sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Sotatanterehella

Kyllä pani taas hiliaaseksi käyrä Ieperissä, ranskaksi Ypresissä. Soon ollu kahares maailmansoras varmahan hurmehisin paikka miton Hiroshiman lisäksi ollu. Kaupungit on nykyysin ystävyyskaupunkia.

Eri mairen sotilahien hautuumaita on Ieperis viäri viäres ja niiton palio. Kaupungin isoon pääportin seinihin on kiriootettu kymmenien tuhansien kaatunehien nimet joitee oo löyretty koskaa. Ku vainaja saattaa viälä nykki löytyä, nimi poistetahan The Menin Gaten seiniltä.

Luin joskus jostakin kuinka hirviä määrä vainajia Ieperin liäpeellä on tullu. Mä en uskalla eres sanua, minkälaasen luvun oon joskus jostaki lukenu. Saattaa olla, notta eri kiälien lukusanakki voi tuattaa väärinymmärrystä.

Roomalaasten perustama kaupunki oli satoja vuasia merkittävä tekstiiliteollisuuren keskus. Ensimmäses maailmansoras kaupunki hajotettihin tuusan nuuskaksi. Vasta kuuskymmentäluvulla saatihin entinen suurkaupunki uurestansa reirahan, mutton ny pikkukaupunki. Soon kumminki rakennettu alakuperääsehen muatohonsa.

Joka vuasi saa leherestä lukia monta juttua siitä, ku ensimmääsen maailmansoran aikuuset pommit räjähtelöö maav vilielijöören äkehien ja fälttien alla.

Ensimmääsen maailimansoran muistoksi vuaresta 1928 liikennes pirättää kaupungin portilla kahareksalta niin pitkäksi aikaa, ku kello lyää sen kahareksannen lyäntinsä. Vallottajan Hitleri kiälti tuan perintehen, mutta jo 1944-vuanna perinnes taas jatkuu, vaikka kaupunki oli täyres sotatilas viälä.

Kaupunkia piretähän noitien ja paholaasten kaupunkinaki. Kissa on noitien sympooli ja sen tähären joka kolomas vuasi kaupungis piretähän kissaparaati toukokuun toisena pyhänä.

Ei kommentteja: