Ja ny tuli kolome hyväm makuusta mariaa suimittavaksi. Varmahan on mustikka tykänny olonsa kotooseksi, ku sev viäres kasuaa bambu, sembramänty, vuarimänty, kanervaa, rororenttooni, hasselpähkinäpuska, mettämansikoota, kataja (juniperus kommunis) ja koko aluesta vahtii meille muuttanu naapurin kissi.
Kanatalouresta oon kuullu yhyren totuuren ja uskon siihen. Yhtä kanaa vähempää ei kannata pitää, kuulemma. Mustikkaa kantsii viliellä kololomenki marian tähäre. Mum miälestä.
Piänimuatoonen maavviliely kannattaa aina. Kaaliistaniki ov viälä muutama etanan syämätäöön jäliellä. Punakaalista saan aika isoon saron ja näyttääs ruusukaaliki onnaavan.
Tämäv vuaren mustikkasato on täs. Mun krekoolistani.
5 kommenttia:
nuo niin terveellisii
Hannele: ja omasta klasin aluusetani. Ov varmahan sata kertaa kallihimpia ku jokku pensansmustikat.
Voi tätä siätämätööntä elämän köykääsyyttä.!
Kyllä se siitä..maasta se piänikin ponnistaa, joku päivä saatat jopa laittaa noukkijoolle vuaroja, ku tuloo marioja yli oman tarpehen. Älä säästä nuata kolomia, syä ne pois, pysyy kuulemma näkö hyvänä. Silimiskin.
mulla niitä pensansmustikoita
Hannele: pensasmustikat on illuusio.
Lähetä kommentti