Vahinkoja tuloo

Haistoon karhunvatukan ja komia ruusupuskan viäres jonku elukanraaron. En sitä viälä nähäny ku rupes lujaa piskottelemahan ja mä juaksin rästähän ala turvahan. En oo sokurista, mutta ilikiää märkyys on paitti uires. Vesi ei ny kumminkaa siihen reippaaluhun piisannu. Voi olla luapumistilas se siili, jonka ihastuttava rakkini yhtenä yänä soffalle raahas. Mä palaannutin kyllä piikkielukan luantohon, mutta mistä sitä tiätää kuinkon käyny

Oov vissihin ollu jonkullaases yähorrokses, ku en oo havaanu myrskyn palaa. Mun viinitarhani oli kaatunu makoollensa pitkin kasvannaaskenttääni. Nostin sen pystyhyn, mutte ilienny vesipiskojen välis ruveta aprikoottemahan maharollisia vaurioota. Maistuus ne mullekki ne mariat, mutton viälä pikkuusen keskenkasvuusia.

Tuasta tuli milehen ku yks tuttuni moittii vanahempiansa päättämättömyyrestä hoirosnansa. Ensin oli viäty kasvatuslaitoksehen ja pian perähän katkaasuhoitohon. Kyllä mäki käsitän tuan ristiriiran. Moon ollu onneksi keskimittaanen ja oon välttyny tuallaasilta kokemuksilta.

Mutta mistä tiätää jos joutuus holhouksehen ja vastuunkantajat rupiaas aprikoottemahan tuallaasista vaihtoeheroosta. Mä valittisin kasvatuslaitoksen, jos saisin sanua. Tappelun tulles kohorallen ylettyys sitte lyähämähän ylempää. Ny pitää kattella lypsinjakkara jalakojensa ala, jos meinaa ulttua eres mihinkää. On muut kansalaaset kasvanu vissihin mun hilseen korkuuret ylitte.