perjantai 30. heinäkuuta 2010

Nimet

Ku ajan syntymäkotuani kohoren , meen Akkaansillan yli ja käännyn vasimelle Plukkalan taloja kohoren. Kurvaan Mustaasojan mutkan ja tällään vilikun oikiahan kätehen.

Meen Heikkilänmäen yli ja ohi Sepämmäen ja tuun Klokkerohon. Vasimella on Tossa, oikianpualohoosen kären pualella tuloo pian Santalakso ja hetken päästä eres on Kujankoukku. On ajanu jolkirannasta vasta kilsan.

Käännyt Jaurille (Javre) ja tuun Välimaahan ja pian Paulaanmaahan. Paulaammaan etureunasta oikialle lähtöö Ketunhännänkuja, joka viää Pyyryssalohon.

Mä jatkan Jaurin suaraa ja meen Jaurinkanavan yli ja tuun Jaurille. Huamaan, notta se kyläkunta on Isoonkyrön Palonkyläs, Lauroolas, Uluvilas, Kuivilas ja Ylistaron Heikkoolas. Ny pirätän matkakuvaaluni.

Jaurinnevan ympäristö on oma maailmansa. En ny malta olla sanomati, jotta Jaurinnevalla ja sen ympäristönevoolla kuhisoo kyitä. Ku menöö Vuoressalohon, joka on nevojen reunalla, ei löyrä yhtään kyytä.

Muistan ku vanahat äijjät jutteli asioosta, jotoli kuullehet viälä vanahemmilta äijjiltä.Vuaressalo on joskus palanu. Äijjien päätelmien jäläkehen kärmehillä olis joku suvun peräänen muisto tuasta palosta ja ne sen tähären hirvistelöö nuata kallioota. Minen tiärä mitää, oon joskus kunnellu ja päähäni tällänny.

Nykyysin vissihin toimiteltaas geeniistä. Joku muisto niille kärmehillekki ov varmahan jääny perimähänsä.

2 kommenttia:

vilukissi kirjoitti...

Kukas sitä ottaansa löis samahan mäntyhyn montaa kertaa, ei kärmeskään. Me ihimiset kylläkin. hyvin kuvaalit kotia ajuas! Akkannasilta...eipäs ookkaan se rempotis vaan Perttilän riippusilta, se vanhin Suames käytös oleva, on remontis...jokin vaijeri alakanu prakaamahan. Minen oo siitä silloon justihin menny! Joku muu lihavee kait.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Vilukissi, Isoolla: Kuulin joskus, nottolis Perttilän siltaki joskus prätkähtäny. Olis kuuleman ollu maitua kuliettanu hevoonen ollu sillalla meijjärihin menos, ku olis se toinen vaijjeri katkennu. Olis kuulemma lastit ja kulietushevooset puronnu jokijäälle.

Eihän siälä mitää jäätä enää oo koskaan.

Minen tiärä mitää, muttoon antanu mullen seliittää. Kertoja on ollu varmahan 1800 luvulla syntyny sukulaaseni..