Hyvä kuvaaja aina sanoo, notta vasimella ja oikialla kärellä näkyy miälihinpainuvia asioota tai kohokohtia. Mä en näe tuas kuvas mitää erikoosta. Siinon vaan monet tramppoojälijiet, ku on kaliapussia raahattu kaupasta johonku lymmypaikkahan.Maistuus varmahan mullekki, mutten tölökkien etiketiistä päättään en voi muuta ku kusta astiahan. Ku kuva ei oo totuus, voin sanua, notta vasimella pualella ihan puskikon takana on aivonsa dorkaksi huuhrellehien alakuperääsasukkien viihtymiskeskus.
Puskan oikianpualohooses reunas on pelto, mihinä nyhtyri maajussi koittaa kasvattaa ohorankäpyjänsä. Pörrööstää uskosta suurella Valtralla ja kävyt tuloo oikeen päin multahan. Niistä kävyystä sitte teherähän sitä liäntä, mikä kelepaa vasimenpuolohooselle asujamistollen.
Soon selevä, notta yteeskunta ei toimi, jonsei oo vastavuaroosuutta. Joku tuattaa, toinen nauttii, taas se toinen tuattaa, kusta, toisen vilielykset rehoottaa ainaki mettänreunoolta hyväs lannootukses.
Mä luulin ennen, notta vai Suames, Ruattis, Norias ja suures Ruslannis kiikaroorahan liämiä nialurisoja kohoren. On ny sitte lapsenusko menny.
3 kommenttia:
Yhtä alttiita riippuvuuksille lienee ihmiset joka paikassa...
Julukijuaminen kiälletty, niin ainaki täs pitäjäs on sellaanen sääntö. Notta silloon saa Manneki nojaalla postiloorahan, oranssisehen valtion omahan, ja postiloora on pöytänä ja siiton sitte kiva huurella ihimisille. Ryyppyjen välis.
Mulle tuli aivan vesi kiälelle, ku kattoon sun uusien perunooren alakujas!
Mitä kauhiaa sun käjelle on sattunu???!
Lähetä kommentti