Ny porottaa paikkoja

Minen aavistanu tähän kotia lähtiesnäni, minkälaanen tyäleiri oli tulos. Sattunehesta syystä möyrimisaikaki pitkittyy yli kaksikertaaseksi alakuperääsehen tarkootuksehen kattuen. Ei oo tryskääminen viäläkää pirättäny, mutta kroppa rutajaa jo kovaa.

Ny oon kumminki esmennelly uusien hommien aloottamista. Pitääs saara alootetut hanskahan kunnolla ja siivota aiheentunehia sotkuja. Siinä sivus kerään kamaa takaasi peräskulietettavahan mökkihin. Lähärös on kumminki aikamoosia epävarmuustekijöötä. Muistan erellisten vuasien lähäröt tai ei lähäröt.

Jos molisin äkänny, notta visiitti pitkittyy, olisin teheny kaikki hommat ihan toisellaasen oortningis. Alakusuaralla pesin kaikki matot ja pykäsin retajavia kohtia taloos ja flikan käytös olovas  historiallises autos. Sitte rookasin kymmenien vuasien takaasen opiskelukaverin aivan sattumalta. Silloli tullu vesivahinko ja varovasti kysääsi, notta kerkiäsiinkö yhtää huusamahan hommisnansa.

Pari viikkua sitte oikee ammattimaasesti vanahat äijjät rustas hyvää remppaa ihan valamihiksi asti. Suurin päännousemani oli ruveta kaatelemahan puita tästä saunan, tuvan ja ulukovarston välistä puita. Ei oo turhahan tullu käytyä mettäalan kouluja, ku mikää rakennelma tai eres asuntovaunu ei menny kasahan.

Se oli huipentuma, ku sain älynvähryksen traijata tukit sahallen. Non ne tukit ny tuas tuvan eres komilla sahatavarataapelilla. Meinaan vissihin rakentaa jotaki joskus, oon päätelly. Mitään suunnitelmaa ei ollu koko puuhommahan, eikoo rakentamisehenkaa.

Suunnitelmallisuus on hyvä asia, mutta suunnittelemattomuus viälä paree. Ku aikanansa pääsin opiskeluustani tyäelämähän, osti kaksataa rakennuslevyä, ku sain halavalla. Ku niitä tuatihin isäni varastohon, kiinteistön omistaja tiarusti notta mitä sä nuasta meinaat värkätä. Sanoon, notten viälä tiärä. Jonku tuvan sisustuksehen ne levyt sitte kopisteltihin ja lämpöönen tupa tuliki.

Tämä elämänmuato saattaa olla jonkun tapaasta höpsismiä?

?

Tämä lyyli on kadottanut kaksikymmentä viimeistä kirjoitustani.

Mä joka päivä,,,,

Nuukkoo nahkoonensa

Pirin joku aika sitte saresta paikallisen kaliakaupan Halpa Hallin tuulikaapis. Vettä sattuu tulemahan ku Esterin muaroosta. Emmä oo sokurista, muttoli vain kipparipaita ikehenä ja mullei ollu mihinkään kiirus.

Siinä muv viäres penkillä istuu joku vemppulan näköönen aikaalaaseni lätsä silimillä ja imeskeli  poutaa pirellesnänsä jotaki hammaskeppiä.
Ku en osaa koskaa pitää pläsiäni kiinni, niin mainaasin herralle, notta poutia pitelöö. Vemppulan näköönen tuahon, notta soon jumalan käskystä tämä ilima tänne tullu.

Mä siihen, notten tunne miästä enkä koko instituutiota. Sanoon kyllä kuulleheni jumalasta ja jeesuksesta, mutten tiärä viäläkään kumpi niiston pomo tai jotenki ylhääsempi.

Vemppula vetääsi taskustansa jonku asiahansa kytkeentynehen paperin. Minen ottanu sitä käteheni. Sanoon kansanvalistajalle, notton mulle uskonnot ja politiikka älystäni poispurotteua huuhaata.

