Mun kaikkiin parahultaasin kaveri on pirättäny hengityksensä. Kuulin jo asiasta viikko taapperi, mutta vaikia on omaksua asia. Tiärän kyllä, notta kukaan ei voi valakata lopullista häipymistänsä. Oon pikkuuses toispualohooses olotilas ny.
Kaverini oli maailmanmestari ihimisenä. Olin itte kuustoistavuatias ku oikee tutustuun tupakinpolttamahan tulevahan urheelijahan. Kaverini oli hengeltänsä urheelija, mutta saavutti sitte historiakirioohion merkittyjä tekoja. Saavutukset ei ollu sankarille kuitenkaan tärkiimpiä.Urheelu ja sen antama hyvän olon tunnes oli entiselle naapurilleni kaikki kaikes.
Enoo ketää muuta ihimistä huamannu hoitavan omaa kuntuansa paremmin ku autonsa kuntua. Mun naapurini oli monehen otteesehen kualon rajalla, mutta taharollansa seleviintyy pahimmasta vuasi vuarelta.
Oon oppinu kaveriltani tosi tärkeetä elämän ohojeeta. Nouratan niitä ny omas elämäsnäni. Oon ny pikkuusen toistaitoonen tämän uutisen tähären.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti