taas lompsani. Siälei oo sisällä ku myllykuittia, mutton joinki tärkiä kalu mullen. Lompsa. Kaharen maan kansalaasuuret on luukus. Beellä alkava on kyllä vitsi ja kömmährys. Kortisnani kuiteski lukoo mun kansalaasuus b-kiriaamella alakavaksi. Oon valehrellu lain voimalla suamalaasille konnien pyyrystäjille monehen kertahan.
Olin silloonki poikamiäs ku ladyhyn tutustuun. Soli kenialaanen ja vanahas kukkaros ov viäläki sen tiarot. Oon pitäny jemmas kukkarua ja sen sisuksis olovaa osootesta. Ei sitä koskaa tiärä, vaikka tulis kulukua ihimiskunnan alakuperääsaluehelle. Savanniille. Olis vaikka yämaja tiaros. Ei ny olla kolomehenkymmenehen vuatehen vaihreltu kuulumisia. Huaminen saattaa olla taas uus päivä.
Vaikken oo koskaa Kenias ollu, saatan mennä sinne toisenki kerran. Ainaki ne kurkokaulaaset elukat on kivoja kattella. Pitääs vaan saara jollaki tartsani puuhun, ku rupian kuvaamahan. Aparaatti on pikkuusen vanhahtava, mutta jos kohores on rauhas napsahruksen aikana, tuloo hyvää jäläkiä, vaikka ihan tavallista tiätysti tarkootetahan.
Toivon nottei kukaa karehri, maasta tuloo nyrkin kokoosia perunoota. Pikkuusen piänempiä mansikoota, varsinki jos mettämansikakki humioorahan. Puskista tuloo vattua ja nypin pian puusta ensimmääset valakiat kuulahat.
Muutoon menöö hyvin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti