keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Miähistä mittaa

Elonkeriuu on kovaa hommaa. Eileen joku lamppuaharian kokoonen kollikoira tuli hirviää kyyttiä mun russelini pallia kohoren. Verin sen kuvitellun uhurin liakanarusta olokapäälleni. Siälä se sitte räksytti mun korvani lummehroksihin.

Jos se näätiäänen olis pääsny uhuriksi, sillei olisi enää pallia eikä koko näätiäästänsä. En oo yhtää ylypiä mun rakkinini taisteluviätiistä. Oikiastansa mua ottaa helevetin kovaa kupolihin, nottei mun paras nukkumakaveri voi olla ku muukki ihimiset. Sitte mulle aina silloon tällöön valakee, notton koira, rakki, joka puallustaa siskoopualtansa. Ei tämä oo paha, mutta joskus viätit ja vainut vetää.

Tiäsin suurin piirteen, mikä tämä nykyynen nukkumakaverini voi olla. Kukaan ei ollu sanonu, notta mettäkoira syää heti turvavyänsä autos piänihin paloohin. Kukaa ei ollu sanonu, notta sen kaalis on sellaanen geeni, notta kaikki liikkuvat pitää tappaa, paitti likkakoirat.

Älyttömin tilannes oli tämän maan kuninkahan linnan eres. Päästin pikkuusen narua löyhälle ja nyäkkäälin huntupäisille emigrantiille. Kysyyn pian rakiltani, joka oli hivuttaunu isoon pyäkin juurakkohon; Mister jatketaasko matkaa. Tuskin koskaan on hävettäny enee ku silloon ku se koira tuli siältä puunaluusesta jäniksenraato hampahisnansa.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kyl tappajankaa liikkues kaikellaist sattuu ja tapahtuu.
Mä kävelin kylän keskustas oman koiruuteni kans. Ihmettelin kummiski ku ihmisil oli nauravii ilmeit, toki muutamii happamiiki. Kunnes sit liikennevvalois katoin tappajaa päi. Se oli siit yhest ruusupuskast mis kävi napannu oravan mukaasa ja pää suus retuutti ylpeenä.
Persetti, meinas alkaa pikkase häpeen puna nousta naamatauluu liekan korkeemmas pääs.

Vaik täl o samallai tappajavietti ku sun tappajal, on ihme, et talon 3 kissaa saa olla rauhas. Koira jopa sillotälle silleppäälle sattues nuolee puhtaaks koko kissalauman.
Viaras kissa jos erehtyy meijjä pihaa, ni se o viimoi erehys sille elukalle, jos tappaja on pihas.
Aurinkoist päiväjjatkoo!!

vilukissi kirjoitti...

hahahahh...onneksi pikkuuset kakarat ei oo tuallaasia...mä saan vaan peljätä, mitä mun 2 vuatias tyttärenpoikani saa päähänsä sanua vastahantulevista...onneksi sei oo tekemäs niistä raatoja