Rookasin joku vuasi sitte Jutta Urpilaasen miakun käresnäni. Oli aika lepsu, niinku valtakunnan viihryttäjälle taitaa kuuluakkin rooli. Toisahalta ei Jutastakaa silloon kuukaa tiänny mitää.
Oli kuulema kokoomuksen miäs ja vinkuu multa paikkoja mihinä itte ja toiset kannattajat vois heiluttaa läppäänsä. Sanoon luattamustehtävähäni veroten, notta pirän turpani kiinni, tytyy vastookseheni.
Oon ihan varma, notta Jutta lisäverojensa kans pääsöö oikiahan lopputulemahan. Ei varmahan koske köyhää, ku pirättää henki pihajamasta. Varmahan sosiaalimaksut ohenoo, ku tällätähän helevetisti kansalaasia puulootihin. Sanoon.
Suamia on sorasta pelastunehena ja asiansa reirannehena maana piretty kelepona. Nykyysillä vallan kahavas husaajilla on pankkitili sellaases reilas, nottei tartte ympärillensä vaharata. Juttaa Jutalle, perkeles. Pitääs saatana olla muitaki konstia ku laittaa eliöören kaulahan hirttonarua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti