perjantai 25. helmikuuta 2011

Här filar

Luin kyröön hautuumaan tolopasta; Här filar ps. Paljon tinasit, paljon pilasit, vihdoin kolvisi kylmeni.

Luin joskus paikallisesta kulttuurilehdestä maksetun ilmoituksen; ei kannata elää, koska Harju hautaa halvalla.

Kielenkäyttö on taitolaji. Itse olen saavuttanut vitosen kaikista lukemistani kielistä. Suomi viisi, hurri viisi, sakemanni viisi ja myöhemmin engelsmanni tasan viisi. Silloin häveliäsyyssyistä nelekku oli pohojimmanen tokaris, vaikka ymmärtääkseni lukusanat alakoo silloonkin yhyrestä

Mäkin osasin laskia satahan ja tuhantenki. Ei mitää tenkkapoota tullu tuhannenkaa kohoralla. Järkeelin, notta seuraava luku on tuhannen yks. Nuanpäin sanottuna.

Minen ymmärrä, notta hau meni pois ja heilutti häntäänsä. Tämänkää maa puhehesta en käsittäny tuan taivahallista, ennenku tuli miälehen, notteivat käsitä kiriaamien merkityksiä.

Ollahan nykyaikaasen maailiman syntysijoolla. Silti nämä pässimpäät sanoo ij ääksi. Joopa, sitte uu on kans ää. Oon luullu, notta kiriaamilla on joku merkitys. Minkä helevetin takia olis kerksitty A ja Y, jos ne ei meriteeraa mitää.

Ei kommentteja: