On tavattoman epäselkeää ymmärtää nykyään maailman menoa. Joku tunnettu kirjailija äitinä Suomessa sai sanktioita siitä, että löi naapurinsa klasin paskaksi. Oikeen. Eikä tuossa vielä kaikki. Kirjailijan lasta oli rääkätty klasinomistajan lapsen taholta, tai ei tai joo.
Ehkä jokin aika sitten puhuin omituisesta uutisoinnista. Ehkä pian puhun omituisesta puuttumiskynnyksestä, vai saako sitä tehdä? Ehkä klasia särietähän ihan tyäksensä. Kenenkään porstua klasia ei saa särkiä mum miälestäni, jos klasin omistaja itte ei oo sessiota tilannut. Tosi pitkiä aikoja Suameski ovat oolleet sellaiset paragraaffit, notta köyhänki henki ja elämä pitää suajata tavalla tai toisella. Ja jopa vähäänen omaisuus.
On vaikea ymmärtää sitä, että joku haluaaa kuuluisuutensa tai jonkun muun asian perusteella tulkita lakeja ja tuomita itse näkemyksensä perusteeella. Asun sivistysvaltiossa, jossa asioita tutkitaan perusteellisesti ennen tuomiota. Koskaan kuvitellun uhrinkaan perheenjäsenkään ei voi olla harrastelijapyöveli.
Käsittääkseni useisiin maihin on säädetty sellaisia lakeja, että päänsä pihalle höylänneet kirjailijatkaan eivät saisi terrosisoida yhteiskuntaa mielin määrin. Olen aina luullut, että sielun ja pään parannuspaikat ovat avoinna myös kirjailijoille. Kuten myös metsätalousinsinööreille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Sehäse oiskii onnela, jos kaikki noudattas lakei. Kyl laki on siks tehty et sit noudatetaa. Sit on ammattimaisii porsaarreijjä ettijöit, jotka koittaa kiertää lakii iha ammatiksee. Asianajajat ja lakimiehet.
Eniten mua risoo noi tollasset kriminaalit maahammuuttajat. Kyl maas pitäs maantaval elää ja olla. Oon sitämielt, et ekast isommast ja tokast pienemmäst rikoksest kengänkuva perseesee, palautus syntymämaaha ja ikuin porttikielto.
Omat rikoksenuusijat pitäs voijja passittaa siperiaa kärsiin ryssänvankilaa rangastustaa. Oppisha olee kunnol.
Lähetä kommentti