Tämon maav vilielysaluesta parahimmilliansa. Tiältä näyttää, notta koko alues on kaupunkia. Ei oo. Talojen takana on tosi suuret maav vilielysaluehet.
Isännillä on ittellänsä melekee mun ikääsiä traktoria ja muita maatalousvekottimia. Isäntien homma on omistaa ja päättää mitä siämeniä rapoohin upotetahan. Saattaa olla, notta isäntä päättää mihinkä ohoran käpynsä myy.
Hommat teköö urakoottijat, jokka lähtöö hommihinsa etelästä ja nousoo ylähäppäin olosuhteeren muuttues. Isännät itte viää ikivanhoolla traktoriillansa murua ankoollensa ja lampahillensa.
Suuria vekottimia ei näje koskaan päivällä. Puuroosen liikentehen takia suurin osa agrikulttuurista hoiretahan yällä. Silloon pääsöö pikkuusen kulukemahan tiätäki pitkin kohtehesta toisehen.
Koko aijjan vehkehet, tarkootan maatalouskonehet, suurenoo. Saa nähärä koska karun pyäkit listitähän notta isäntien urakoottijat pääsöö kulukemahan.
Tuasta ny tuli miälehen Suamen maatalouren koneellistaminen mun lapsuuren aikana. Ennen heinät ajettihin hevoosvetoosella läpiajettavahan latohon. Sitte tuli pikkuvallu, olisko ollu numerua 20 tai 21. Em muista.
Yks isäntä sitte koneellisti tuatantuansa ja osti pikkuvallun. Kärry teetettihin autonrungosta kyläsepällä. Hyvä niin.
Heinäkuarma tehtihin ku ennenki ja kuarma ohojattihin hirsikehikkoosehen läpiajettavahan latotohon. Uus vallu kurnutti hianosti petroolilla ja isäntä oli innoosnansa kehityksestä omas talouresnansa.
Isäntä oli edistysmniälinen henkilö. Lato kaatuu, ku se heinäkuarma oli liian isoo siihen reikähän nähären. Isäntä tuasta; Oli tuasta reijästä paree ajaa ku ihan ehejästä seinästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti