Vilukissin sivuulta jäi tuumoosvaihret päälle iliman kytkimen polokaasua. Umpelo, umpeloora. Kyllä kukin käsittää, mutta miston perääsin? Nenä vuataa ku trontilan oja. Kai oli Trondi niminen taloo, jonka prunni vuati kesät talavet.
Pitääs kyllä tuumoostella erilaasten sanojen ja sanontojen perähän. Itte oon selevittäny jotaki aikoja sitte maatunehien sukulaasteni sanoja. Oon pitäny monia ihan ittestäsä selevinä, mutta sitte ku oon eri kiälisis mais trampannu, oon huamannu, notta sanan tai sanonnan alakuperä onki tullu laivalla joskus Hiiripeltohon. Vanahahan viänti ja tuantisatamahan.
Mä vähä epäälen, jotta melekee kaikilla kyrölääsperääsillä on sukuhaisua jostaki erempää. Äiteeni suku tuloo meleko varmahan Hollannin, Belgian tai Ranskan Flanderista. Mitää toristehia mullei oo, ku kaikki asiakiriat poltettihin Turuus ja Tukholmas 1500 -luvulla. Oon yrittäny selevittää, mutta maharollises sukuketjus on jo milioonia ihimisiä.
Varmaa tiatua on olemas belgialaasen uskonnoos vainotun rauran ammattilaasten siirtyminen Ruattin Jällivaarahan ja myähemmin Orisbergin kartanon alueelle. Asujakunta värkkäs rautaa ja oli kumma eristääntyny joukko. Niille tuatihin alakuperääsmaasta viinit ja muut hyvät tavarat silloon ku suamalaaset piti viiniä märäntynehenä mehuna.
Ainaki sukunimi Hahne on kyröös nuata peruja. Olis mukava ku joku jaksaas jahkaalla näis asioos.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Trondi niminen talo on luultavasti ollutkin olemassa! Mun sukuni tuloo Tanskasta ja Ruattista ja pualet Suamesta, joten ei oo ihimekään, ku sanoja sanotahan sinne päin. Äitini meni TUPHAN ja isäni TUPAHAN. Oiskohan siinä syy, ku äitini oli lyhee ku isä?
Hahne on myös saksalaanen nimi. Ventälän kylä täälä on vanhaa Wendälää elikkä saksalaasten Wendien sukuhaaraa...Umpelo, olipas mukava sana, unohtanu tuankin jo. Umpelooraa en oo koskaan käyttäny. Uppeluksis on olla veden alle puronnehena.
Olikohan alkuperääset Orisbergis heti Björkmanneja? En muista, luin kyllä, mutten muista. Sittenhän sitä tuli -enheim aateloonnin jäläkihin.
Kyröön Hahne ei oo saksalaanen nimi, vaan nimi on kotoosin Belgian ranskankiäliseltä aluehelta. Kysy vaikka Helinältä, joka tiäsi taustansa ku mennä kesänä rookasin ja kysääsin.
Pitääs saara äntihin joku historiablogi, niinku joku Kotilammen partahan kartanon sukulaanen on saanu.
Mua kiinnostaas viätävästi Isopalon suvun taustat, ku oon isäni pualesta siältä päin ja sukua ja syntyä.
Onkohan sillä tervajoen Matilla Blogia? Sillä historioottijalla.
On kuules nää sukuronniikat nii vaikijoit tehä varsinki jos nuo sojat ja tulpalot ovatten niit sotkenneet.
Mein äiteen pualelt sen tek yks henkilö ko myö ollaa Uukunniämen Hämäälästen sukkuu. Jot meil siunaantukki sukulaasii 10 000 sanos tekijä.
Miäki sinne läheetin kuvvii mein suvust ja äitevainaas. Oli sovan aikan Viipurist siirretyt papeerit palanna nii joutuit näit henkilökohtaasest haastatteleen jot tulliit kaik mukkaa. Tällähetkel mie uon suvun toiseksvanahin.
Kirjoit tul 5 paksuu kappaleta ja mieki ostin sen osijon jos mein suvun huarasta kerrotaa.
Silimät soikion mie sit selaasin.
Pirre
Ookko kattonu Suuresta nimikirjasta sukunimien alkuperää. Siellä ei kylläkään ole kuin tavallisimmat. Ja just ne erikoisimmat ja mielenkiintoisimmat on jätetty pois, koska niiden kantajia ei oo kovin montaa.
Oma entinen sukunimi (jota ny en viittisi julkisesti tähän präntätä) on ilmeisesti sellaista alkuperää, että kun Savonlinnan Olavinlinnaa on ruvetu tekemään 1400-luvulla, on Saksasta tarvittu tiilintekijöitä.
Jotkut ovat sitten jääneet tänne olemaankin ja saaneet ammattinsa mukaisen sukunimenkin.
Nimihistoria on erittäin mielenkiintoista ja yllätyksiä täynnä. Melkein joka sukunimi kätkee sisälleen jotain kivaa. Naapureinamme täällä oli vuosikaudet Viskari. Kunnes sitten eräänä päivänä päässäni syttyi lamppu ja huomasin, että kas, sehän olikin Fiskare-sanasta.
Joo, en uskokaan, että kyröön Hahne on saksasta tullut nimi. Se tuli vain mieleeni, kun yhdessä saksalaisessa poliisisarjassa yksi jepareista on Hahne (lausuvat sen Haane).
Pitää kattoa, josko löytääsin jotain sulle SUURpalon suvusta!
Kirlahin mainitsema Viskari oli kyllä hyvä oivallus, olen kuullut tai lukenut kys.sukunimen joskus jostakin, eikä liioin tullut mieleen sana Fiskare.
Nyt vasta välähti mainitsemasi Kotilampi (ei kai se oo kotolampi). Mun mielestä Matilla ei ole plokia, mutta sekkaalen tlannetta!
http://www.suurpalo.org/
löysin jo tuon!!
Matti L. esittäytyy
Maanantaina 6.4.2009
Toiminnanjohtajan pyynnöstä olen liittynyt seuran nettipäiväkirjanpitäjien joukkoon Suomen Sukututkimusseuran sivuilla. Joku saattaa tuntea minut Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisun päätoimittajana. Ensimmäisessä blokissa on varmaan kuitenkin paikallaan esitellä itseään paremmin.
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=147&Itemid=339&lang=fi
Pirre ja Kirlahkin taisi viitata karjala mualt puhheesehe. Olen sellaisesta kylästä kotoisin, että vähintäin joka kolmas oli Karjalasta sijoitettua väkeä. Joskus pikkupoikana kysyin vanhemmiltani, miksi Romut puhuu eri lailla ku me itse. Sain hyvin hataran selvityksen. Koskaan ei nämä mie ja sie ihmiset erottuneet valtaväestöstä. Olen siitä todella ylpeä jäärien pohjalaisten puolesta ja tietekin itsensä siirtolaisten puolesta.
Vilukisi on vissihin se oikia miss Marple. Soitin Tervajoen historiamiähelle. Ei muka tiänny tuan taivahallista mistää nettikiriootuksistansa. Pitää vissihin lykätä oma pää kans johonku piilohon. Mun ei tartte ymmärtää mitää.
Umpeloora? Mulle outo sana, mutta Vimpelistä lähtöösin oleva tyäkaveri sanoo tikkuperunoota umpeloisiksi.
Jos jonaki päivänä herääsin oikee hereelle, rupiaasin veivaavamahan vanhoja sanoja ja sanontoja tänne alttarille. Olis tosi hianua vatvua ihan selekeetä ilimaasuja ja taustoottaa niitä.
Minoon aina käsittäny, että umpelo tarkoottaa tyhymää, pölijää: Kyllä se sitten on umpelo tyyppi.
Ja verbillä umpeloora mä ymmärtääsin, että joku tumpeloi, tuppuroi, tekee jotain huonosti, tyhmästi, pöljästi. - vai oonko tässä väärässä?
Mutta tuo tupakissin mainitsema umpeloiset tikkuperunoina on minulle vieras ilmiö.
Katsoin sitten Kerttu Karhun eteläpohjalaisesta sanakirjasta "ei lisä pahoota", että umpelooset on kokoperunat. - Uutta minulle. Muuten ei Kerttu Karhu näytä tuntevan sanan merkitystä, sitä ei ole esim. otettu mukaan kirjaan "eheroon taharoon".
Muuten, kyllä kai Tupakissi tarkoottaa tikkuperunoolla kuorineen keitettyjä kokoperunoita, mitä ne minullekin aina ovat olleet.
Viime keväänä kun nimittäin Savonlinnassa ruokalistalla oli tikkuperunoita, sieltä tuli ohuita ranskanperunoita.
Ja Äijänkäppyrä, rupia vaan keräälemähän sivuulles sanontoja. Kyllä me ruarimma niitä, sen minkä pystymmä.
Kyllon Kirlah oikeella jäliillä sanas. Ei oo menny hukkahan kiälten kans otteleminen. Tuan tänne sanoja ja sanontoja pengoottaavaksi sitä mukaa ku niitä tuloo miälehen. Ei tuu mitää muistohon, jos yrittää tuumata.
Manittu Kerttu Karhu on kauhajokinen, eikä sentähären taira pohommaan muurresta, vaikkonki sanakirian värkänny. Kauhajoki oli kyllä kyröläästen heinäntekomaita ennen vakituusta asutusta. Ja kyllä ne ensimmääset asukkahat taisi sourella sinne kyrööstä vastavirtahan.
Nuan oon lukenu Liisa Ruismäen kiroottamasta Kauhajoen historiasta.
Jaa unkelo, unkkoo! Tai ei sittekkään, ku sehän taas meinaas ujoota ja sen tähäre suutoonta ihimistä. Sellaasta, josta äkkiseltänsä saattaa tulla komian luantoosen vaikutelma.
Lähetä kommentti