Ev voi olla ny häjyllä päällä. Mun korvieni väliä kutitteloo kallihisehen kotomaahan lähärön paukes. Mä en eres jaksa kuvaalla tätä kenenkään juaneksi.
Viikon perästä joo. Pitää sitä ennen kaakertaa maasta perunoota ja puskista marioja ja hernehiä avuttomille sukulaasillen. Huano vitsi. Niitä (avuttomia vitsin tapaasia) osaan ja tairan.
Ny alakaa tarkenemahan tääläki. Huitaasen vähille verhoolle (iliman housuuta en oo)ja rupian pesemähän mattoja. Mullon yhyren peräkylääsen Kirsin myymää mattosaipuaa viälä pikkuusen. Jos sattuusin tulemahan takaasin tänne, olis hiano tunnes nenähän, ku puhtahat matot täälä riakkuus hyvää oluansa.
Soon erikoosen tavallien asia, notta rupian riahumahan kaikellaasten asiooren kans, ku moon johonku lähärös. Kaikki asiat pitääs saara ojennuksehen kotona. Yälläkää ei nukuta, jos on jotaki tekemistä tiaros. Moov vaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti