maanantai 17. tammikuuta 2011

Syräntä särköö

Kurarännipyäräälyn maan pronssimitallisti, seittemän kertaanen maan mestari sotkotti trampiilla ja välillä juasten ittensä pronssille. Jo päiviä ennen kisaa äijä sanoo, nottei oo oikee reilas.

Kolomenkymmenen kahareksan pykälän kuumehes ja kuvista päättään melekee kualemaa teheny äijä otti komiasti pronssia. Entisen missin kans kotua leikkivä äijä otti terveytensä kans hirviän riskin tuas kisas. En yhtää ihimettele, jos luen huamenna leherestä, notta Sven Nys on kualemas syränlihastulehruksehen.

Palakintorahat ov viäny urheelun erikoosehen suuntahan. Veretähän anaboolisia kaalihin ja treenatahan ja kilipaallahan kipiänä. Terveyrellä ei oo mitää jakua, ku on maines ja kunnia kysymykses. Täs tapauksen mun käsittääkseni veivittäjällä oli varma erustus MM-kisoohin. Ei olisi tarvinnu vasiten yrittää teherä komiaa akkaa leskeksi ja kakarootansa orvooksi.

Mun näkemykseni on, notta koko pyärääly kilipaaluulajina on doppaajien ja kilipaalijooren taistelua. Toinen ja toinen osapuali keksii luikurimaisia konstia käyttää ja välttää filungin tai kytätä sitä toista lysmyylijää.

3 kommenttia:

vilukissi kirjoitti...

Sanoppa muuta. Isoon riskin otti ja oliko palakinto sitä vastaava, jos jotakin sattuu. Keho ei anna määräänsä enempää anteeksi! Isoo stressi, fyysinen isoo rasitus ja kuume...a vot, mikä yhyristelmä!

Piu kirjoitti...

Eikös tua määritelmä soveis melkken kaikke urheilu? Mahtak ol montaka laji misä ei filunki yritettäs, kemikaaleil taik muil konsteil? Vanha-aikkane liikkunna ilo on ollu karoksis osalt väkke jo kaua. Voitoi ja raha tarvittis jokase saar. Terveyrest viis.

Hanneles bokparadis kirjoitti...

tommottosko