Varmahan loukkasin kekkulaa ja muitaki satehenpitäjiä omintakeesilla kannanotoollani. Mainaasi, notton kaikki totuus elämästä ja kualemasta raamattu -nimises kirias. Sanoon sen lukeheni monehen kertahan ja Kalevalan kans.

Mun homeskorvani kuuli tosi hyvin mitä mulle toimiteltihin. Lopuuksi päälekäyvä uskontokauppias tivas multa, notta  millä luulet tämän maapallon syntynehen. Kuinkon alakanu elämä täälä.

Sanoon jonku verran tiätäväni evoluutioteorista. Tiärän palioki. Tutkin kaikki maharolliset tiäteelliset julukaasut. Tämä lippis sanoo mullen, notta johonaki kirias on elämän totuus. Mikää muu teoria ei voi olla totta. Mainitti taas jeesuksen ja jonku jumalan.

Ev viitti ny sitä jankkaamista toistaa. Miälehen vain jäi se, ku herda kysyy multa, nottonko sulla tiatokonehes palomuuri ja piruntoriuntaohojelma. Sanoon, notton kumpaanenki.

Yhä kiihtyvän tilapääsystäväni tiatokonehes ei kuulemma ollu minkäänlaasia rosvontoriuntaohojelmia. Sanoo korostetusti, notta usko oikiahan elämähän toriuu kaikki pöpöt konehestansa.

Ei ne ny palio maksa viruksien toriuntaohojelmakkaa, mutta säästö se piäniki säästö on uskosta. Miälestäni mä en rääkänny kovinkaa kovaa tapaamaani apostolia. Toisin oli aikoja sitte.

Sillooselle akalleni ja sen äireelle oli tullu vartiotornin kauppiahia. Noli ollu tuvas hyvät tovit, ku mä pläjährin seurahan paskaasis metsurin vaattehis. Mulle alootettihin sama katumuksehen liityvä tarina, mitoli akat jo kuullellu hyvän tovin.

Humasin, nottoli katumuksen sanaa saattanu toinen nainen hirviäs pissahäräs. Senhän näköö tälläänenki mäntti. Olin ilikiä ja pitkitin ilosanoiman tuajia pommittavilla kysymyksilläni. Kusihäräs olova pani reisiänsä kiinni ja kupla ottas kasvoo.

Veikkaan, notta tarves lurahti nahkasaappahasen. En tiätysti tiärä, mutta raukeus tuli saarnaajan silimihin.

Ikäkoori

En ny puhu ittestäni, vaikka pitääs. Mun kaks käpäläpuhelinta ja yks digikamera teki laupeuren kaks vuatta taapperi. Noon ollu täälä mörköperällä mun kiriahyllys. Laitoon niihin äsköön huvin tähären patterit, ja katso, kaikki rekkulehet toimii niinku ostettaes.

Jokku paliastavat kiälet on antanu kertua mullen, notta kaikkihin nykyysihin sähköösihin rekkulehisin on laitettu koodi, joka pirätättää laittehen toiminnan asemootuna aikana. Konesta ei voi koriata, vaikka toiminnallisesti kaikki on ok.

Moon vissihin ohittanu surmakoodin, ku oon antanu rekkulehieni huilata kiriattomas kiriahyllys. Mun pesukones mallia 1974 nauraa valamistajien tekemille vaihtoehtoosratkaasuulle. Samoon teköö mun kymmentä vuatta nuarempi, mutta samanmerkkinen pölyn imeskelijä.

Mua jyrsii toiminnan loppumiskooriilla toimiva elektroniikkateollisuus. Tiätysti roinaa pitää saara myyryksi millä konstilla hyvänsä ja luanto tykkää. Ja asikaaset ostaa uusia vehkehiä, ku stop koodi on napsahtanu toimivahan vehkehesehen.

Mä voin toristaa, nottei oo suluku ikuunen. Voi olla, notton ohojelmoojat tuumannu, notta kerrasta poikki ja uus kones ostetahan ny. Jojo-rekkulehet heitetähän kontainerihin. Ei oo vissihin ikuunen turmio, päättelen kokemuksieni jäläkehen.

Tuuloo vastooksillen

Mitäs siinon imehellistä ku veivaan munamahkelia niinku nuaruuren vuasina. Entisenä rehkoolijana en osaa ajaa taatia vauhtia. Koko aijjan vauhti pitää olla sellaanen, notta hiki tirskuu ja päämäärä tuloo likemmäksi.

Suarittamisen painesta tämon. Minen oo aikoohin jaloollaani pyärittäny ittiäni etehp päin. On ny saran kilsan jäläkehen pikkuusen kankku hellänä.

Mulle määrätty optio on, notta kulie milläs kuliet. Yks ja toinen on viäny multa toisahalle moottoroorut kulukinehet. Akkuporakones jäi, mutten viälä osaa sitä käyttää kulukemiseheni.

Kantripyärästäni oli pajennu ilima takapyärän alareunasta. Yritin kymmenien kilomeeterien pääs olovasta lähikaupasta ostaa paikkoovehkehiä. Yritykseksi jäi.

Olin sen autoyristelmän yhyristelemän sarvis silloon, ku tultihin tänne kataasehen. Heti laivasataman perästä alkoo muiren liikennööttiööttien  tekemä kiilaaminen ja älyttömien oihitusten jäläkeenen vauhrin hirastaminen.

Suomipojat ja -leidit ottivat kiitettävästi kantaa ulukomaan rekkariis kulukevalle ja viälä kömmeli peräkoukus. Seki viälä. Mä en jaksa enää setvittää liikennesasioota ulukomaan rekkariis olovana Suames. Voin vain sanua, notta tosi moni on tullu puusta alaha surennahoosnansa elämän kylttyyrihin liika aijjoos.

Tästä melekee mun oven erestä menöö tiä 44, jota sanotahan Satakunnas pohojammaan tiäksi. Seutu on täälä kohoralla aika harvahan asuttua, melekee ku Lapis. Varsinki HD -mopoilijat ajaa täs kohoras kahtasataa. 80 kilsaa luvallisesti tyyrättävät asuntovaunukki hiihtelöö yli sataa. Ollahan korves eikoo millään mitää väliä. Vai?

Joskus urputin asiaani fallesmannin kuullen. Mua otti silloon kupolihin, ku en voinu aikoohin ylittää kamikatse autooliooren erestä toisellen pualellen tiätä. Siälä on sentähären ystäväni Maija.

Sillensä jäi, mutton viraomaasilla vissihin muita hommia. Törkeeren ylinopeuren ajamiset on jatkunu tiän kunnostamisen jäläkehen viistoista vuatta. Tiän ylittämisen maharollisuus on vastuun ottamista ittellen. Vai?

pallotelli

Mikäs ihime se ny on, notta ilalialaanen potkupallokunkku hävis kymmeneksi tunniksi karoksihin johonaki kävyntuatovaltios. Saattoo ottaa naamat, muttei halunnu näyttää asiaa julukisuures. Kyllä munki ottaas kaalihin, notten oo osunu palloni kans johonku häkkihin.Tosi kovaa.

Soon vain niin, notta kukaa ei oo huipu-urheelija, jokei oo jollaki lailla erikoonen. Eituu musiikin vispaajia tavallisista polokujen tallaajista. Nynnyt ei varmahan osaa ajaa rallia tai  f ykköstä.

Joku pallotelli lähti ryyppämähän lähtömalioja, luultavasti. Mitä sitte. Salas se halus olla, nottei keltaanen leheristö puserra siitä ruikkuja pihalle. Jos oon joku ruiskumaalari tai rokkipaappa, mä saan teherä töitä juavuksis tai ainaki olla siinä olotilas vapahallani.

Voi olla, notta makaroonien kautsi on sanonu, notton viini maataloustuates, eikä mitää suuhun pantavaa pilaantunutta mehua. Oli sankari kuulemma  selevinny Rooman konehesehen. Mitä ihimeellistä siinä sitte oli. Palio oli pönkääjiä kiukkuuselle potkijallen. Mitä helevetin väliä siinä ny sitte oli, jos oma tasapaino yritti vaakasuarahan olemuksehen. Kunkulla.