Kyllä ihimisen pitääs saara sellaaset rillit joiren läpi näkis eres vähä joskus jotaki. Mä oon ny niin tapaturma-altis, jotta oksat pois ja pala larvaa. Onnistun nykyysin lykkäämähän kynteni jokahisihen ahtahan välihin. Onneksi taloos ei oo tiätääkseni lihamyllyä.
Pualet fingeriistä on jotenkin toimintakunnos. Pualet ploosterootu hoitoasentohon. En ny oo varma olisko täs iloonen siitä, ku pualet on viälä nykki käytös, vai maanaasko hartahasti ku toinen puali sormia on tumpulootu kauheehin tukkuuhin ja niillei voi teherä yhtää mitää. Tämähän on asenneskysymys.
Oon menny ainaki kakskertaa nämä läpinäkymättömät lukuklasit pääs kellarin portahat alahan kerien ja pikkuusen tömpsärellen. Eihän lukuklasiilla tosisnansa tuu ku hirviän suuria arvioontivirhehiä portahien pykäläkorkeures. Itte kukin voi kokeella jonsei usko mua.
Mullon aina niin kiirus, ku jotaki pykään, nottei muista ottaa kakkuloota pois päästä siilloon, ku haluaasin jotaki kuvaa laajoosta näkymistä. En oo kyllä ihan yhtä hätäänen, ku tuntemani ylistarolaanen miäs. Sen auton noukkapelli oli auki ja äijä hyppii auton viärellä ja huiteli oikianpualohoosta kättänsä ja manas hirviästi.
Naapuri tuli hätihin ja tiarusti, nottonko vakavaki asia kysymykses. Auto krupsutteli tyhyjää käyntiä ja koriaaja viisas sormellansa kuinkon käyny. Tiätysti se sormi meni uurestansa laturin remmen ja laturin pyärän välistä.
Sama äijä oli ollu joskus inssiajos ja vissihin pultut tutaji. Insinööri sanoo, notta käännytähän seuraavasta oikialle. Kokelas huitaasi heti okianpualohoosehen suunthan ja auto sukelti orapihilaja-airan läpi koulun nurmikolle. Kokelas sitte hätääntynehenä notta, pipariksi meni, mitä hä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
hahahaha...anteeksi, ei varmahan saisi nauraa, mutta ku kuvittelin autonajajakokelahan kahauttamas ittensä ja inssin puskien läpi. Mä oon joskus fillaroonu kotia väärillä silimäklasiilla, toki niinku fillarilla, mutta klasit pääs, väärät. Ja ihimetelyy ku oli niin sumia päivä.
Lähetä kommentti