Tämä imehinen on mun ihannes. Mullon muutama kiroottamansa runokiriaki. Kärestänsä kattuen tämä on ihastuttava tyyppi. Nykyysin näköö enää harvoonn luannollista käyttääntymistä mutta tällä likalla on sitä yllin kyllin.
Vaattellansa koreelematoon luannonlapsi toimitteli runokiriojensa synnyystä syvistä. En oo millään muatua kultturelli, mutta kyllä tämä taiteelija otti mun luantoni tyköhönsä.
Ihiminen voi teherä tairesta piänistä arkipäivääsistä asioosta ku sana on hallus. Tällä ihimisellä on. Mun arkipäivääsyys menöö heti, ku otan flikan runokirian käteheni.
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Juu, kyl mäki ton Helin kirjotelmist ja esiintymisest tykkään. Mukava likka!!
Täällä kanssa tykätään! Nähny en oo ikinä, mutta lukenu oon.
Leidi on ihastuttava, omintakeinen, ihimiset vallootava luannon oikku. Olispa tuollaisia ihmisiä paljon...
Lähetä kommentti