestyspäivänä. Jos oltaaski kotona, eikä käytääsi äänestämäs, valtio sakottaas meitä kansalaastottelemattomuuren tähären. Mutta ku ei ilimootettu äänestäjiksi, on sakon uhka pois.

Jos mä äänestääsin, niin tiätysti nuata nationalistia. Noon niin mukavia, ku nei voi käyrä kaikis kaupooskaa, ku niis on niin palio ulukomaalaasia asikaasia. On täs törkypualuehes yks espanjalaanen ladykin naapurikunnan valtuustos. Sitäpaitti mua tai exääni ei lueta ulukomaalaasiksi. Soon kyllä imes.

Pitää olla päivettyny nahka ja kiharaanen kaali, ennenku on ulukomaalaanen. On se tiätysti erikoosta, notta ulukomaalaaset valloottaa yli pualet sellipaikoosta, vaikka niitei oo ku muutama prossa väestöstä. Onhan tämä sellaanen hyvinvointivaltio, notta voi mennä päiväsyrännä kauppahan pyssyn kans ostoksille, vaikkei olisi taskuus ekun ekua.

Sikäli kyllä ymmärränki äiteeni sukunimen nimisen pualuehen uhusmisen. Oom mäki joskus kussu puutarhahan, mutten oo tiätääkseni loukannu sillä kenenkään elinoloja. Joku helevetin paikallinen rakki kyllä yritti syärä mun korvani. Oli se niin sekaanen tappelu kyllä, notten tiärä vaikka olis mun oma koirani öörahani havartanu.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

tuahtuusin mäki

Tipitii, tipitii -laulajan ex äijä on kääriintyny tuahahen, kun jonku Sastamalan kylä ei huamioonu kirijaaliaa pressan reissulla. Voi olla, notta Sakke ja Panu on joskus lipittäny ohoraliäntä saman pöyrän äärers.

Siitä mullei oo tiatua, notta sanooko palavelija sen pöyrän lähtevän pihallen. Voi olla, notta indiviuellit ystäjät mainaasi, notta Ikeastahan näitä saa rahalalla, pöytiä. Ei hätä oo tämän näköönen.

Vaikka se Panu viittii vinkua julukisuures tuskahan asti, kannustan ny se miälipirestä. On palio kuntien ja kaupunkien hallinnos olevia bossia, jokka haluaa omia  merkkihenkilön viaraalun iliman minkäänlaasta tiatua kynttilän matkantarkootusta.

Jotta mä ensi, mitäs sä täälä teet, eikössulla oo duunipäivä??? ?Ev voi mitää, ku satun tääläki näkemähän hyllyyntymistä. Joku aika taapperi luaviin Brysselin karulla. Mua vastahan tuli harmaahapsinen heraassmiäs ja sen reunas joku maalattu lady seleiitti herralle ummet ja lammet. Kun tultihin kohoren, se leiri lykkäs kyynärpäällänsä mut karulle autojen sekahan. Oli tuuria, nottei mikää maansistoauto keriinny tallaamahan mun tassuani.

Elämä on.

Kattelen

Entinen akkani sanoo, nottei nykyysis tiäteesohojelmis oo enää temppiä, millä vois kaapata munitun juttunsa takaasi. Totta tai. Mä karotin joku aika sitte mulle tärkiän tarinan, eikä temppi tosiaan auta. Oon voinu tällätä aikarajanki niin piäneksi, notten kerkiä eres yskäästä, ku son taivahan tuulis, se mörinäni.

Meinaan teherä invaasion Suamehen. Yritän keriätä kylältä hynää, jotta siälä päriääs tavalliosis ostoksis.Tapahtuma on hyväntahtoonen ja omintaakeenen. Orotan kumminki notta Taru ja Sauli tuloo vilikuttamahan mullen sitä kalapianvoittoosta lippua. Saulilla ei ainakaa olis pitkä matka. Jos se ny on saanu siivottua Nokian paskat Salosta.

Kuka tiätää, vaikka seilaasin siihen kultarannan sillan toisellen pualellen, kultavuaren etelänpualohoosehen reunahan.Yhtä hyvin voin maaroottua jystavis, soonki vissihin paree paikka.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Huiput

Imehtelen oikiasti kuinka BBC on pystyny palakkaamahan entisiä huippuja urheelun kommentaattoriiksi. Colin Jackson, Jonathan Edvarsds, Denise Lewis ja Jessica Ennis ja varsnkin Sebastian Coe.


Suames unohretahan  huiput viimmeesen keihähän vetääsyn jäläkehen. Mun tuloo ihannoora engelantilaasta meininkiä. Muuan Sebastin Coe on Lontoon olympialaasten pääpomo.  Steve Cram on kans joku hiku olympialaalis BBC. kommentattorina ainaki.

Nua äijjät oli voittamattomia maililla parikymmentä vuatta sitte. Mitä sitte; Minoon kauhian ylypiä siitä, notta joku televisioonikanava on kiinnittäny nämä asiantuntijat hommihinsa. Ja sitte Sue Barkerin urheeluohojelma. Kaikki voi nauraa vapahasti entisen tennispelaajan hianon ohojelman tähären.

Joopa joo. Finelandias unohretahan kaikki tekijät. Jos ei Teron piikki lennä ny, miäs joutuu heti mestauspölökyllen. Mäki oon sitä miltä, notta saunavihta olis paree ku heittokeppi.