Tuloo sellaanen viikonloppu etehen, jotta mä kruuvaan tasan kiintiästi perseheni soffallen. Lauantaki ehtoopäivästä pyhäaamuhun singahtelen kanavalta toiselle ja ahamin Jukolan viästiä. Soon Tiomilan kans mullen niinku hunajaa kusis.
Löyhis kohoris juaksen hurttieni kans paanalle ja eiku takaasi soffallen. Mullen on aikojen saatos kerääntyny pirusti eilaasia luukkuja, mistä voin huipputapahtumaa kuullella eli vaharata. Mutten yhtää vahtaa potkupallua. Talavella kattoon kyllä lätkää.
Minen ittekkää käsitä mitä kuulleltavaa ja vaharattavaa siinä voi olla, ku tuhannet urhoolijat hyäkkii pitkin mettiä kekäles ottasnansa. Kuvista ei eres näjy mitää muuta ku niitä vilistäviä valoja. Kyllä sitte joku sipajaa puskas tummalla äänellä, notta minkä seuran ulukomailta ostettu urheelija justihin taas kirmaasi seuraavahan leimospaikkahan.
Tällääses hurmokses rupiaa selekiämähän politiikan ja uskonnonki merkitys kansanliikkehinä. Tärkiää ov vain se, nottoon itte hurmokses joukos, tärkiää ei oo mikään muu.
Varmahan nuas mainitteminiski asioos valavotahan öiren yli. Jääkiakkomatsin aikanan mua voi ruveta huiloottamahan. Hiihtokisoja katton vaikka syrän yällä, jonsei niitä muutoon saa tuarehena silimien etehen.
Ja sitte viälä: Joskus keskellä yätä hiippaalin taloos asioollani ja tuli miälehen, notta mitäs ny sontaluukusta näkyy. Joo; Lilly Allen siälä piti jotaki konserttia. En saanu silimiäni tahi korviani irti tuasta sessiosta. Ja ihan varmahan imin viimmeesekki mehut tuasta taltioonnista. Mullon ny miälestäni kaikki sen taiteelijan kiakot kotona.
Näin menöö.
torstai 14. kesäkuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
No, moon taas sellaanen, jotta mä tykkään kattua jalakapallua mialuummin, ku jääkiakkua.
Molempia kyllä vahtaan, mutta jalakapallua on kiveet seuraalla, ku siinä kerkiää sitä palluaki näkemähän.
Tilantehet ei liijoon seuraa niin taivahan äkkiää toisiansa, ku kiakkopelis.
Suunnistusta minen oo kattonu ikänä.
Ny justihin kevähällä oli lapsenlapsi ottanu kylymiltään ja pystymettästä osaa johonku suunnistuskilipaaluhun ja innostuu heti raakasti.
Mä päätin, jotta se saa mua opettaa suunnistuksen saloohin. Soon luultavasti sentasoonen opettaja, jolta mä pystyn vastaanottamahan tiatua. Soon 10v. ja muutoonki hoksusta kotoosin.
Sitä miältä moon kans, jotta uskua ei voi likiittikkää vertaalla mihinkää urheelukilipaaluissa oloohin.Ei, vaikkolis kuinka hurmoksis ja flaattina.
Niissä peliissä oleminen loppuu aina johonakin vaiheessa ja silloon ku suasikkijoukkuet kärsii rökälestappion, niin niin kurijaa ei oo ankieemmiskaa seuroos ;)
Kilapaalusta ja urheelusta ja penkkiurheelusta on hyätyä vain vähähän, mutta uskosta on hyätyä kaikkehen ;)
Lähetä kommentti