Luin justihin jostaki lakiesityksen valamistelusta. Kakaroota ei sais enää grillata autos tupakin kärvennyksellä. Moon monehen kertahan huamauttanu parkkipaikoolla tupakin kärventämisestä etupenkiillen jämähtänehiä kansaalaasia. Kakarat piirtelöö takapenkillä jeesuksen kuvia paperiihinsa hirviäs usvas. Yleensä huamautus otetahan henkilökohtaasena vittuuluna ja silimät muliahteloo vaaraa teettelevästi. Niiv vissihin piää reakoorakki.
Mun yks hyvä kaveri oli kans kerraasti sääliny kärvennykses ollehia kakakaroota takapenkillä. Knoputteli sivuklasihin kertuaksensa hualensa. Sei ensin huamannu, kuinka helevetin isoo se etupenkillä istuva emo oli. Ku tuli siältä savusta pihallen, kaverini piti keksiä salamannopiasti kaikki maharolliset pakokeinot. Ei saanu turpahansa, mutta likiitte piti. Jalakojen vikahan solis se turpahan saanti ollu.
Ennen vanahaan polteltihin paperossia tuvas ja autoos, oli läsnä kakaroota taikka henkilaitoja. Soli oikeus, josta ei ymmärretty millää keinua antaa perähän. Hyi se.
Moon kaikes pahuures kans läsnä, mutten oo koskaa oppinu tupakkia imeskelemähän. Yks tuttu lääkäri manas ku ei oo koskaa oppinu polttelemista. Sanoo opetellehen hartahasti tuata miälestänsä jalua taitua.
Minä siinä sitte yksinkertaasena kansalaasena tiarustamahan, nottonko tuallanen taito sum miälestäs kauhian tärkiääki. Tohtori ei loukkaantunu mun alakeellisen kysymykseni takia. Sanoo sitte: Oon yrittäny opetella pössähyttelemähän, muttei tuu hevon paskaa, ku en osaa imutella eres tupakkia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tohtorismiäs ajatteli varmahan, notta paksun sikaarin polttelu olis komiaa ja miähekästä ja varsinki rikkahan näkööstä! Älä opettelekkaan!
Ei kuule oo vaaraa. Mun suus sammuu kaikki lämpööset, sev verran märkiä toimittelen. Pitääsköhän ny ruveta ittettunnoltansa jotaki kyselemähän?
Lähetä kommentti