lähären matalille vuarille hiihtelemähän. Hitleriki sai siälä kunnolla turpahansa. Ev voi millää käsittää sitä, notten voi olla hiihtelemäti. Heti ku näkyy kuuraa johonaki, mua rupiaa polttelemahan hiihron jysket.
Mitä älyä tuas ny on? Ei mitää. Tarkootan hiihtua. Koko touhu on yksinkertaasta taaplaamista, mutta viäläki saan maisemat vaihrettua. Joku helevetin sukuvika on, ku pitää kaluuttaa johonaki kannokoos tyyrihillä lasikuiruulla.
Älyttömyyren toinen puali on siinä, notta kaluumeni ja luntioomeni on monta viikkua hyväs kondikses. Ei oo imes, notta mulle hiihtämähän lähteminen on ku kauhia tauti. Mä en oikiasti halua taurista erkaantuakkaa.
Joskus mullekki otettihin aikoja suksilenkiillä. Niistä aijjoosta on hyviäki muistoja. Ev varmahan olisi tullu tutuksi nykyysen kansanerustajan kans iliman suksien klapinoota.
Tua entinen puuseppäharioottelija ei olisi varmahan pääsny eruskunthan iliman mua. Mä huitaasin sarasosan tarkkuurella oikian numeron ens kertaa äänestäesnäni. Oli jääny pikkuusen äänijemmaa kymmenien vuasien aikana.
Oikiastansa olin kerran kuskaamas äiteetäni äänestyspaikalle. Äitee imehteli, ku jäin autohon. Joo, pitihän mun sitte lähtiä piirtämähän äänestyspaperihin ruma kuva. Mitää numerua en tällänny.
Hiihrosta puheen ollen, mua siappoo kaikellaanen poliittinen ja uskonnollinen vinkuminen. Mä ev voi millää siätää kumpaakaa puhehen aihesta. Ov varmahan mulla ollu piänenä tiukka pipo ja jäiset lelut.
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hahhah...vai jäiset lelut. Molin yhtehen aikahan aika poliittinen ihiminen, mutta sitten koin aivan muuta herätystä ja se harrastus onneksi jäi. Kansaned.ehdokkaaksiki olis koulutettu. Just joo. Osaan puhua erelleenki tyhyjästi ja olla sanomatta mitään.
Molin kouluaikana piruuttani vasemistokommunisti. Kiriootin ainehen, kuinka open miälestä punaanen vaara hiipii yhteeskuntahan. Otti Ritva -ope pikkuusen nokkihinsa ja antoo mulle kympin. Viäläki oon sitä miältä, nottoli olosuhteesihin nähären hyvä präntti.
Lähetä kommentti