Voin vaan yleesenä pahootteluna toreta, notta kukaan lukijoostani ei saa kattua Ranskan ympäriajua niin likiltä ku itte saan. Onhan siälä veivaamaas huumehista ja dopingista kärähtänestä porukkaa helevetisti. Joo, oman klasini alla.
Mun pitääs entisenä kestävyysurheelijana käsitää mikon pelin henki. En kumminkaa käsitä. Ku tahkotahan pyärällä kilipaa monta viikkua satoja kilomeeteriä päiväs, kukaa ei usko, notta tuallaasta hommaa voi teherä kaurapuurolla ja jugurtilla.
Joo, hirviä määrä on väkiä tiäv varres ku nua hörhöt veivaa tänne. Meen ittekki kuvaamahan. Urheelu on urheelua, joo ei oo. Pyärääly on kipiää ja kaikki kilipaharrastajat kualeman kiälis. Ev voi millään lailla käsittää, jos lajin huipuulle myännetähän jonkullaasia hengeltämenovakuutuksia. Jos osaasin huakaasta, sanoosin notta voi v...tu.
Mä oksennan ku näenki kylällämmä nähtävän eksoottisen kasvin. Ku nua pyäräälykasvit veivaavana huumehörhööönä tuloo, mullon monta oksennuspussia taskusnani. Yäk, voi noukkia koirani paskan samahan pussihin.
lauantai 3. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Oon kans joskus pahkuloonu, notta minkähänlaanen vakuutusyhtiö myäntää niille eksoottisille kasviille vakuutuksia ja paliokohan ne maksaa? Ei oo mitään halapaa lystiä, mikään vakuutus, jossei urheelukaan. Kauhian lämmint'ä teillä on, niinku huanosti lämmitetys saunas. Täälä tuuloo koko aijan, son sellaasta hermoohin käypää tuulta, lämmintäki kyllä on, kolomekymmentä luvattihin.
Vilukissi: sanoon vissihin liika torenperääsesti. Rupian kan steeskentelemähän, ku muukki hoitaa asiansa niin.
Lähetä kommentti