tiistai 21. huhtikuuta 2009
Ykstoikkoosen färistä puskikkua
Mummiälestä näin ykstoikkoosen näkööstä puskikkua ei ookkaa. Nuata villihyasinttia on yli viis sataa hehtaaria yhyres palas. Kuukausi sitte sama mettä loisti viälä kylymemmäs väris ku soli vuakoosta ihan valakooses hohtehes.
Son tua mettä oikee toliaalun aihet täs kevähällä. Jokei oo siälä käyny, on jotensakki jäläkehenjääny kaikesta. Siltä ihimisten vouhkaamien ainaki tuntuu. Ei siälä poluulla pääse palio jalaka jakaantumahan, ku siälön väkiä ku kansaa. Ja hevoosia ja jos jonkullaasta koiraelukkaa. Ja poluulta siälei saisi mennä mettän pualelle ollenkaa.
Mahtaa ne alakuasukkahat, eli sellaaset poron näkööset elukat imehrellä viikonlopun melskettä. Hyvin ne osaa ainaki piiloottaa ittensä mettähän. Joskus ku siälä kulukoo arkena ja piänemmällä melulla, niitä hyppii iloosesti polokujen yli.
Yhyres toises mettäs on villiä valakosipulia ihan valakoosena. On siälä jotenki outo kulukia, ku on tottunu mettäs pihkanhajuhun. Ei tua valakosipuli oo aivaa yhtä väkevän hajuunen, ku tuala puutarhasnani olovat valakosipulit, on se halju kuitenkin aika huumaavan tuntuunen. Mä arvostan sitä mettää sen takia emmän, ku sen kukan varret ja leheret on suuhunpantavaa ja hyvänmakuusta onki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Onpa totisesti eksoottista suomalaisen silmään. Koirulit näyttävät ainakin iloisilta hajusinttien seassa. Onko tuo jonkinlainen yleinen rauhoitusalue tai puisto?
Ei oo rauhootusalues. Näytti olovan monen hentaarin hakkuutkin tulos. Leimat oli jo flätkitty puihin vanhanaikaasesti kirvehellä. Tämän mettän historiaa tunnetahan roomalaasten tääläolosta lähtien.Silloon mettä ulettuu merehen asti. Omistus on ollu milloon milläkin valloottajalla. Sakemannit onnistuu tyhyjäämähän koko mettän puista ensimmääsen maailmansoran aikana. Ny mettä on jaettu näiren kaharen kiälen hallittemille elimille. Pala molemmille tiätysti. Sentakia täälä pitää pysyä poluulla, ku ei oo olemas sellaasta jokamiähen oikeutta ku Suames.
Kommiin näköös on. Ei meilpäikkee näje nuin pal kukkii ko muantien laijassa. Siä ne luppiinit rehottoo.
Kul nua siun karvaaset on ihanii, Rapsuutukset niil tiält Helesinkist.
Täälläki vihoin läpiää.
Pirre
Olihan mukavaa ja uutta tietoa! En ollu tiennykkään,notta tuallaasia mettiä saat kattella! Onko käärmehiä? (oli hyvä tua sun grillijuttuskin, heh)
Kuule, ei oo kärmehiä. Voi vaikka paliahalla takalistolla istua mihinä vain. Ei täälä voi eres teherä kusiaaspesäs istumisen ennätyksiä. Sitte tästä sellaanen Vaasan ja Seinäjoen väli itähänpäin on luanto melekee ku Aittoomäellä. Pikkuusen on puut kasuanu suuremmiksi, eikä mettästä löyrä kiven palaa.
Lähetä kommentti