Justihin ku oon saanu trossattua kuinka fiksu mun koirani on, näen täälä laattialla oikee kunnolla sualistetun tiikerin. Tiikeri oli ennen mokkelo ja ny sen sisälmykset orottaa tuas siivuajaa.
Tiarustin toiselta taloon ihimiseltä, nottonko hällä epäälystä tuasta huriasta tuhotyästä. Mainittin oman ajatukseni, mutta syyllistäminen on kuuleman ihan perusteetoon. Son tua herrakoira joka täälä pehemittää vanhoja lelujansa.
Tämä koira, jotoon kehunu, on kyllä oikia lady. Juaksoo vapahana hirviää kyyttiä puiston kömpelöötä pupuja kohoren. Leikkihin se niitä haluaas. Heti ku sanon rakin nimen, jahti loppuu ja kiitäjä tuloo viäreheni.
Ny epäälty tiikerin sualistaja on kotona tavallisesti yhtä leppoonen ku tuares lehemän paska. Ihastuttavampaa soffkaveria saa kyllä kattella kaukaa. Hengittelöö rauhallisesti korvahan ja koriaa sujuvasti asentuansa ihimisen liikkehien jäläkehen.
Auta armias ku näköö pupun, kissin tai isoon mustan koiran. Som menua silloon. Ev voi enää pitää herraa irtonaasena mihinää paikas. Soon melekee tappanu hevoosen, aasin, monta mustaa poikakoiraa ja oikiasti tappanu kissoja ja pupuja.
Meren rannalla meillä oli hirviä paini, ku se tuasta nuav vaan tarras jotaki ohikulukevaa isua koiraa kiituumista kiinni. Sitei meinannu millää saara saalihistansa irti. Vaikka kuinka potkiin sankaria ei sillä hommalla ollu mitää vaikutusta. Piti lykätä käsi raateluhampahien välihin ja vääntää leuat väkisin irti siitä toisesta.
Hävettävin tapaus oli, ku oltihin ulukoolemas kunkun puistos. Oli komia aurinkoonen päivä ja ihimiset troikootteli filtiillänsä. Päästin narus olovan koirani nuuhkimahan yhyren pyäkin juurta. Poikakoira ku tykkää tiarustella, nottonko ollu isoompia rakkia kuseskelemas.
Taisin siinä hölöpöttääkki jonku arabin kans ja koira nuahos siälä juurakos mun seliän takana. Sitte kattoon taitteni ja näin, notta rakillani oli jänis suus. Kyllä me lähärettihin nopiaa johonku suuntahan. Oli mulle noloo tilannes.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti