tiistaina 29. joulukuuta 2009

Nuukkoo nahkooneni

Moon täs ny nuukkoo nahkooneni yrittäny tärittää hianua juhulaa. Rakkahani on ollu ulukomailla Suames ja on palio nähäny oikiaa juhulaa ja varmahan saanu tuta kans jotaki. Tuli aamulla pois.

Moon ollu täälä kaikki klasiklaffit kiinni kotona ja puheliminekki on ollu pirätyksis. Ah, eikö elämä olekin ihanaa? Mummiälestä kunnon pimiä on pare,e ku joku ohkaanen hämärä. Rakkini osuu pihallen, oli valua eli ei.

Em mä ny palioosin ylyvästele. Ov vai ollu ny ens kertaa sellaanen joulu, jonka perähän oon ollu vuasikymmeniä. Lähiympäristös ei ketää, kukaa ei vittuule jostaki. Oli hetkuusen lanttullaatikkuaki, mutta se sitte syätihi. Kinkun sykenehet menöö mun hampahien väliihin ja sellaasta evästä ei oo ollu.

Mä täs. Oon miälestäni saanu painajaasen viäryksi kohoraltani hyvin. Ne pukkinäyttelyt mitä auttuna kohellin, on ny lopullisesti historiaa. Lauluja laulettihin ja pukki sai ittekki piäniä pakettia.

Meirän hyväkoira, nopiakoira, entinen katukoira, keksii pöyrälle jätetyn pukin saaman paketin, piänen suklaarasian. Kunnon rakkiki tuli sitte avustamahan saalihin jaos. Soitin elukkalekurillen. Sanoo notta, tällää kaffilusikallinen ruakasualaa kummaki kitahan, oksentaa ja tokenoo, sanoo lekuri.

keskiviikkona 23. joulukuuta 2009

Voiko Suames asua?

Tämon ny monen maan uutiskertymästä tullu päähänpälkähtymä. Ei talavi ookkaa joka vuasi ja sen nimeksi vois nimittää yllätys, jos se sattuu joskus tulemahan. Vaikka kuinka hyvin luulisin sohojos osata tyyrätä punkkeriani, tairosta ei oo mitää apua, uskallukssesta vain. Palio parempia on jokka ajaa vasimelta sivuutte. Minen viitti niitä lähtiä ojanpohojihi huusamahan, vaikka esmentely on rikos täälä niinku Suameski. Eheroon taharoon turmiolle ittensä ja muut tällääminen saa mun pääs vain yhyrellaasia miäliaoja. Meenhän auttamahan, mutta kuskille haluaasin lykätä suuhunsa kengänpohojalliseni.

Suma seisoo ja muka tiatoonen autoolija ei pääse ajattelemahansa toisehen suuntahan. Mistä helevetistä ny sitte rakkahalle lumikengät kattellahan. Täs ny sitte kuunnelahan, onko sisäkehällä eli ulokopualisella raitilla kymmenenien kilomeeterie jonot eli ei. Ei täs oo älyä. Kolome tuntia olla johonaki, ei mihinää

Ottaa tälläänen älyttömyys kupolihini. Joskus laskin elämäni myätäpualisemalla miälellä, notta joka viirentoista auton jakkaroolla oli enämpi ihimisiä istumas ku kuski vain. Oikiasti en käsitä, notta isi ajaa joka aamu kirkolle 220 -mallisella mersulla. Äitee sitte viää kakarat tehokkahammin 170 mallisella.

Mä oon täyrellinen pualestapuhuja Lontoon ja Tukholman ruuhkamaksuullen. Mulle on täysin käsittämätööntä, ku kravettiäijjät hyrskytää kallihia pellilootiansa mun oven eres ku nei pääse seuravasta ristooksesta sivuutte. On ihimeellistä, notta vain joka kymmennennes tyhyjäs autos näyttääs olovan naispualinen tyyrääjä.

Monet muut sotkut ottaa enemmän henkemmä ku autoolun päästöt. Maailimas ei oo minkäällaasta vastuullista tahua, joka viittiis oikiasti nupaata ihimisen elinympäristön pualesta. Ev viitti eres nauraa köpiksen sormi pystys päivälisille. Olishan munki ollu hyvä siälä sivisttynyttä leikkiä, ja naureskella tyhyjää sisältänehen murehen pualesta.

Lunta????

Mä en tiärä mihinkä maailiman loukkohon mun pitääs täältä karaata tiätämätäni, jotton ny talavi. Mä yritän monen maan uutiskanavoja luurata, kaikis seisoo henkilö johonaki suures lumisatehes ja siälon taustalla kruttuusia autoja ja iloottelevia kakaroota.

Onkohan talavi tosisnansa niin uus ilimiö, notta afrikan kualiankiälis justihi ja justihi ja elämän kiroos olovista beipiistä ei tartte sanua mitää. Joku kaikki yllättätäny lumenmoska on ny sitte saattanu koko euroopan aharinkohon ja uutisvuatohon. Ja tiätysti siihen tilahan, notton ny valot sammutettu muista uutisista.

Mullekki tämä olis täys perkeles, jonsen olis joskus sourellu umpilumista tiätä jollaki liikenneskoslalla, jokon tarkootettu siirtymisehen siliällä pinnootuksella, johonei oo jäniksen paskan suurempaa mökälestä töykänny alahaltapäin.

Mua ottaa oikiasti tosi lujaa pääkkylääseheni, ku oon täälä muriusnani vankina. Luntaki on vai paikkapaikoon ja luulen sukseni tihkaasevan kaninpaskoos.

Ostan heti rahatilanteheni tulles myätämiälisekseksi, repus pirettävän helikopterin. Olis sen kaas hiano teherä Googlea tarkempaa ympäristövahtoota täälä ja siälä.

Naamakiriaa pläsihin

Mun sakiaa aivostuani korventaa sana facebook. Tuallaasehen yhteesöhön ku ittensä tällää, itte kukin saa vastata ihan itte tuelevaasuurestansa ja viälä toistenki. Mutta ei se oo ihan nuan selekiää. Mun melekee kaikki kaverit on tuas paskaluukus. Orotan vain päivää, ku siältä rysähtää ja miltä kohoralta. Pitääs kunki vaharata, mitä sinne tällää.

Joku pohojalaanen näillä linioolla olis saanu jostaki päiväntasaajan maasta ittellensä aroptiokiharatukkaasen. Mitä muuta onnia kukakin on saanu, niistei palio toimitella.

Tälläänen fasepuukki on tosi vittuusta ympäristönsä turvallisuuren tähären. Sinne ku tällätähän aukinaasin ovin tiatua ystävistänsä ja sukulaasistansa. Naamakiriahan rupiavan kannattaas pikkuusen huitaasevan huulta sellaasen kans joka siälä jo on. Niinku valaastusmiäles. Jos joku on yhtä huano engelmanni kummä, sinne voi tällätä kruksia ihan mihinkä sattuu ruutuuhin.

Mullon aikuusia ja lain jäläkehen alaikääsiä kakaroota. Kuka nykyysin kerkiää vahtia korvantaustat märkinä olovien konhaaluja. Tiärän, notton kaikki mun jäläkelääset fasebuukis ja mones muus sonnas kans. Minä takkuan vain eläväs sonnas.

Orotan jantus jaloon, notta ny jo näkynehet marot naamakirias villittöö koko palavelun ja ihimiset kässääs itte oman ja läheestensä turvan olovan hiuksen ohkaases varmuures.

Oon kyllä silloon ihan otetus tilas, jos joku on onnistunu tumpuloomahan Paavin luukkua. Siältä vois mulle tulla vaikka sopalle pyyntyä tai vaikka kuivia leipiä syämähän punaanen viini kastehena. Paavillekki sanon notta ei, jos tulis siältä jotaki ruskian reiän ritarin palavelustariontaa tai pyyntyä.

Kyllä pitääs

Pitääs ny pian pirättää jululupukin roolin matkiminen. Huamenna vetasen kiakan, mutta en enää koskaan sen perästä. Tähän ympäristöhön on kasaantunu tosi palio vahavoja persoonia ja pukin tulo eli tulemaatomuus ja suarituksen aika on perheeren vahavojen jäsenten jäläken erillaasta.

Toinen tilaa palavelua ja toinen pyärtää ja sitte taas toinen vahavistaa tilauksensa. Mun on pakko aaton aamupäivästä tarkentaa menopaikani, mihinkoon pyyretty ja tervestullu. On tullu etehen monta juttua, jotta toinen toistansa koulutetumpi ja vahavempi henkilö ottaa mittaa toisesta päätöksisnänsä. Onhan seki kotoelämää tiätysti.

