Mullon isoo muavikuppi täynnä perunapuurua, mihinkon jo valamistukses lisätty porkkanaa, ruahosipulia, puriua ja vaikka mitä kasvannaasta. Munaan itteni jos sanon, notton belegias tsomppia. En tosiaankaan tiärä, eikä kuuklekaa tiänny miton ruakani. Sanotahan joinki, jotta tsomppia.
Saatoon kirioottaa väärin, sei oo uutta mullen. Mullon siinä omaa sekaasta perunavoita, muusia, perunapuurua, pyreetä.. Ny hommihin.
Oikia nimi sotkulle ny meni karoksihin. Meinaan päivällä kärventää sianreirestä riipaastua raasteltua lihaa pannusnani. Tällään astaloni pohojalle oliiviöliyä hyvät kyllänsä. Tällään levyn ja uunin kuumotustilahan.
Lykkään pyreeni uunihin. Orotan hetkuusen ja tällään paistamani herkut teelmäkseni sisälle. Sekootan pikkuusen ja tällään astian uunihin takaasinsa, mialuhusti pari kertaa yli kiahumispistehen tällään kruuvin.
Ku mä ja mun kumppanini on jaksanu orottaa pikkuusen, saarahan herkutella oikee kunnolla.
torstai 1. joulukuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Mä plaan sanua, notta mä teen MÖSSYÄ ku ruaas on palijo kaikkia sekaasinsa.
JK. Mä kirijootan sekunramurresta, ku oon verentuama tänne Kyrööhin.
Murretkiälikylyvys oon kylläki ollu 45 vuatta, mutten kuulemma osaa (sanoo mun opettaja, elikkä aviomiäs).
Lähetä kommentti