Tällääsistä tällingiistä me sitte niitä viattomia sorkkaeläämiä sihirattihin. Laaki ja vainaa. Mitä siinon sorankäynnis muita vaihtoehtoja.
Tuli ny vaan ammuskeltua Nikonilla ja Fujilla. Varmahan ollahan ainaki kahta miältä, notta tuliko rumaa jäläkiä. Minen oikiasti ymmärrä, notta luantoeläämen mettästäminen on nuan siistiä hommaa, notta kopista ruiskitahan metallia elukan klupuhun.
Mulle on siunattu sellanen pää, notta ymmärrän jollaki lailla mettästyksen, mutten luantoeläänteen lahtaamista. Oikias mettästykses on aina saalistamisen maku. Kuviteltu uhuri voi vaistoollansa häipyä ku tuhka tuulehen vihamiälisten pyssyjen paukkeesta.
Tuallaases koppiteurastukses on mettästämisen perusasia hukkaantunu maasturiihin ja läskimahoohin.
torstai 6. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Juuei. Tuolla vaan istutaan pyssy sylissä ja ootetaan, että ammuttava tulee lähelle. Näkkyy olevan oikein luksusmökki seinineen, ovineen ja ikkunoineen, ni varmaan siellä on se pehmustettu jakkarakin.
Lähetä kommentti