melekee valamista soppaa

Hajin sitte päiväsyrännä soppavärkkiä puarista, vaikkoli kotona melekee kaikki. Entiselle kullalle pitää saara kunnon ruakaa noukan alle. Mutoon voi tulla tupen krapinat.

Molisin saanu kystä kyllä koron tavaroostaki, muttoli pari muutaki asiaa puarihin. Siälon aina jotaki hianoja maistiaasia, millä mä päriään ehtoosehen asti. Monellaasta piäntä voikkuleipää ja monellaasia herelmiä ja juustoja oli tarilla. Mutta mitä nuasta. Siölon komeeta nuaria tosi kohteliahia flikkoja tiskinassuuna. Voi taivahan alla kuinka niiton kiva kattella ja höväätä ummet ja lammet niiren kans.

Mua suajeloo nuaren flikkojen maharolliseasta tylyyrestä syntymävuateni, jokon ollu jo joku aika sitte. Flikat naureskeloo oikiasti hyväntahtoosesti puheliahalle pohojalaaselle körilähällen, joka taittaa varmahan kiältäki melekoosen huvittavalla lailla. Moon höväänny aina ihimisten kans. Moon saanu monta kertaa junaski kännykköjensä kans pelaavat ihimiset toimittelutuulelle.

Silloon viälä kum molin aikuunen, monet vahtas nenäv varttanta pitkin, ku outo ihiminen rupiaa aukoomahan leipäluukkuansa. Kukaa ei oo kumminkaa koskaa viälä flätkäässy turpahan. Minen ymmärrä, notta minkä tähären pitää leikkiä kuroomykkää toisia imehisiä kohtahan. Tämän päivän koiruuslenkillä tuli taas etehen ihimettelyn kohta. Joku hiano leiri (lady) tuli ökytupansa ovesta portahillen, mutta vilahti nopiaa omahan kammiohonsa nähäresnänsä meirän kulukueen. Oli varmahan allerkinen jollekki. Tuli vain miälehen.

Se tekeellä olova soppa on proilerisoppaa. En oo ikänä ennen koittanu sellaasta värkätä. Maustehet oon valakannu itämaasesta setistä. Ny en oo kuuklettanu ollenkaa ohojesta. Saas nähärä. Jonsei tänne mun plokihini ei tuu enää mitään kiriaamia, oon saanu soppani tähären niin lujaa lättyhyn, nottoon ihan hoit tollana.

Evähän hakumatkalla hiippaali pitkiä aikoja samalla vauhrilla hyllyjen välis pikkuunen kumara haalarimiäs. Soli saappahista päättään ollu justihin tyhyjentämäs mullikarsinansa. Saappahien roiskehet nimittäin tuli mun nenähän pikkuusen lehemälliseltä. Moon maaseurulta ja mun noukka ei palio valehtele.

Haalarimiähen auto oli siinä kärrysuajan viäres, ku mä tuli kolomen euron ostoksineni pihalle. Nyhtyriä setä pisteli tavarootansa mersu peräkoslahan, mutta viimmeenen tavara jäi tarkasteluhun. Soli kolomen vartin viskipullo, ja siitä äijä hääpeelemättömästi imaasi pualet melee yhyrellä huitaasulla. Suameshan kyykytähän pimiälläki ja käännetähän selekä yleesöhön päin.

Mua pikkuusen jäi kaivamahan se, ku en keriinny sanomahan sillen, notton mullaki ollu joskus saappahat paskas. Solis ollu varmahan sopimatoonta. Ennen kaikkia olisin halunnu toivottaa hyvää kotomatkaa tunkiollensa. Äly ei pelaa. Niin soon.