Oli taas kiriamarkinat messukeskukses. Viiren kilsan pääs. Joskus on töhörääntyny palioki hynää kiriallisihin teoksihin. Ny päästihin kuuresosahan parahasta törsööksestä. Kuustoista kiriaa tuli pussihin ja pari kolome kartaa. Yritettihin olla siipiämmä myärin.
Oltihin ensimmäästä kertaa markinoolla joskus takavuasina ja kääpööteltihin parkkipaikalta kohoren pääovia, niin mulle tuli epätoivo. Monta sataa ihimistä tuli vastahan pussuuset ja loorat kirioja täynnä. Mä sanoon silloon rakkahalleni, ei meille oo varmahan jääny mitään, pyärretähän.
Vaimoonen kun on jonkil laanen positiivari, sanoo, mennähän ny kumminki kattomahan. Milioonia kirioja oli viälä jalakapallokentän kokooses hallis, jotta ei nollu loppunu niinku luulin.
Rakkahani katteloo aina ihan toissellaasta tuatantua ku mä. Minen perusta rompsista pätkääkään, vaikkolis kiriootettu millä kiälellä. Nykki mullon kesken yks Jari Tervo ja Veikko Huovinen.
Mun aika kuluu, ku selaalen auto- ja traktorikirioja. Non kummiski niin tyyrihiä, notten oo viälä tällänny koppahani. Mutta sitte ku pääsen matkaalupualelle, mun silimäni säkenööttöö. Siälön karttoja tarilla ympäri maailimaa muutamalla lantilla kipales. Oon saanu tämän seurun ylivoimaasesti parahan karttakirian kaharella eurolla. Ja nykki nam, karttakirian ja pari isua läpyskää.
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuulostaa jotenki uurelta ja mukavalta, ku sä keräälet karttoja. Soot eka, jonka mä kuulen niitä keräälevän. Molisin ostellu varmahan rompsuja ja kärentaitokirioja. Minen oo koskaan ollu kiriamessuulla...saisin varmahan hepulin siälä. Kiriataivas olis aivan jotkain. Tavallises kiriakaupaski koen pyärryttäviä tuntehia kiriojen määristä. Joskus jopa miätiinki omaa kiriakauppaa. Minen olisi varmahan raaskinu myyny yhtäkään, vaikka joku olis voinu haluta ostaakkin.
Vai oot syäny vadelmia, pähkinöötä...ja täälon näin kalsiaa. Ei toki lunta, mutta ei kaukanakaan.
Karttojen kans on kiva konttia pitkin laattioota. Pöyrillä niitä on turha yrittää eres kattella. Yhyreh kartan vahtaaminen on ainakin yhtä suuri nautinto ku toisen keksimän kirian lukeminen.
Lähetä kommentti