tiistai 16. maaliskuuta 2010

Pönttööhommihin

Kevät pikkuusen vetääs tälläästä luantoystävää linnuntönttööhommihin. Varsinki ku mä näjin telekusta niiren luantoystävien kahalittevan kettingiillä ittensä hyvihin pönttöövärkkiihin. Mainaasin asiasta periantakina luannonvarielua päällekiriootuksen alapualella.

Mullolis omialtaasta pönttöövärkkiä vaikka kuinka palio. Mä ev vaa oo koskaa kuullu, notta menöökö mustarastas koppihin. Taitaa tyytyä kotikutoosehen, niinku tua harakkaki. Vihireetä papukaijoja täs vehtaa useen, mutten tiärä minkäkokoonen luukku niille pitääs olla ku niillä näyttää olovan aika isoo pääkkyläänen. Ja asustaako sekää luantoelukkana mihinää ihimisen tekooses kopuuses. Naapurin kanoolla oj jo valahamina hyvät pesät samoon ku kirieskyhkyysilläki.

Mun suamalaanen tuttu murehtii mun pönttööhommiani. Vissihin luuli, nottoon saanu siältä puihin kahalittemistyömaalta hyvää värkkiä ittellekki. En oo, mutta värkiisnäni päriään.

Kaveri yritti muistuttaa, notton tiaasella, kottaraasella ja telekällä erilaaset asumukset. Mä tiärän, yritin sanua sille. Sitte se rupiaa toimittelemahan, notta naapurin isäntämiäs oli kaatanu laron ja meni kalavehtimahan ittellensä patinoontunehia seinälautoja pönttöövärkiksi. Silloli ollu kuulemma jotaki uusia mallia miäles ja se halus kokeella niiren toimivuutta oman omenapuunsa tuntumas ensin.

Uuret pöntööt oli kuulemma aivan verroottomia. Kaveri lähti niitä sitte mustis klasiis koemyimähän vaasalaasehen sokiaankauppahan, ku ajatteli tyänlaatunsa olevan sinne kelevollista. Siäloli pikkuusen prottumia ja kaveri huitaasi yhteystiatonsa mallipönttöjen viärehen tiskille.

Pönttöömestari pääsi Tervajoellen kotiansa ja puhelin rupes valittamahan heti. Kauppias Vaasasta imehteli, notta kuinka sokia mestari hyppäs autohon kuskin pualelle. Sanoo notton vanaha postiauto ja toisella penkillä istuu kuski. Kauppias ihimetteli, ku auto on punaanen, eikä keltaanen. Pönttöömiäs kehuu pikkuusen krutunnehensa vehejestä ja maalottanehensa sen komiemmaksi ku postin autot on.

Kauppiahalla kysymyksit vaan piisas. Minkä tähären yhyres pöntöös on kaks reikää ja yhyres ei oo yhtäkää? Tuateskehittelijä ja rakentaja sanoo, notton isien ja äitien nopiee ruakkia koko aijjan nokka pystys olevia poikia, ku on tuallaanen läpilennettävä malli. Siitä umpipöntöön oivalluksesta kaveri seliitti, notta tikka haluaa teherä reikänsä mille pualelle tahtoo ja viälä omien mittojensa jäläkehen.

Pikkuusen käyy huanosti innovoottevanvan miähen. Sanoo kauppias, notton paree ku et tua enää pönttöjäs meillen. Mitäs siinä sitte seleväs asias, tuumas nikkari kauppiahallen.

2 kommenttia:

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Pöntöt tärkeitä, meillä harakat tekee toki itse..

Hannele kirjoitti...

P.S.
Huusin pönttöön istuttanut kukkia..