Rupian eres olovan hornaamiseni jäläkehen tälläämähän osoottehia navikaattorihini. Mullon sen päälle ihan uus tämän seurun tarkka karttapaperiki. Joku vuasi taapperi koitin tätä keikkaa heittää erellisen keran. Tälläsin navikaattorihini kaikki osoottimet kohorallensa. Ajoon kilsan moottoritiätä ja sitte se viisas kones pirätti. Multa tuli palio rumia sanoja, ku olin luattanu navikaattorihini täyrellisesti, notten ollu mitään paperista osviittaa sitte otttanu föliyhyni.

Aikataulu painoo päällen, enkä voinu moottoritiältä enää kotia pyärtää. Kukin voi kooitta kuinka se tapahtuu. Ryttäsin ottanahkani tosi röpölööseksi ja koitin tällätä kaalihini osoottehia näkömuistillani. Kylloli sillooseski melekee täyrers katastrooffis palio onnia joukos. Löyrin kaikki osoottehet ottanahkaa kruppaamalla.

Sev verran pitääs sanua, notton pikkuusen isoompi paikka tämä, ku siälä Suamen etelenoukas olova ihimiskasaantuma. Täälon mettäkylääsen heleppo lätkytellä jalakojansa pikitiähen, ku kukaa ei tunne, tai ei oo ainakaan tuntevinansa. Jos on joku tuumannu haveella ittiänsä täyrelliseksi erakoksi, terve tulua vaan tänne.

tiistaina 22. joulukuuta 2009

Valua pitääs saara enämpi

Mua pikkuusen enämpi raisteloo, ku ihimiset on tällä viikolla yksiä kusipäitä. Parkkeeroospaikat on täysiä ja jokahinen tuntuu puaris olovan vai itte oman asiansa tähären muita huamioomata. Kakarakki pitääs joutaa hakia hoirosta ja pitääs keksiä mitä kullekki ostaas joululahajaksi ja mitä se äijä söis tänä ehtoona. Kyllä ostoskärry sitte klapajaa toisten samallaasten kylykihin ja toisellaastenki.

Ilimastokoontuma köpikses on jotaki samallaasta tuuppimista tai sitte justihin toiselaasta. Kaupas sentähären tapahtuu jotaki, mutta köpiksen kokoontumisitilan seinähän on jo aikoja sitte präntätty, nottei muuten päätetä mistää. Ku jo etukätehen on ollu tiato, nottei etuperi ja takaperi menevien mairen yhteisymmärykses ei oo muuta ku Tanskasta ja pohojoos-Saksasta kokouksehen tuatu nykykyynen engelsmannin kiäli

Kyllä toivoosin jonku valtion lähärättämänä pääseväni puhumahan sontaa eli olemaha ihan hiliaa kravettiäijjien turhanpäivääses kitarisojen esittelys. Tiätääsin ainaki, notta saa syärä sellaasten elukooren kropasta raastettua ruakaa, joka on varmahan tuanu piarua palio yhteesehen nautintahan.

Jos molisin pääsny elämäsnäni eres Jaska Pontiksi tai opamaksi, mä lopettaasin joulun ja juhannuksen tykkänänsä. Niistei oo mitää hyvää ihimiskunnallen. Rumihia vain tuloo arkipäiviä enämpi. Köpiksen kokoukses olisin sanonu isoon pöyrän päältä. " Ku ootta keriinny ajatella eres jotaki, saatan kysyä teitä toistekki tänne tuppisuuna olemahan".

Rakkilenkit on mulle parasta joulua ja juhannusta. Meeppä jollekki ladylle yksin trampatesnas sanomahan hyvän aijjankohororan tervehryksen, kohores pykää vauhtiansa. Mullen jäi rakkien kans kuluusta tänäpäivänä hyvä miäli. En ikinä olisi uskonu kuinka ystävällisen hymyn sain nuarelta aikuuselta flikalta, ku huitaasin oikee mainoslätsäni ylähä ja toivotin hyvää ehtoota. Uskon, nottei meillen kummlalekkaa jääny tuasta yhyren sekunnin kohtaamisesta häjy miälenala.

lauantaina 19. joulukuuta 2009

Loppu on täs

Tämä palsta looppuu ny. Oon liika epäsovinnaanen toimittelemahan täälä. Mun päiväkiriani ja kommenttoontini kiriaantuu vastedes mun alunakkahani. Lukijani on varmahan ollu kauan vaivaantunehia mun hölöpötyksistäni. Toivon ja uskon, notton suuri helepotus ratkaasuni takia.

Nupajan tästeres ittekseni.

Sitä en pysty takaamahan, nottonko päätökseni lopullinen. Ny kuitenki oon päätöksesnäni.

Toistaaseksi.