Olis aikaa

Mun kotokunnan kulttuurileheren sähköösillä siivuulla oli piäni maininta, notta joskus ens vuanna taas lehti herää henkihin. Jollaki konstilla sontasiionis on ollu jotaki uutimia. Eisunkaa se haittaa, notta sama uutinen on tällätty eri kohtihin neliä viis kertaa.

Mä pikkuusen protestootteen sitä kohtahan, nottei silloon tuu lehtiä, ku niitä kerkiääs tavaamahan. Som mum miälestä ajatelmana justihin päiv vastoon, ku tuallaasten tavarooren kuluttajat haluaas. Soov vaan hyväksytty ilikiä tosiasia.

Kesälläki olis hiano asioora virastoos ja laitoksin, ku olis kerranki aikaa. Melekee kaikki luukut on kuitenki kiinni. Niinku nykki. Joku mörkö ohojaa maailiman asiooota.

Minen tiärä kuka tai mikä taho valittoo ihimisen viihtyyvyyren asioota. Kaikki uskonnolliset juhulat on ihan hirviää piinaa ihimiselle. On ollu sev verran uskontotuunnillaki kuuntelemas, notta ymmärrän pääsiääsen karmeuren. Siten käsitä, notta kauppojen pakanamaisten pimpelipompelipiisien jäläkehen alakaa joku masentava pyhyyren piina.

Kuuluu varmahan samahan asiahan mun ymmärtämykseni palakkojen ikälisistä. Minen ymmärrä, notta vanahat ketkut saa enemmän hynää, ku justihin koulusta tullehet. Koulusta tullehilla on uus perhe ja palio kuluja. Vanhoolla käävillä on piänet kulut ja palio rahaa.

Minen muista, kerkiääsinkö viälä kansanerustajaeherokkahaksi vaikka persuuhin. Siälä rupiaasin ajamahan yhteeskunnallista oikeurenmukaasuuutta. Pitää ruveta markkinoontemahan.

Tykkään ja en

Jouluriamus on hianoonta, ku läheesekki sen haistaa. Vaikkoon pakana, kerran vuares piäni aivotoiminnan pirättäminen ei tee huanua. Jaa, jottoliko toiminta ny vasta pirätyksis?

Mun koiruuskaverit ei osaa arvostaa juhulaa. Non maalannu mun lumilyhtyjen ja lumiäijjäni tyvet keltaasiksi. Taas pitää ruveta aprikoottemahan, nottonko niillä mitää sivistystä. Oon koittanu toitottaa niillen, mihinkä paikkohin voi tuattaa. Ei oo menny perille.

Joulupuu on picea abies (en tiärä kuinka kiriootetahan). Yks munkaas samallaasen koulun kolunnu äijä osaa joka vuasi myyrä meillen oikian kuusen. Nykki siinon muatoja ja rehevyyttä tyvehen asti.

Latvaa siinei oo. Ov vissihin joku harakka eli västäräkki istunu sen kumohon jo ennen kauppatapahtumaa. Maksoo muutoosta parikymppiä. Paliokohan soon koskenkorvas sanottuna? Mä en nykyysin tiärä valuuttakurssiista mitää.

On kuuleman jäläkehen kauhiin talavi sitte vuaren 1945. Silloon oli Hitlerin poijjat hiippaallu monta kertaa vastustamahan länsimaisten vaikutuksien turmiota. Taiteilija Adolf oli silloon jo pikkuusen kuses. Yhteeskunnallisesti oli onni, notta kylälääset osas mennä piilohon lualihin, josta taiteilija ei tiänny mitää.

Lapsetti pikkuusen

Tuumasin ehtoopäivällä, noottoon sellasen iäs, jotta saa lapsettaa ihan vapahasti. Väännin sitte lumiäijän. Notkiaa lunta oli mun krekoolimaan viäres enee ku vaaksa pystysuarahan mitattuna. Tuli pikkuusen heiniä ja lehtiäki joukkohon, ku väännin värkit teokseheni.

Patsas kuvaaloo jotaki yhteeskunnallisesti tärkiää pakkoliikestä. Kuva vaan on niin julumetun huano, nottei kukaa varmahan havaatte tyäkintahia pattahani hoikkavartisis käsis. Yritin ottaa kuvaa kaharellaki eri kameralla, mutta mun kameranjalaka oli ens käytös niin notkia, jotta piti sitte käsivaralta prätkiä pimiän päihin.

Lumiäijällä on oikiaoppisesti porkkananenä. Mulla ittelläni on perunananenä. Silimät ja paltoon knapit löyrin kellarista. Vaimoonen on keränny joskus viipullojen korkkia ja noli tarkootuksehen oikee passelia.

Mul leikkimiäli vaan jatkuu ja pyhkääsin sitte pari valolaitestaki. Akan miälestä mun arkkitehtuurini ei ollu oikee onnistunu. Pallokasat oli aivan kaalattoman suuria ja pikkuusen vinturaasiaki.

Mä siinä rakennusvaihehes jo epäälin, notton lyhyryn teon taito joinki unehtunu. Ensimmäänen, jokon kuvas likempänä, meni teknillisesti hyvin eikollu tuskanuitua. Taimmaanen leves multa yksin kimmin ainaki viistoista kertaa, ennenku soli joinki kohomollansa.

Jos nua sattuus pysymähän kasas jouluhun asti, viarahilla ainaki olis hauskaa lapsen leikiistä.

Hyvä Suami

Pikkuusen ihimettelin, ku lipunmyyntikopuusen vierestä joku äijä huuti tuallalailla. Mä huurin takaasi, notta hyväpä hyvä. Majattelin ensin, notton joku suamalaanen tuttu, joten ny vaan muista. Ihimettelin kyllä pikkuusen, ku oli myymäs parkkeeraamis- suksittelemislippuja Herzeböschis.

Tuumasin, nottei se ny kovin tuttu oo, ku ei keriiny tulla höpäjämän. Huamasin kyllä, nottoli äijällä aika lailla hommia siinä suksittelijooren rahastukses. Vaksaalin suksiani kaikes rauhas ja tälläälin monoja jalakoohini.

Pian se äijä oli mun viäres ja sanoo, notta päivää. Hiihtämähänkö oot lähärös, kysääsi. Mä siihen jotta sellaanen olis meininki.

Ku huamasin sen murtavan jonku verran kiältänsä ja soli johonaki vapaaehtoostyäs liuppuja myymäs, huitaasin notta mihinoot suamia oppinu. Sanoo nottoli kerraasti lomamatkalla Kerimäellä ja Savonlinnas. Toimiteltihin siinä sitte ummet ja lammet suameksi. Mullekki tuli palio uutta sen saksankiälisen pelekian historiasta.

Siinä historian kohoras tarkasti suamia artikuloova miäs ei ymmärtäny, mitä tiatua mä siltä intin. Me vaihtaastihin sen äireenkiälehen saksahan. Asiat tuli sitte seloollensa, mutta kyllä me siinä sitte pikkuusen naurettihin, ku moon lukenu saksaa joskus ammoosina aikoona ja miäs oli käyny Kerimäjellä turistina. Väitän kyllä, notten ollu kymmeniä vuasia käyttämättömänä ollehella kiälelläni kovin palio paree ku Kerimäjen turisti.

Moon tuntenu monta kertaa itteni kiälellisesti vammaaseksi, ku mullen on vaikka ruvettu Turkis praatamahan rakennustelinehiltä suamia. Jotaki huinaalin karulla. Joku paikka oli katees ja siitä aiheesta sitte toisten kans vaihrettihin käsityksiä suameksi. Joku kypäräpäinen kurdi rupes juurta jaksaan viisoomahan, mihinkä pitääs mennä. Kysääsin sitte tiätysti, notta mihinoot kiälen oppinu. Teiton täälä niin palio, notta väkisinkin oppii teirän kans toimittelemahan.

Molin täs rautakaupas jotaki klasia leikkoottamas ittelleni. Ku kiharapäinen myyjä sai mitat ittellensä se rupes leikkoomahan ruutujani. Se käänti yhtäkkiä puheensa suameksi. Oli se melekoonen ylläri. Mistä se äkkäs, nottoon suamalaanen. Sanoo notton ollu kotokylällänsä Tunisias palio suamalaasia ja on tullu pikkuusen toimiteltua.

Yks huippuja oli, ku Tamperehen lennokkikentällä marokkolaanen ja hollantilaanen asiootti keskenänsä suameksi. Mikäs siinä sitte, ku kumpikaa ei osannu toisensa omaa kiältä, eikä vissihin oikee englantiakaa. Kumpiki puhuu oikee hyvää härmää.

Mun ensimmäänen ihimmettely näis kiälivirtuoosiis oli Espanjas joskus oikee aikaa sitte. Olin vasiten juaksemas siälä. Kaks kertaa päiväs hölökkäsin yhyren nakkikioskin sivuutte eres takaasi. Ku toinen juaksuviikko oli lopuullansa, kioskinpitäjä varmahan päätteli, nottoon ollu hotellis huanoos evähis. Huuti siältä luukustansa mullen. "Hei sina suomipoika, osta uksi makara."

Uuutisia

On tosi erikoosta, notta talavella voi olla lunta maas. Pohojalaanen kansanlasku sanoo, jos juhannuksena on lunta katolla, siton maaski.

Katton varmahan asiaa Siperian näkökulumasta tai Bahamasaarien. Mua ottaa kupolihin, ku piänelläkää lumihilsehellä ei pääse mihinkään. On ollu joskus koron valinta sellaanen, nottei tiätty täälä sunnas olovan kaikki liikentehen uunokit.

Oon kehitelly kaikellaasia suajateitä lähimmälle metroasemalle. Peltojen halaki kruisaalevan reitin jouruun heivaamhan, ku tiänpäähän tuli lautasen kuva. Alatekstis kyllä luki, notta paikallinen liikennes on sallittua.

Mum miälestä liikenteheni on aina paikallista. Jos kurnutan riisikupillani lähiasemalle mitä ny reittiä ajellen, soon mum miälestä paikallisliikennestä. Jokku jyväjemmarit on pannu veräjänsä kiinni, ku on huamannu mun oikaasevan nelitasulla lehemänpaskoja väistellen.

Ymmärrän kyllä kovaa, notta kurmut ouroksuu kaikellaasta teknistä rähinää. Ähäkuti kuitenkin sille palomiähelle, joka laittoo pillit ja vilikut täysille, ku vanahan miähen sarat lehemät kuluki kautta tiän. Omistaja kuali ja tööttöölijä sai pään silitystä. Älä ny vaan viitti teherä tuallaasta toista kertaa.

Rännit tukos

Mihinää kohtaa Suames ei voi käsittää, kuinka ihanaa ruuhka voi olla. Jaa, jotta Helesingis ja Seinäjoella on sellaasta. Mä en sano ku maailiman miäs, jotta lähäre kattelemahan toisahallen.

Muutama lumenhiven putos taivahalta ja ruuhka parantuu. Pitää ajaa varovasti, senhän sanoo aikoonansa justihin kuallu Enska setäki teevees. Liikennesrarios sanotahan, jotta akkani käyttämä metrolinia on tukos. Olikohan sinne putkenki pääsny vitiä?

Olin viälä unenpöpperös ja sanoon kullalleni, notta kiikutan sun tällä koslalla kustannuspaikalles. Nyäkkäs ja sitte vaihroon vilikun toisahalle. Joo.

Kunkun linnan viheriöötten siivuutte meni hyvin. Sitte rupes punaaset lamput hehkumahan. Niillei oo mitää ajastusta seuraavihin valoohin. Kraapiin pikkuusen hilsettäni yli tunnin kähämäälyys.

Kuures minuutis oon kruisaallu tuan saman matkan silloon, ku rahavas on ansioosnansa. Minen ymmärrä kaikkia asioota. Se on selevä.

Nyt tämän kaupungin seutuhun suunniteltu monta sataa kilsaa uusia raittioomiväyliä ja ohitusrettiä rekoollen. Hyvä tiätysti on niin, jotta johonaki suunnittelutoimistoos eres joku ajatteloo.

Tämän seurun liikennesongelmat olis pois, jos joku tääläpäin hyväksyys järkevän ajattelun. Kysyysin päättäjiltä, jos mullolis vaikutusvaltaa: Minkä tähären kaikkien pitää mennä samalla kellon numerolla töihin ja ihiminen on joka päivä ruuhkan takia myähäs. Minkä takia isoos autoos on vain kuski? Mä en millää ymmärrä kansalaasen vapautehen perustuvaa teiren tukkimista.

Ihimettelen näitä satojen miljardejen ratkaasuja siihen, notta ihiminen saa olla vapaa. Vapaa könnäämäs ruuhkas ja rupsuttamahan autua tyhyjällä lyännillä.

Nirri irti

Mum miälestä maailimaa johtavien valtiooren koneestot käy kuumana, notta kuinka saataas nirri irti austraalialaaselta asiakirijojen paliastajalta. Ny on jo Obaman porukat saanu kolomen kruunun valtion syyttäjät pelastamahan tulevaa synkkää maailimaa.

Yleensä en käytä epämäärääsiä sanoja. Nyt kuitenki vituttaa tämä suuren maan vallankäyttö. Jos ne pystyy manipuloomahan ja tukkimahan ihimisen rahankäytön hallisnansa ollevien luattoyhtiöören välityksellä, silloon on invaasio ihimiskuntaa kohtahan tehty.

Mun muavikortin nurkas lukoo Visa. Ev voi paliahin käsin isoon maailiman touhuuhin yhtää mitää. Vituttaa vaan, ku oon taas kerran vääräs sakis. Otappa itte selevää. Kaikki korttiyhtiöt on paliastusilla loukatun maan hallinnas. Jos ei oo paperirahaa Obaman porukka sanoo, nottei käy muuten käys.

Kengurun hommat saa multa täyren tunnustuksen ja suuren kannustuksen.

Mitä sitte: ainaki persut vois ajaa sellaasta asiaa, notta tyälääset sais killinkinsä kätehen eikä mihinkään tiliillen. Vanhakataanen finanssia Suames hoitava pankkijäriestelmä ei huajuus yhtää.