Pikkuusen surua

Nua elämän maharollisuuret piräättää silloon, ku hengitys loppuu. Mun asuunkumppani heivas vitullehensa mennehen syränleikkooksen seurauksena. Kumppani on siunattu ordoksisin menoon Vaasas lauantaina. Siunaava pappi oli vainajan velii. Mun tyänä yäpyny pappi  sanoo, nottoli kovin homma mihinä on koskaan ollu. Uskon.

Huamenna laitetahan vainaja maallisehen kuramajahan fyrrykyröön hautuumaalle isoisänsä viärehen. Isoisä tuli evakoksi pohojammaalle talavisoran aikana ja meni pohohojammaalla sitte ikuisuutehen.

Kualemantapaus on tällänny sukukunnan torellisehen ihimeesehen. Ny on hautuutoimet onnannu joinki, vaikkon ollu palio unohtamisia tapauksis. Ei perillisten pualelta, mutta byrogratian. Ei sinänsä oo yllättävää.

Perikunta on jokseenkin etäästä vainajahan nähären. Minen kyllä voi käsittää asiaa. Mullon pikkuusen tiatua vainajan omaasuuresta ja meinaan huamenna johtaa kuappaamisen jäläkehen kokousta. Sen koommin enoo enää läsnä mihinää palaveriis eli hatunjaoos.

Vankilahan

Pikkuusen koitteloo. Naiseni kualinkamppaalusta syränsairaalasta kotia körötellesnäni seittemääkymmppiä jonkun mutkan takana oli ollu kuurenkympin sakotustoloppa mikoli välähtäny. Posti toi 170 ekun määräyksen maksaa valtiolle liikentehen vaarantamisesta. Läikähryksen lähiseurullakaan ei ollu muita koslia eli hevoosia tai imehisiä. Vaara kummiki oli tiättävästi leijunu ilimapiiris.

Pikkuusen vituttaa, ku pitääs hoitaa vainajahan liittyviä asioota ja ny tämäki viälä. Takaajan velevollisuuret teköö köyhyysloukkuhun suuren kolon. Sakkorangaastuksehen pyyrän muuntorangaastusta. Linnahan tai jotaki yhyryskuntapalavelua. Kumpaaseskaa en oo ollu ennen, nottolis jotaki uutta elämähän. Minen tiärä onko linnas kiissille oma osasto. Kissini ei kyllä ookkaa osallinen tähän konnuutehen, ku soli siloon kotonani.

On ny joinki lähteny pakolaaastaloon polton oikeus ja pakolaasten väkisinhässimiset miälestä.

Kumpi vaihretahan brysäs

Brysselistä on muka vasta ny löytyny terroristijäriestön suajapaikka ja kouluutuskeskus.  Moon kiriioottanu justihin tällä palstalla jo melekee vuasikymmen sitte, notta koto niilläki pitää olla, terroristiilla. Oon nähäny tämän kärestäni.

Joku aikanansa ihimetteli, notta miksei ne terroristit Brysselis riaku. Sanoon, ei kukaan kotopesäänsä sutaa, eli sotke. Pitää olla joku rauhan paikka, mikon likellä kaikkia, mihinä voi sitten teherä tyätänsä.

Oon asioonu Molenbeekin pahamaineisilla kujilla monta kertaa yli kymmenen vuaren aikana.Oon ostanu rakennustavaraa. Nauttinu itämaista ruakaa ja ihaallu kuppilooren palaveluhalukkuutta. Siälä asiakas on herra.

On erikoosta, notta kukaan muka ei tiädä, mitä Molenbeekis jauhaantuu. Poliisit ei uskalla mennä sinne,  kun rynnäkköautoollansa. Siviiliille näkyy vain portahillansa (rapuullansa) rukousnauhoja hypisteleviä vanhuksia. Kanavan vastarannalla on kesäksi ilimaantuva hiatranta. Piitsi. Kansalaasten suasima. Kesällä.

Kulekevia silimille sylykevät ja kaliaa litkivillä itämaisilla on vain valinnainen usko omahan uskohonsa. Se on tyjäyttävää elämäs, ku ei oo duunia eikä sitä sa pekkopäillä ja parroolla. Älyä on, mutta masennus ajaa toimintahan. Ulukomaille ja sitte takaasi kotia.

Poliisi on jalootoon ja käretöön. Pohooosafrikkalaaset (siis valikootunu rähinäryhymä, kasvava yhteiskuntavaikkuttajaryhymä.) saa teherä mitä ne lystää. raitioomivaunukuski pyyti asiaasta hilientämähän matkalaukun kokoosen soittokonehen, josta tuuttas lähi-idän hittejä.

Soittokonehen omistaja hyäkkäs oitis kuskin kimppuuhun ja koko muukin seurue. Brysselin poliisi katteli tapahtumaa muutaman kymmenen metrin päästä puuttumati asiahan. Oli varmahan sanottu, nottei yksityystapeluuhin tartte sekaantua.  Tämä mun aikana siälä.

 

Onko ollu mitää puhetta?

Mitä helevettiä on tekeellä?  Kuka helevetti sitä jotaki oikee teköö? Joku hallitus vai joku tuntematon taho. Ei kansa ei kerrassansa usko, notton menot päin persettä kaikki. Viimmesillä voimillansa jokahinen kurkotteloo saavuttetujen etujensa perähän. Varpahat jää lyhkääsiksi..
Moon aikoja sitte aappaallu tätä nykyystä valtion tilaa. Jo ennen ku valtionveleka oli pualet nykyysestä. Kansanomaasesti sanoosin, notton ny ruikun housuus ja kintuulla.
Moon sen ikäänen nottoon vanahan turvani miälestäni kuitannu tyällä. Ku ny sitte kajotahan munki elämää turvaavahan piänehen pussuusehen, jota en oo saanu koskaa itte hallita, oon pikkuusen vapisevas tilas.
Jotensakin ymmärrän, nottei eläkkehiä voinu maksaa tilin kans. Ne peantihin johonku sijootusrahastohon jemmahan, nottei kansa ymmärtämättömyyksiis ryyppää niillä myitäviä tuattehia.
Kansa ei saa valita ryyppääkö ny vai toisten. Rahasto on varannu justihin sun ylimäärääset hilus johonku eläkkehesehes. Ethän sä itte voi valita eres sitä, riittääkö nautintahan asti nautintoja.
Pitääs vissihin vilikuttaa pääministerin varattua puhelinta. Soitinki; sanottihin, notta jos sut on pantu kasvatushoitohon  ja pian sen perästä katkaasuhoitohon asia on kunnos. Joo.