Tairetta korves

Villisikojen ja saksanhirvien ulukoolualuehelta Hoge Weluvesta Hollannista löytyy kuuluusa Kröller-Müller-tairesmuseo mennäpyhänä. Molisin menny mialuummin rakkien kaas luantohon, muttolivat niin väsynehiä notta jäivät autohon koisaamahan ku löytyy hyvä kalaves.

Mä epäkultturelli turnipsiniska änkesin museohon toisen peräs takatukka pystys ja nenänvarsi krutus. Ensimmäästä kertaa elääsnäni olin näin likellä kulttuuria.Taisin orottaa jotaki maaliilla epämäärääsesti sotkettuja ja raamiilla ympäröötytä mitää esittämättömiä niin sanottuja teoksia.

Barthel Bruyn de oude - Vanitas 1524

Sain vastahakoosuuteheni suuren kolahruksen. Tupa oli täynnä tosi hianoja oikeeta tairesteoksia. Oikee hartauruun ihaalemahan seinien antia niinku pareeki asiantuntija. Voin sanua nottolin aivan horros, ku kattelin mestarien töitä. Tauluus luki Courbet, Carot, Daubigny, Fantin-Latour, Miller, Redot, Seurat, Cezanne, Picasso, Braque, Gris, Leger Van der Leck, Mondriaan ja tietenkin Van Gogh, jonka tauluulle museon perustaja, saksalaassyyntyynen teollisuuspohatan tytär Helene Kröller-Müller antoo erikoosaseman.

Vincent Van Gogh - Brug te Arles 1888

Museo on aukaastu 1938 Franse Berg -nimisen hariun kainolohon, mutta Helene rupes keräämähän teoksia jo vuonna 1905. Alakuperääsen rakennuksen teelmäkset on viälä näkyvis likellä nykyystä museota. Hollannin valtio rakenti museon rintehen toiselle pualelle. Ennen kolmekkymmentäluvun lamaa omistajat luavutti teokset ja alueen Hollannin valtiolle. Pelekona oli, jotta laman takia voitaas muutoon menettää.

Helene ymmärti aikalaasena ehkä parahiten Vincent van Goghin ekspressionismin.Van Goghin maalauksista 91 ja 180 paperille tehtyä tyätä on mettämuseos. Vain Amsterdamis taiteelijan nimikkomuseos on enemmän mestarin teoksia.

Kokoelman kerääjäpariskunta haurattihin heille rakkahasen harjuhun.