lauantai 30. kesäkuuta 2012

Happamia

Mun vattuni on ny niin suuren puskan sisällä, notta happamia, sanoo kettu pihilajanmarioollen. Pitääs löytää jokku pitkävartiset kintahat, nottei menisi kaluumet ihan ruvelle nuas piikiis. Viimme- ja erellisvuanna nypiin puskista mansikoota ja vattuja joulukuun aluus.

Ny kaikki maan tuatokset om mun vattas, paitti perunat. Perunanvijilyniki viittaa johonku luantaasehen auringonkiartohon, vaikka en sitä tunnusta, muka. Jostaki agraarista ytimenjatkoksesta tuloo jatkuvasti viästiä; tällää viälä pikkuusen perunaa, voi tulla näläkä viälä. Sullen.

Ja mähän hautaan perunoota koko aijjan. Vattani kurnii perunavarustukses. Mitä tämä on? Luultavasti mun piäni miäli on hualestunu Eu tukipaketiista. Joillekki rosvopankiille sataa rahaa pilivin pimeen, mutta raahoottajat kiristää vyätänsä. Mäki oon joutunu kattelemahan uuren nahkapaskan, notta pystyysin knoppimahan vyähäni uusia reikiä.

Oon ennustanu oikeen joitaki piänempienki organisaatiioren tuhon ja elämän suuntia. Jos Angela pysyy ryhyrikkähänä, pikkupoijjat väistyy totuuren tiältä.

Ei kommentteja: