Oon saanu jolloostikki Annelilta viästiä kännykkähäni. Mullon aina toisenpualen aikaa katees koko värkki. Aamulla kus sitä toisella puhelimella vikittelin, sain sen olinpaikan taas selevyyteheni.
"Olis sulle rahtikiria Nurmoos." Tiätysti mä sitte perkasin kaikkia asioota pääsnäni ja muistin, notta seittemänkymmentä luvulla tilasin yhyren kalakkisäkin Tervajojen rautatiäasemalle. Olin kuullu, notta kalakilla sais hävitettyä sammalta siitä klasinaluusesta mihinä silloon kortteerasin.
Muutaman kerran oon osootesta vaihrellu, jotton aika hyvin pysyny träillä se kalakkipussin lähärättäjä. Molin kyllä jo unehruttanu koko asian. Pitää kuuhaalla siälä Nurmoos joskus ens suvena, jos sen rahtikirian löytääs ja pääsis kuusalle miston kysymys.
Multoli kerran klipsahtanu näillä läskikäpälillä tekstiä taivahan tuulihin. Jotaki oli jäläkikasvun kans kiriooteltu menoostamma ja tuloostamma. Sitte yhtäkkiä mun kännykkä rupiaa pritajamahan. Siälä sitte joku sivistynehen oloonen miäs Kuopijjosta sanoo, jos tua sun äsköönen viästis on tärkiä, pistä se oikihan osoottehesehen. Tiätysti kiittelin parahan taitoni jäläkehen huamaavaasuuresta ja siinä imehtelin kuinkoli viästini väärähän kohtahan menny.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
On tämä nykyynen teknolookia vaan ihimeellistä, mutta taitaa olla viälä monimutkaasempi tää ihimisen päävärkki :-)
Lähetä kommentti