torstai 2. huhtikuuta 2009

Äijä täräjää

Kyllon johonaki vikaa vikaa vikaa, ku äijä tärää ku tärpätin keittäjä. Minen tiärä, minkätakia tua krekoolimaa saa mun ihan sekaasin. Järiellä ajateltuna siinei oo mitää järkiä kyykkiä tuala persusta pystys, mutta mennä vaan pitää. Kaupasta ostaas kaikki kasvannaaset halavalla ja sais itte vaan kääntää kylykiä soffalla.

Veto kasvimaallen täytyy olla joku vakava sairaus. En tiärä onko virus- vai pasilliperäästä vai olisko suvun tuama rasites. Lupasin laittaa perunat periantakina. Noon ny kumminki jo tuala nurmella hyväs järiestykses. Tämä älykkö kekkas, notta ku laittaa ne ituuset potut munakenoohin, ei haittaa maharolliset huanot kelit mitää. En oo eres rakkahalle viittiny toimitella uuresta älynvähryksestäni. Anna mun kestää ittiäni.

Kynsiä poltteloo koko aijjan. Ny pitääs ruveta pökkimähän sipulia tanterehesen. En tiärä kuinka malttaas orottaa pikkusen lämpöösempää. Olis täs muutaki hommaa, mutta krekoolimaalle pitääs vaan päästä. Saappahat ja hanskat orottaa ovevviäres ja mä vaan täs...

Tein joskus mennävuanna itteni kans sopimuksen, notta maanvilijely piräättä ku seinähän. Siinei oo mitään järkiä eikä siitä tuu mitään hyätyä. Silloon kompostootihin ja etanoja vilisi milioonia ja niitä tuli naapuriistaki ku ne naapurit tuhosti niitä jollaki lääkkehillä. Meilloli luannonmukaasta ja mukavaa ja on nykki.

Herkkämiälisten ei kannattasi lukia etehenpäin. Mun tunnollani on nimittäin milioonien tappajaetanooren hengenmeno. Puustakattuen ei voi millään käsittää kuinka palio niitä voi olla. Pantihin illan hämys kaalintaimenia maahan. Oho, mihinkäs noon karonnu ihimeteltihin sarastukses. En oo koskaa kuullu, notta etanat söis häjynmaakuusta perunanvartta ja lehtiä. Neki kelepaa nualle ja niinku karkkia söis.

Alootin hirviän tuhotyän. Ensin poltin niitä niinku yks saksalaanen ennen ihimisiä. Mulloli kaasupoltin ja kärvistin nua kuttumattomat viarahat elävältä. Soli hyvä konsti, mutta vaatteesta ei lähteny pesemälläkää vainajien haisu. Muutin stratekiaani ja rupesin töppäämähän niitä piänellä haralla notta sualet vaan pritkuu pitkin saapasvartta. Montako, kysyy kulta ku tupahan tulin.

Nua helevetin juakalehet löhtöö liikkelle vasta ku aurinko putuaa tuanne tupien taa. Ottalapun valos sitte riamuutten ku naapuriista tuloo invaasio syämähän mulle ja rakkahalle tarkootettua evästä. Soon sitte hianua ku kattoo jotaki komiaa mansikanraakilesta vesi kiälellä, notta tuasta saan kullalle makiaasta huamenna. Ei oo enää sitä mariaa huamenna. Meni makoosempihin suihin.

Pirätin kompostoonnin tykkänänsä ja nuaren kymmenen sentin mittaasten ilietysten viaraalut on menny aika harvinaasiksi. On täs krekoolimaan hoiros sellaasia erikoospiirtehiä mitei tartte johonaki Lauhanvuaren juures ottaa ollenkaa lukuhu. Kaikki kasvannaaset pitää airata ja peittää verkoolla. Naapurin sarat kiriespulut pemistää perunakki ylähä, jonsei noo verkon sisällä. Herelmät ja mariat menöö takuuvarmasti jonku muun suuhun ku omaha, jonsei noo raurootrettu lukkujen taa.

Emmä kyllä näe viäläkää mitää järkiä siinä, notta mun pitää esitellä peräpukamiani piliville tuala klasinaluuses. Tulis keksiä jotaki harrastuksia, niinku pilikkimistä tai vuarikiipeelyä, notta unohtaas koko ravan kans ottelemisen.

2 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Mä vähä luulen, että son tua putarhakärpääsen purema ihan loppuelämän tauti. Ei sille mitää mahara.

Nua petoetanat mua ny rupes hirvittämähän, kun niiton lujaa kuulemma tulos jo tännekki. Mullon kyllä ihan ennestänsäki ottelemista näiren luannonvoimien kanssa. Kissipirulaanen tänäänki kuaputti mun taimeni pitkin pöytää. Tais luulla multalaatikkoa vessaksensa..

Mutta sitä kummallista potunviljelykonstia meinaan kyllä tänä suvena kokeella. Onnistuu sitte tahi ei :-)

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Jos oon toimitellu ohojeheni epäselevästi, sun pitää kysyä heti. Suami on palio paree paikka viliellä mun kostillani ku tämä. Täälä voi sataa niin hirmuusesti, notta mukulat mätänöö enneku ne alakaa kasvamahan.