Saatananmoonen pörinä tuloo koko aijjan lähemmäs mua ja kahta piäntä koiraa. Väistämisehen ei oo keinoja. Siunaan lyhkääsen elämäni ja kuvaalen kantajia ittelleni ja rakiilleni. Palio kerkiää kalakkiaivokki touhuamahan.
En oo koskaa väittäny olovani kiälinero. Kyllä se näppynaamaanen kössi paniikkijarrurutustensa jäläkehen täritti justihin mitä mä tarkootin klonkkaavalla tämän kylän murtehella. Järkäles, mihinkoot menos tätä kautta.
Nottookko havaannu, nottei tätä polokua saa kurnutella mopeeriilla. Joo oon, mutton tätä kautta lyhkääsempia kotia. Asun tua parinkymmenen meeterin pääs.
Onko sun kotohontuloaikas niin tiukilla, notta pitää ottaa riskiä kuluus. Hmmm. Vastaus oli ihan hyvä.
Mopokloppi kuapaasi kolon polokuhun ja kruihnas äiteellensä kantelemahan vastenmiälisestä rakkiäijästä, jolta varmahan oli luullu saavansa turpahan. Tuskin muisti ennen iltapirtelyänsä mitä kujaa oli kruisaallu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Voi kauhia, että tet asutta vaarallisela seuvula!! Saa pelijätä tejän takia.
Lähetä kommentti