profiloontia

Ulukomaalaasprofiloonnista viittii jokku jauhaa, vaikkolis tyätä tosiski. Soon ihan varma paikka, notta Suames, niinku  tääläki kollatahan imehisen paperit, jos on kulukijalla pikkuusen haintuvat käkkärällä ja naama kalapiaa päivettynehempi.

Minen tiätysti oo klapistellu luurankuani ku muutamia kymmeniä vuasia pitkin erilaasia turuja ja taruja. Kyllä soon herran tosi notta, jos kulien turpaani pääs tai mun silimiklasieni alta näkyy tummanvoittoosta nahkaa, saan ihan varmasti seliittää kulukemisiani palio tarkemmin ku minä nykyysenä ittenäni.

Länsimaalaasen näkööset ov vissihin täs profiloonnis luatettavamman oloosia ku pikkuusenki etnisyytehen vivahtava matkustuskaveri. Sillä länsimaalaasen näköösellä voi olla peräsuali täynnä pään sekoottamisehen tarkootettuja mömmöjä. Silti se toisennahkaanen otetahan rivistä ja kopeloorahan kaikki intiimikki paikat.

Ev valita omasta kohtelustani, soon ollu aina asiallista. Ei oo kukaa kummikintahilla hipelööny mun peräpukamia tai mitää sellaasta muutakaa arkaa kohtaa. Moon niin helevetin tavanomaasen näköönen moukka, notton passi ja muut pärehet piisannu. Hävettääki tämä tavanomaasuus. Pitääs tällätä eres nenärengas niistimehen, notta tulis haastehia.

Täs maas pitääs kaikkilla olla aina hernkilöllisyyren toristamisehen pärehet taskus. Oliskohan siitä jo toistakymmentä vuatta, ku olimma silloosen ja nykyysenki asuunkumppanin kans saatu kolehet uutehen kämppähän. Oli kömmeliautoki jo viäty takaasi laihnavarikolle.

Hörpittihin siinä lähtömalioja, ku molin sitte ehtoolla liitämäs finelandiahan. Hyvää soli se liämi kovan viikonlopun perähän. Tuli sitte sen soittoruakalan etehen muutama jurvalaasten koijarien kulukinehen näköönen piironki.

Mitäs siinä seleväs asias. Pian valuu tupa täytöhön tympiän näköösiä äijjiä. Akkoja ei ovenraosta tullu. Äijjät pisti ovet suluki ja rupes kuurnikoottemahan asikaasten irentiteettiä. Pari koppafoorttia siitä oven erestä lähti täynnä mun kotokylääsihin nähären etnisen näköösiä asiakkahia.

Multa ja rakkahaltani kukaa ei muistanu eres kysyä mitää pärehiä. Oli mullaki kaikki sellaaset joukos, ku olin menos ilimasatamahan niiren kuppien perästä. Soon sellaasta arkipäiväästä profiloontia täälä ja tuala ja kaikkis länsimais.

Vaikkon likinäkö pikkuusen karoksis, päällenäkö on kyllä reiras. Ainaki mum miälestä. Sehän mun pelasti koppiautolta.