Ku vahtaa alunakkahan, luulis notton pihalla joinki vilipoosta. 20,2 om mummiälestä sellaasta keliä, nottoon huitaassu palttooni jonku henkaripirikken päätynaulahan. Saan varmahan ehtoommalla ohojehia tavarooren tälläämisestä.
Moov varmahan joskus luvannu olla enämpi puhumati krekoolimaastani. Sov vaa tua ryytimaa melekee yhtä rakas ku ihimisrakkahani. Oli kesällä pikkuusen märiänpuutesta ja mittumaarin aikoohin pirätti mansikit ja vatut herelmöömästä.
Mutta katso: Ny tuloo mariaa, nottei tiäretä mihinkä suupiälihin niitä lykkääs. Mullon jonkullaanen luannontiätehellinen kouluutus, mutten käsitä kasvimaani elämää pätkääkää.
Jos tuloo uusia marioja tammikuuski, sitte kysyn joltaki viisahammalta. En sen tähäre, nottolis haittaa marioosta kinosten välis, mutta ihimettä pitääs seleventää. Moon pikkuusen tikapuu hermostoonen.
Ku oon ruvennu puutarhastani plätisemähän, posmotan lisää. Mun puutarhani ei oo sellaanen, mistä yx ministeri tiarusti joltaki tuksulta.
Karhunvatukat on veijaria tai sitte harakat. Tuloo helemelle, mutta huamenna ei oo mariaa enää kotona. Pitääs vissihin taas venytellä moottorisaha käyntihin. Nilikkakutitusta on saanu persikka, päärynä, mustaherukka ja omppupuu.
Mun tiaros olis ratkaasu rakkahieni elämisen varalle. Myrkyt, oho, kasvinsuajeluainehet. Minen vain tuhosta sellaasten emnehien kans.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti