Parahin kaverini soitti aamutuimahan mun aikaa. Kaveruus on yrittäny ihan hilianki loukko0lla, mutta vain yrittäny. Oomma sopinu tuluvahruksemma.
Niinku asiooksensa koitti tiarustaa, notta mitoon justihin ny teheny. Peiteskiälellä koitin setvittää lähihistoriaani. Kuulevia oli muitaki, notten voinu puhua suaraa niinku tästä tallinpiihin. Asia on kumminki seliinny ja on ny justihin kohorallansa.
Huamasin puhelus olovan viäläki veryttelyn makua, ku multa tiarustettihin seuraavaa maharollist siirtuani. Valitin nottoon jo vahaha miäs...
Sitte huitaasin, notta ny lähären kiriamessuulle, kuhan ny saan klonittua pikkuusen kaffia vattanperälle. Mitä sä sellaasen paikas teet, tiarusti kaverini. Mä koitin olla pikkuusen tohkehes kus sanoon, notta ostelen kirioja. Jaa....
Niinpä. Ja taas ostelin. Mun ymmärtämys tavallisia ulukomaalaasia pränttiä kohtahan on huajuva. Ku luen suamaasesti präntätyn eepoksen päiväs, mulla menöö toisen kotimaasen kans ainaki pualta kauee ja hikiä tuloo.
En oo koskaa kunnolla enlantia tänksänny, mutta menöö paremmin ku Hitlerin kiäli. Ja täs maas puhutahan dutsciaki Taitaa olla hollanti nimeltänsä kiäli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti